\\\\*** EX-HAAHUT Viikko 4 ***////

Sivut menivät täysin juntturaan, eikä tapahtunut mitään ja nyt niitä tulikin oikein kaksin kerroin... :/ Anteeksi.

Onnittelut vauvelinsa saaneille, vaikka eivät " tutuiksi" ole tulleetkaan. On ne niin ihania (ja väsyttäviä) ne ensimmäiset viikot pikku nyytin kanssa!



Femmis: kiva et olet jo hieman paremmalla mielin!



Masunasu: kysyit tuolla toisella puolen et menenkö ultraan, en ole vielä päättänyt.. Meillä saa aikoja samalle viikolle, joten odottelen sinne viikolle 7 ja katson sitten :)



Kiva että tuhrut ovat loppuneet niiltä joilta niitä tuli!!



(.) Alkuraskauden piinaviikot vaan jatkuu, kun jännittää niin kovin et tuleeks tästä mitään, mutta päivä kerrallaan. Ainakin on palellusta ja pahaa-oloa.. Tosin mulla meinaa oudosti krampata välillä vatsalihakset jos teen liian nopean liikkeen, tai käännyn liian nopeasti sängyssä ympäri, outoa.. Tosin joudun niitä töissä kyllä kohtalaisesti rasittamaan, tänäänkin opetin 2h lattareita yläasteelaisille ja koko lantionseutu sai kyytiä ja nyt sit tuntuukin hieman alavatsassa.. Saa nähdä..



peebee rv 5+5

Neuvolassa käväisin tänään. Hempat ja paineet ok, sydänäänet n. 160 (oli beibi liikekannalla kun kuunneltiin), sf-mitta 21 ja painoa tullu 592 g/vko. Valittelin terkalle sitten noista suppareista ja siitä, kun alakertaa ei tutkita. Hän sitte lupas tunnustella kohdunsuun ja voi luoja, että sattui! Otti kipeää vielä kotonakin :/ Eikä se osannu sanoa muuta kuin että hänen mielestään kiinni on, mutta pehmenemisestä ei osannu oikein sanoa eikä niin kohdunkaulastakaan. Laittoi mulle sitten lääkärin ajan ensi viikon keskiviikolle (huh). Ja on kuulemma kokenut ja hyvä lääkäri. Onneksi ei oo tullu mitään punaista viirua pöksyihin, vaikka terkka varoitteli, että niin voi käydä.



Onneksi sai vähän muuta ajateltavaa, kun kävin äsken kynttiläkutsuilla ja siellä oli ihanat puolivuotiaat ja kolmikuukautiset vauvat :) Niitä siellä sylittelin sitten vuoron perään.



Wbm: juu, kai se vatsa kasvaapi pian :) On vain niin malttamaton mieli... Ja kai mä suht koht pitkäkin olen (173 cm) ja pitkä selkä. Onneksi sulla on se tuhru loppunut. Hyvältä näyttää jo :)



Nyt en jaksa kommentoida enempiä, sori... Väsyttää niin vietävästi, että soffalle makailemaan ja suklaata syömään.



Jaksuja!



Mauku rv 22+4

Ihana ulkoilusää... Ajattelin pian lähteä pienelle happihyppelylle ulos!!



ROUVA: Iiiiiiiihana kuulla susta!! Kiva, että vauva-arki sujuu ja nautit olla pojan kanssa kotosalla!! *haleja ystävä kallis vieläkin ihanan pojan johdosta*



KK: Kiva kuulla, että kaikki ok!! Peukutuksia jatkoon!!



FEMMIKSELLE peukkuja myös perjantain ultraan... Monelta sulla se on?



KUUTAR: Tsemiä siihen väsymykseen... Onneksi sulla on neuvola jo perjantaina, niin saat selvyyden onko hempasta johtuvaa!! Mullakin väsymys kesti tosi pitkään, liekö koskaan poistuikaan, sillä taas väsyttää... *haukotus*



MAUKU: Kyllä se masu vielä ehtii kasvaa... Paljon sulla on sf-mitta ollut neuvolassa? En nyt jaksa neuvolakorttia hakea, mutta muistelisin, että mulla noilla viikoilla oli 20cm... Ja musta tuntu, et masu on tosi pieni!! Sit seuraavassa neuvolassa rv26 se olikin pompannut jo 27cm ja nyt maanantaina 32cm!! Nyt mulle jo kuittaillaan, että montakos masussa on...? Mutta nyt pian sulla se masunkasvu ottaakin kasvupyrähdyksen...



WBM: Mitkäs siellä on fiilikset? Saitko ikinä ketään kiinni sieltä neuvolasta?



NERONJA: Mites sulla menee? Aika jännä, että sun äiti ei tajunnut noin suoraa vihjailua!! :D Tai sitten tajus, mutta ei viitsinyt sanoa mitään... Soititko äidillesi sen jälkeen?



MASUNASU: Onneksi oireet jylläävät, niin ei ole ihan niin piinaava tuo alkuaika... Vaikka tuoreessa muistissa onkin se öllötys!! Ei kiva!! Jaksuja sen kanssa!!



Mites menee JOANNA, PETJU, NETTE, TIITIÄINEN ja MIIKUKO?



Oma ( . )... Kiitos kaikille lääkärikyselyistä... Eilen tosiaan oli se lääkäri ja saikkuahan sieltä pärähti niin, että... Eli olen nyt sairaslomalla äippäloman alkuun asti ja levätä pitää yrittää!! Ei se verenpaine lääkärin mielestä vielä hälyyttävästi koholla ollut ja levossa kuitenkin laski jopa tuonne 137/86 (kun muuten huiteli siellä 140/94), mutta määräsi kuitenkin saikkua, kun mulla on ollut selkäkin kipeenä, päänsärkyä, liitoskivut vaivaavat ja suppareitakin on, joten saanpahan sitten levätä ja rauhoittua rauhassa!! Kävin eilen myös otattamassa paastosokeriarvon ja tänään sitten kuulen tuomion siitä... Niin ja perjantaille on aika myös fysioterapiaan!! Lähetteen sain myös ultraan rv35 synnytystapa-arvioon, joten aikas hyvä neuvolalääkäri on mulla kyllä!! Nyt sitten yritän saada ajan kulumaan kotona rehkimättä liikaa ja ulkoilemalla (roikun varmasti täällä päivät pitkät :D)



Nyt kuitekin ulkoilukuteet päälle ja lenkkipolulle!!



Kuullaan taas, Mellu



P.S Kyllä se tuhru vaan säikäyttää... Meinaan eilen lenkin jälkeen kun kävin vessassa tuli paperiin ihan haaleanvaaleaa verta sen yhden kerran!! Vauva kuitenkin liikkui ihan normaalisti, joten en sitten lähtenyt siitä mihinkään soitteleman!! Täytyy tänään ottaa vähän iisimmin tuolla lenkillä...

Pieni, mutta pippurinen ja kovaa vauhtia nämä pienetkin herrat tuppaa kasvamaan - meidän Juuso 7vkoa on syntynyt syödäkseen: Reilusti yli viisikiloinen pojan jässikkä jo nykyisellään, meinaa vissiin ottaa ton isoveljen kiinni tämän ekan elinvuoden aikana. Isoveli kun on enemmän tuota " kukkakeppi" -mallistoa eikä oo koskaan ollu yhtään kiinnostunu syömisestä ellei kyse oo jätskistä, karkeista tai pullasta (äitiinsä siis tullut ; ) ) ).



Ihana oli lueskella teidän kaikkien kuulumisia. WBM:lle erityispeukutukset - toivotaan, että tuhruilut ei tuu tavaksi tai jos tulee niin niille löytyy joku harmiton selitys.



Kevättä kohden vauhti vaan kiihtyy ja jo nyt tuntuu, että aika suorastaan juoksee!!!

WBM, tosi ihanaa että tuhru on pysynyt poissa. Onko sinulla jo sovittua ultrakäyntiä tiedossa vai onko se vasta rakenneultra?



Masunasu, sinulla onkin neuvola hieman aiemmin kuin mulla. Itse olen menossa 10.2. Itellä tuli mieleen, että senköhän takia se th laittoi tuon neuvola-ajan noin myöhään, että jos kesken menee, niin kerkeis mennä ennen tuota neuvolakäyntiä. Juu, mä taidan olla vainoharhainen, myönnän ;-). Kiva huomata, että sinun aikasi on samalla viikolla kuin mulla.



Mauku, onko sulla supparit olleet yhtään kipeitä vai kivuttomia? Mulla on aiemmissa raskauksissa supistellut jo tuossa vaiheessa, mutta kivuttomasti. Kohdunsuu on kolmessa viimeisessä raskaudessa (siis onnistuneissa) alkanut aueta vähän ennen la:ta ja on jopa auennut 5 senttiin ihan omia aikojaan, mutta siitä huolimatta kaksi viimeisintä piti käynnistää kalvot puhkaisemalla ja supistuksia voimistamalla. Esim. meidän kakkosen la oli 10.1.00. Kunnon suppareita alkoi jo tulla ennen vuoden vaihdetta ja uuden vuoden aattona ajattelin, että kyllä meille taitaa syntyä millenium-vauva ja mietin jo, että joudutaanko me lehteen... No hah hah, vauva syntyi 24.1. ;-D Että se siitä millenium-vauvasta. Toivottavasti supparisi ovat vaarattomia ja raskautesi etenee onnellisissa merkeissä loppuun asti!



Bojo, onnellisia hetkiä sinulle sinne kotiin pojanpallerosi kanssa :-)!



Mellu, sulla alkaa tosiaan olla niitä loppuraskauden vaivoja. No onneksi se loppu tosiaan jo häämöttää ja pääset muutaman viikon päästä synnärille ;-). Hienoa, että pääsit saikulle ja voit lepäillä enemmän. Toivottavasti verenpaineesi pysyy kurissa.

Niin ja kysyit äidistäni. Se soitti tänään ja juteltiin ensin niitä näitä. Sitten kysyin, että etkö tosiaan tajunnut sitä minun mahankasvatuskuuria. Se sanoi, että no sinähän sanoit käynees ultrassa. Eli siis se oli sen tajunnut, muttei todellakaan ilmaissut sitä mulle millään tavalla :O. Aika hassua :-D. No, kerroin sille, että ultrassa näkyi elävä asukas ja la olis syyskuun alussa. Eipähän se siihen sen kummempia. Senkin suhtautuminen on varmaan tosi varovainen, kun jo niin monesti on mennyt pieleen.



Tänä aamuna sattui tosi hauska ja yllättävä tapaus. 6-vuotias tyttömme tuli esittelemään mulle piirustustaan (on tosi kova ja mielestäni erittäin hyvä piirtäjä). Siinä oli kaksi isompaa ihmistä ja liuta lapsia. Tyttö alkoi kertoa, että tässä olet sinä, tässä isi, tässä Janika, tässä minä (Johanna), tässä Joonas, tässä Julia ja tässä vauva :O. Eikä tyttö tiedä mitään, että koko ajan ollaan vauvaa yritetty ja että sellainen olis taas masussa kasvamassa. Kysyin sitten tytöltä, että olisko sinusta kiva, jos meille tulis vauva. Oli vähän aikaa hiljaa ja sitten sanoi: " Niin, mutta eipä sinulla ole vahva maha." Tyttö käyttää nimitystä vahva, jos joku on esim. lihava ja isomahainen ;-).



Iltapäivällä 7-vuotias poikamme sanoi, että jos hänelle syntyis pikkuveli, niin se sais sitten hänen motocrossipyörän, kun hän itse olis jo iso. Poikakaan ei vielä tiedä tästä raskaudesta mitään eikä raskausyrityksistäkään ole tiennyt sitten toisen km:n. Ihanaahan tuo on, että heillä kuitenkin on uusi perheenjäsen mielessä. Jospa me saisimme tämän nykyisen masuasukin seuraksemme.



Tänään kävin hammaslääkärissä ja samalla päätin sitten käydä hakemassa homeopaatiltani apua ällötykseen. Hän kun sitä mulle itse ehdotteli. Hän on tosiaan hirveän kiva ja tosi empaattinen nainen. Juteltiin asioista ja puhuin aina jos. Kun olin ovella menossa pois, hp sanoi, että älä sinä aina puhu jos ja jos, vaan nyt nautit tästä raskaudesta, kyllä se vauva kyydissä pysyy. Tuli jotenkin sellainen onnellinen olo ja pois kävellessä tunsin rakkautta pientä papustani kohtaan. En vaan oikein uskalla vielä hirveästi kohdistaa tunteita tätä pientä ihmisenalkua kohtaan. Jotenkin tuntuu helpommalta olla vielä aika " välinpitämätön" . Mutta on kyllä myös ihanaa välillä vähän tunteillakin ja haaveilla, että ihan oikeasti saisin vielä tämän pienen ihmisen syliini...



Kotiin päästyä oli ihan kamala nälkä. Laitoin pinaattituorelasagnea ja tonnikalakastiketta. Edellisellä kerralla se oli minusta mielettömän hyvää ja söin ison annoksen, mutta nyt hyvä että sain puolet annoksestani syötyä, kun alkoi jo tökkiä. Tuntui, että olen kauhean täynnä ja muutenkin tuntui, ettei se ruoka nyt maistukaan. Masu on nyt niin pullollaan, että pitää istua farkut auki ja sukkahousut laskettuna vyötärön alapuolelle. Kohta alkaa olla ajankohtaista äitiysvaatteiden miettiminen, jos ja toivonmukaan kun tuo masu jatkaa kasvuaan. Lähinnä mietin, mistä saan väljävyötäröiset paksut sukkahousut. Väljät farkut ostin keväällä 2004, joten jospa pääsisin niitä kohta puoliin pitämään.



No joo, eiköhän tässä tullut kaikki tärkeimmät. Jätän palstatilaa muillekin. Mitäs joannalle, petjulle, miikukolle ym. ym. kuuluu?



neronja rv7+6



P.S. Tänään ei oo vielä oikein ollut tuota ällötystä, joten en oo vielä ottanut tuota homeopaattista lääkettä. Heti tietysti tulee vähän mieleen, että mistäs nyt tuulee, mutta eiköhän se paha olo taas tule. Sit kokeilenkin tuota homeopatiaa.

Kylläpäs tulee nyt kirjoiteltua usein, kun luuhaa kotosalla :)



Mellu: Kiitos mahankasvatustsemppauksista :) Eilen mitattiin sf, ja se oli silloin 21 cm. Kuukaudessa tuli kasvua vaan 2 senttiä, eli tais olla vähän seesteisempi kausi tuolla kohdunkasvurintamalla. Ja jos mulle ei mikään hirveä pötsi kasvaiskaan, tärkeintä on, että saan kuitenkin vauvan :)

Ja otahan sinä nyt kaikki irti siitä saikusta! Lepäile paljon ja touhaile vaan vähäsen.



Neronja: Supparit ei oo olleet kipeitä, onneksi. Pistää vaan mietityttämään välillä, kun tulee tunnin sisälläkin vaikka kuinka monta. Kauan se ei kerrallaan kiristä, ehkä puolesta minuutista minuuttiin. Vähän uunona olen näiden tuntemusten kanssa, kun ensimmäistä odottelen :) No, ens viikolla on se lääkäri ja hän saa tarkistaa tilanteen.

Sulla alkaa sitten maha pullistelemaan jo tässä vaiheessa :) Kattokkin, ettet mee mun ohitse siinä mahankasvatuksessa! Hauskoja sattumuksia nuo teidän lasten vauvakommentit :)



Ja sitten laittamaan puita takkaan!



Mauku 22+5

Minusta tuo sinun sf-mitta on aivan normaali tai siis ei ainakaan pieni. Tarkistin nimittäin omista äitiyskorteistani ja mulla on kaikissa raskauksissa rv22 sf-mitta ollut vain n. 18 cm. Sf-mitta on mennyt keskikäyrillä, mutta silti kolme viimeisintä on ollut yli 4 kg. Eli onkohan sinun masusi sittenkään niin pieni ;-)? Hyvä, että pääset ensi viikolla lääkärille kohdunsuun tarkistuttamaan.



Pitää vielä tarkentaa tuota edellisessä viestissäni ollutta kertomusta. Eli siis mullahan on kolme viimeisintä raskautta mennyt kaksi viikkoa yli la:n eli kohdunsuu on noitten parin viimeisen viikon aikana saattanut aueta jopa siihen viiteen senttiin, mutta silti synnytys on pitänyt käynnistää. Onhan se aika koomista. Eli halusin siis tarkentaa, ettei kohdunsuu sen aikaisemmin aukeamaan ruvennut, vaikka niitä harjoitussuppareita oli jo hyvinkin rv20 lähtien. Mutta kaikki on yksilöitä ja on tosi hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne, ettei tule yllätyksiä.



ON: Huomasin, että olin kirjoittanut, että laitoin pinaattituorelasagnea. Tarkoitin siis tuorespagettia... Ettei kukaan jää ihmettelemään.



Ja se jäi muuten kertomatta, että homeopaattini ei ottanut käynnistäni eikä lääkkeistä mitään maksua. 22.11. kävin edellisen kerran ihan kunnon käynnillä ja silloin maksoin tunnin jutustelusta + lääkkeistä 50 e. Sen jälkeen olen saanut vielä miehelleni hp-rakeita ja nyt itselleni eikä homeopaatti ottanut mitään. Ei siis mielestäni ainakaan mikään kiskuri ;-). Ja tänäänkin sain vielä lämpimän halauksen lähtiessäni :-).



Jeps, mutta nyt hommia jatkamaan.

Miten näihin " ryhmiin" voi liittyä?



Olen kokenut 4 keskenmenoa 5/00, 9/00, 10/02 sekä 9/05. Nyt vasta ensimmäistä kertaa uskaltaudun palstalle - vieläkään en tiedä, uskallanko todella olla täällä. Laskettuaika on heinäkuun lopussa ja nyt näyttää kaikki menevän ihan hyvin. Ainakin suuresti toivon niin. Aikaisemmin olen surffannut vauva-lehden sivuilla odottaessani toista lastani, joka syntyi 2001. Eli siis viime aikojen tapahtumista olen täysin pihalla. Mutta niin mielelläni liittyisin mukaan, sillä vertaistuki on aina paikallaan.



Niin onnellinen kun olenkin raskaudesta, sitä on näihin päiviin asti varjostanut pelko menetyksestä. Ja taitaa alitajunnassa vieläkin olla ns. luottamuspula siihen, että kaikki menee hyvin.



Aurinkoista odotusta kaikille :)

Hope; tervetuloa, olet tullut oikeeseen ja huippuhyvään sakkiin!Täällä saa puhua rauhassa kaikesta!Murheista, peloista, pienistä onnenhetkistä ja raskaudesta!!



mellu, kiva kun huhuilit, mulla niin saamaton ja laiska olo ettei meinaa saada tännekkään rivejä muka kirjoitettua.Tänäänkin töissä mua väsytti ihan tolkuttomasti ja join reilusti kahvia että iltapäiväpalaverin pysyisin hereillä ja kah, alkoi kunnolla närästämään ;)Töistä tulin kaupungin kautta suoraan päikkäreille..



Uusille vauvan saaneille lämmin ja vauvantuoksuinen halaus <3



neronja; vaistookohan noi lapset jotenkin äidin odotuksen tai jotain?Ihanaahan on että uusin tulokas on teille kaikille tervetullut!



wbm; kiva että nyt tuhrua ei ole kuulunut!



joannaa; missäs säkin luuraat??taitaa olla sulla samanlainen vaihe kuin mullakin menossa ettei meinaa muka jaksaa, niin samoilla viikoilla mennään, ajattele jo 7 kuulla!!!



omaa napaa; kukas kirjoitteli seksistä? (wbm;nkö???)Joo, kuin mun suusta, eka työstetään lähes kellon tarkkuudella ja koko rahalla ;) ja joka päivä, sitten tullaan raskaaksi niin se on sellainen sana josta ennen nautittiin joka välissä nyt kuin takavasemmalle nostettu.

meillä aluksi kumpainenkin pelkäsi josko haittaisi ja kerran sekstailun jälkeen meillä alkoi km-vuoto ja se kai kummitteli kummankin mielessä, vaikka eihän se yleensä aiheuta mitään.Nyt vaan ei olla osattu sekstailla vaikka rohkenen teille kertoakkin että normaalisti ollaan hyvinkin aktiivisia vaikka ollaan vanha pari :) Kaipa se jotenkin pelottaa, enkä kauheen aktiivisina muista ennenkään raskausaikana olleemme, mutta nyt riittää ihan kymmenen sormea laskemaan kerrat :/ kyllähän me keretään synnytyksen jälkeenkin ja onneksi muu hellyys ja rakkaus ei ole hävinnyt ja olemme asian läpikäyneet ja puhuneet ettei tule mitään konflikteja asian tiimoilta.jotenkin pelataan varmanpäälle.

heh, vai omaa napaa, se meni juttu sitten noin 30 senttiä navan alle ;)



Mutta masuun ei siis kummempia.supistellut on nyt enempi, muttei hälyyttävästi kun olen kannellut tavaroita..



mutta mukavaa tätä viikkoa!



petju rv 25

Sairaslomalla tuli kirjoiteltua, mutta nyt kun olen töissä taas, pitkiä päiviä, niin ei millään tahdo riittää jaksaminen iltaisin edes palstailuun! Huhhuh...



Sydämelliset onnittelut vauvan saaneille! Emmiskö se viimeisimpänä sai nyytin syliin. Mielettömän ihanaa, kirjoititkin niin kauniisti :) Onnea!



Mauku, toi sun sf-mitta tosiaan ei ainakaan anna aihetta huolestua että olis liian pieni maha! Minä rupesin jo miettimään omaani, joka oli 19 noilla viikoilla, että noinkohan se nyt sitten oli aivan liian pieni.. Mutta neronja taisi kirjoittaa että 18:kin oli ihan normaali. Vaikka mulla tuo sf-mitta ainakin viimeksi oli vaatimaton, maha on kyllä mielestäni ihan vauvamahan näköinen ja kokoinen. Kurjalta kuulosti, Mauku, tuo terkan kohdunsuun tarkastus.. Ei kai sen nyt noin kuuluisi sattua, vähän sais kyllä täti varoa.



Mellu, sulla alkoi sitten äippäloma! Hurjaa, että olet jo noin pitkällä, loppuraskaudessa! Hyvä että sait sen saikun, niin saat ottaa vähän rauhallisemmin, ettei paineet ainakaan työn takia turhaan nouse. Mites on vauveli potkinut? Jokos on taas tullut napakampia osumia? :)



Ihanaa neronja, kun sun lapset jo noin odottavat uutta vauvaa! Eiköhän sekin ole hyvä merkki :)



Petju kirjoitteli seksipuuhista. Ihan samat fiilikset täällä! Meilläkin alkoi edellinen km seksin jälkeen. TUo ei todellakaan ollut km:n syy, mutta jäi siitä kuitenkin sellainen kammo... Meillä riittää kyllä yhden käden sormet laskemaan raskautumisen jälkeiset puuhastelukerrat! No, sopii toivoa että tilanne palautuu sitten synnytyksen jälkeen jossakin vaiheessa...



Omassa navassa ei sen kummempia. Töissä oli tosi huono päivä, kaikki meni pieleen ja aloin jo kaipaamaan äippälomaa... Sitten alkoi jomotella nivusissa ja selässä ja liikkeelle lähteminen on ollut jotenkin vaivalloista koko päivän. Nyt ne sitten taisivat tulla, ne raskausajan vaivat, kun tähän asti olen päässyt niin vähällä :) Kipaisin ostamaan tukivyön (olen sitä jo pidemmän aikaa miettinyt). Tunnin olen sitä pitänyt, ja vaikuttaa aika hyvälle!



Femmikselle peukkuja huomiseen ultraan!



Hopelle tervetulotoivotukset!



Ja kaikille oikein hyviä vointeja :)



joanna, rv 26 tasan

mä en oo nyt oieek nkirjoittanu mihkään,on niin outo fiilari päällä,ihan rauhallinen olo kyllä perjantaita odottaen..meillä pitäis olla viikonloppuna reissu katsomaan uutta kummipoikaani,mutta sanoinkin että jos en kestä perjantaisia uutisia,niin voi jäädä reissu tekemättä.Voi pihkura oikeesti tätä elämää.

Ihanaa että ootte minut muistanu kuiteskin,kiitti siitä :)

Siskon kaa meseiltiin ja se oli lukenut mun Spacesta mun vuodatuksia,ja se sit sai tietää tilanteesta ekana.Nyt ois paree olla asiat hyvin kun juttu alkaa leviämään.

No tuosta olosta joku sananen:paha olo tulee hyökynä päälle ja sitten voikin olla yhtäkkii aika " hyvää oloa" mutta mitään muuta oiretta minulla ei tunnistettavasti ole!Olen koittanut tunnustella kohdun kohtaa,kuuluisisko siel jo tuntuu jotain,jos oletetaan että on 6+ viikko?Mulla on kyllä niin paljon läskiä että sekin " pikkasen" haittaa tuntumaa.

vasemmalla puolen on repinyt,saman tuntusii kuin oli ennen kuin tiesin olevani raskaana,ja sit tuossa välissä ei oo mitään mahatuntemuskia ollu=kohtu ei kasva. Ja tänään repi vasemmasta nivusesta-paha merkkikö?

No mä pääsen paineistani perjantaina,ja olen aika varma että palaan haahuihin tikuttelemaan ovista taas X kuukaudeksi

Femmis, huomasin tuolla syyskeijujen pinossa tällaisen jutun. Joku nimittäin oli kysellyt eräästä tietystä gynestä kommentteja ja tällainen pidemmällä oleva odottaja oli vastannut näin: " Alkuraskauden ultraan vaan mentiin liian aikaisin kun viikkoja oli vasta 6+3 eikä näkynyt vasta kuin ruskuaispussi. Mutta Tarkkila ei ottanut meiltä siltä käynniltä edes maksua vaan antoi uuden ajan kahden viikon päähän ja silloin sitten jo pieni ihmisen alku sydämen sykkeineen näkyi. =)" Ja nyt tällä henkilöllä on jo rv26+ menossa. Ajattelin, että antaisko tämä yhtään toivoa. Sitähän me ei tietysti tiedetä, milloin tällä henkilöllä on ollut ovis jne. Mutta joka tapauksessa olen peukut pystyssä, että huomenna sulla sikiökin jo näkyisi. Itse nimittäin lueskelin asiaan liittyviä juttuja, kun kävin kesällä ultrassa rv8+0 eikä sikiötä näkynyt ja gyne vakuutteli, että viikon päästä voi jo näkyä. On tosiaan niitä tapauksia, että ekassa ultrassa ei sikiötä oo löytynyt (siis n. rv6-7), mutta seuraavassa ultrassa onkin jo löytynyt viikkoja vastaava sikiö. Toivotaan, että sullakin käy näin!



ON: Hieman tässä jo huolestutti ja vieläkin vähän mietityttää, kun tosiaan eilen ei sitä etovaa oloa juurikaan ollut. Tosin rinnat tuntui kipeämmiltä kuin yleensä, vaikka ei nekään ole koko raskausaikana kovinkaan kipeät olleet paitsi alussa joinakin päivinä. Sekin ihmetytti, kun illalla ei iskenytkään kauhea väsymys. Ja yöllä jouduin heräilemään muutaman kerran (mm. annoin pojalle yskänlääkettä) eikä herääminen kovinkaan tiukkaa tehnyt. No nyt sit aamulla, kun kännykkä herätti, niin olis kyllä tehnyt mieli vaan nukkua. Se nyt oli tosin positiivista, että kun yöllä heräilin, niin mulla oli paha olo.



Aivan kuten wbm:kin totesi, kun sulla tuli vähän sitä tuhrua, niin itselläkin tuli mieleen että tuliko iloittua eilen liikaa. Olis se vaan ihanaa päästä niin pitkälle, että alkaisi liikkeet tuntua. Sais niistä aina huojennusta mielelleen. Onneksi on se ultra vajaan viikon päästä. Mutta ei sitä vaan osaa eikä uskalla ruveta hirveästi iloitsemaan raskaudesta. Tuntuu, että heti tulee joku " kosto" .



Luulin, että tänään on ihan rento kotona-olo-päivä ja teen noita toimistohommia kaikessa rauhassa ja otan nokoset jos väsyttää, mutta äsken tajusin, että nyt onkin tyttöjen kerhopäivä. Pitäis melkein jo nyt ruveta eväitä laittamaan, ettei kaikki jää viime tippaan ja sit tulee kauhea hässäkkä ja voimainponnistus (se on meillä se tavallisin kerhoonlähtötapa...).



No joo, täytyy ruveta touhuilemaan. Mukavaa päivää kaikille! Niin ja tervetuloa Hopelle porukkaan! Toivottavasti raskautesi sujuu nyt hyvin ja saat heinäkuussa nyytin syliin!!!



neronja rv8+0

Hope; tervetuloa mukaan palstailemaan ja onnittelut raskaudesta! Toivottavasti kaikki menee tällä kertaa hyvin

Femmis; Tsemppiä huomiseen ultraan, toivottavasti pääset kertomaan meille iloisia uutisia

Mellu; Rentouttavia sairaslomapäiviä ja toivottavasti verenpaineetkin siitä laskevat, kun pääset ottamaan rennosti.

Neronja; hassua, että lapsilla on noita ennustajan taitoja. Meilläkin tyttö 5-v näki silloin km raskaudessa, että äitin masussa on vauva ja sama toistui tässä raskaudessa ja siinä vaiheessa ei oltu kerrottu lapsille vielä mitään raskauksista.

Itsekkin huomasin, kun kävin homeopaatilla, että tuota työtä pitää tehdä sydämmellä, eikä rahastusmielessä. Mullakin oli kaikki soitot ilmaisia ja jos pillereitä, ois joutunut vaihtamaan toisiin ei nekään ois maksanut mitään. Oonkin tässä miettinyt, että pitäiskö käydä ennen synnytystä hakeen kivunlievitys pillereitä tuolta homeopaatilta, en tiedä miten sairaalassa suhtautus siihen?



Neuvola oli eilen. Maksa-arvot on koholla, ei onneksi vielä paljoa, mutta kummikin ne oli 109 (pitäis olla alle 40), nyt oottelen, että äippäpolilta otetaan yhteyttä ja katotaan mitä ruvetaan asialla tekemään. Ehkä tuo meinaa sitä, että meillä on viimeistään 5 viikon päästä vauva sylissä. Normaalisti nää hepatoosi raskaudet käynnistetään viimeistään 2 viikkoa ennen la:ta. Vähän alkaa jo hirvittämään kun synnytys alkaa olemaan niin lähellä.

Muuten kaikki oli hyvin. Sf-mitta oli 32 cm (huh mikä lukema), vatsanympärys 97 cm, hemppakin oli noussut kivasti 123 ja painoa oli tullut 300 g viikossa.

Tänään on vapaapäivä ja lähdetään lasten kanssa shoppailemaan ja kyläilemään.

Iloista loppuviikkoa ja turvallista masunkasvatusta kaikille!

Nette 33+2

Ensin Hopelle tervetuloa ex-haahuihin! Vastahan olen itsekin tänne liittynyt, tosin sulavasti tuolta haahuista. Toivottavasti raskautesi menee hyvin tällä kertaa ja jos jotain murheita mieleen tulee, niin todennäköisesti täällä on joku jolla on ollut samoja mietteitä tai kokemuksia joskus!



Femmis: onnea ultraan! Kyllä se kuule hyvin menee.



Neronja: voi kuinka tuttua tuo, että heti jos jokin oire on pois, alkaa mietityttää raskauden jatkuminen! Sulla on kuitenkin se hyvin mennyt ultra taustalla, luota siihen. Mä kun yritän muistella, niin kyllä mulla tuo etominen (se vähäinenkin mitä ylipäätään oli) lähti joskus 9.viikolla ja nyt ihan viime päivinä on väsymys ja vilu saaneet väistyä. Mähän menin jossain vaiheessa ihan säännöllisesti jo iltayhdeksän jälkeen nukkumaan eli kevyesti tuli pari tuntia enemmän unta kuin tavallisesti.



ON: Mulla oli tänään eka neuvola. Siellä oli sama mukava hoitaja kuin esikoista odottaessa, joten oli ihan leppoisa käynti. Th suostui kuuntelemaan sydänääniäkin, kun korostin, että vasta maanantaina näin sen ultrassa ja koska ensi viikolla on np-ultra, niin ei tarvitsi edes pitkään murehtia, jos ääniä ei kuulukaan. Vaan nepä alkoivat kuulua heti, kun anturi oli mahan päällä. Olipa ihanaa!!!



Jaahans, siirryn takavasemmalle odottamaan muuta perhettä kotiin.

KK

Nette, loppusuora sinullakin jo häämöttää. Vautsi! Toivottavasti maksa-arvosi pysyvät kurissa.



KK, hienoa että sydänäänet kuului jo nyt. Kohtapuoliin alat jo varmaan tuntea liikkeitäkin.



ON: Pahaa oloa on kyllä taas ollut. Kaksi kertaa olen ottanut homeopaattisen rakeen, saas nähdä onko niistä apua. Vielä en ainakaan pysty sanomaan mitään. Väsyttänytkin on, mutta ei ole ollut mahdollisuutta nukkua. Nytkin pitäis lähteä paistamaan kuhafileitä, mies tulee kohta kotiin. Sit pitäis hakea poika kaverinsa luota ja varmaan saunassakin käydään. Taitaapa siis olla aikainen nukkumaanmeno tiedossa.



neronja rv8+0

Neronja, kummallista miten ne tunteet aaltoilee..välillä olo on niin toivekas ja kohta saattaa miei jo muuttua. Eilen tuli rv 13 täyteen, uskomatonta että olen tänne saakka päässyt..ihan outo (mutta ihana) tilanne. Kunpa kaikki menisi loppuun saakka hyvin, meillä kaikilla. Tänään oli töissä kelju palaveri, tai siis ei muuten kelju, mutta käsiteltiin yhtä ei niin mukavaa asiaa. Sit mulle tuli tunne, että maailmassa ei mikään muu ole niin tärkeää, kuin tällä hetkellä tämä yksi asia ja mieli alkoi piristyä. Vaikka väkisinkin työasiat pyörii mielessä kotonakin, mutta yritän välttää niitä mahdollisuuksien mukaan.

Sain eilen kiinni th:n ja pissanäyte oli puhdas, niin kuin ajattelinkin. Sanoikin, että olisivat kyllä soitelleet, jos olisi jotain ollut. Viirusta en maininnut mitään, kun työkaveri pörhälsi juuri meidän sos.tilaan vaihtamaan ulkovaatteita..lopetin nopeasti ja toisaalta, nyt kun ei ole mitään tullut, niin en niin ahdistunut asiasta. Vihlaisuja tuolla häpyluun tietämillä on silloin tällöin ollut, aamulla on pakko herätä vessaan kun masu alkaa painaa rakkoa. Luin jostain, että kohtu olisi näillä viikoilla appelsiinin kokoinen ja minua alkoi hymyilyttää..appelsiiniko mulla on masussa?

Noo..



Femmamman tilannetta jännitän ja peukuttelen kovasti.

Joannalle työniloa, melikelle hyvää saikkua (nyt otat rennosti), petjulle jaksuja, netelle hyvää oloa loppumetreille ja ihan kaikille paksua ja onnellista oloa :)



t.wbm 13+1

Heti alkuun varoitus, tulossa täysin omanapaista tekstiä, oon nimittäin niin helpottunut, että pakko purkaa teillekin.

Mulla tuli eilenillalla hiukan ruskeaa vuotoa paperiin pyyhkiessä, ja (tyypillisen ex-haahun tapaan?) tietysti pelästyin ihan kauheasti. Soitin samantien äippäpolille, jossa käskivät seuraamaan tilannetta rauhassa. Vuoto loppui eilisiltaan, mutta tänään oli kipua alavatsassa ja alaselässä, joten lähdin töiden jälkeen äippäpolille varmuuden vuoksi. Äippäpoli oli mennyt jo kiinni, joten pääsin ihan synnytysosastolle, jossa oli muuten tosi mukava kätilö ja lääkäri. Sanoivat että oli ihan hyvä, että tulin näytille oman mielenrauhankin vuoksi. Virtsanäyte oli ok, samoin kohdunsuu kiinni, ja ultrallakin katsottaessa vauva vaan iloisesti potki siellä kohdussa eli ei mitään syytä huoleen. On niin hyvä mieli, tuntuu myöskin hyvältä ajatella, että sinne samaan paikkaan mäkin menen sitten synnyttämään, siellä olemme varmasti hyvissä käsissä, kun henkilökuntakin on noin ihanaa ja empaattista. Ja paikkahan on siis Satakunnan keskussairaala, josta olen jotain negatiivistakin kuullut, mutta omat kokemukset olivat siis todella positiivisia.



Niin ja Femmamammalle pidän minäkin kovasti peukkuja, voimia myös muille alkuraskauden epävarmuuden kanssa taistelijoille. Kuten viestistäni voi päätellä, ei se haahuilu tunnu kaikilla vähenevän edes viikkojenkaan karttuessa...

Eipä muuta, voikaahan paksusti!



Minttuli79 24+0



P.S. Mies tuossa vieressä imuroi kiltisti. On tästä raskaudesta sekin hyöty, että kaikki tylsät kotityöt kuten siivouksen ja kissan hiekkalaatikon tyhjennyksen voi hyvällä omalla tunnolla sysätä miehelle...

On jäänyt kirjoittaminen vähiin, kun on ollut niin hiton huono olo. Nyt on oksentelu laantunut, mutta väsy on ihan tolkuton. No, onpahan ainakin oireita, kun niitä niin kovasti toivoin.



Femmis: mun piti jo aiemmin sulle kirjoittaa, mutten yksinkertaisesti kyennyt - eli mulla oli esikosta ultra n. rv7+6, ja syke kyllä löytyikin. Mutta se vastasi vasta viikkoja 5+6, ja gyne sanoi silloin, että on ehkä juuri alkanut sydän lyödä kun sitten kuitenkin noin varhain näkyi. En oikein vieläkään käsitä, miten se silloin meni, olisinko sitten ovuloinut kaksi kertaa siinä kierrossa. Joka tapauksessa: jos olisin mennyt ultraan silloin kun kuvittelin olevani 6+, mitäänhän ei olisi näkynyt.

Raskaus eteni siis hyvin loppuun asti, enkä tuolloin noviisina osannut edes ajatella että siinä mitään kummallista oli. Toivottavasti tämä tuo vähän mielenrauhaa, sillä näitäkin tapauksia sattuu kaiketi.



KK: ihanaa, että sydänäänet kuuluivat! Se on kyllä aika juhlallinen hetki, jotenkin ehkä vielä todempi kuin ultra. Se hevosenlaukka jotenkin täyttää koko huoneen:)



Neronja: ihanasti lapsenne jo odottavat uutta sisarusta, vaikka eivät edes tiedä moisesta



No nyt kone tökk ii, jatkan huomenn. Menen petiin, kun väsyttääääää...



kuonolainen rv8+2

neuvolakuulumisia , muuten ok mutta vauveli oli itsensä vääntänyt vinoasentoon, eli toivottavasti nyt lähiaikoina kääntää päänsä oikeaan asentoon ettei joudu enempää tutkimuksiin ja kääntöyrityksiin, joissa kävin kun esikoista odottaessa, joka oli perätilassa.



piti kommentoida jollekulle jotakin mutta esikoisen nukuttaminen aiheutti unohtamisen, joten täytyy palata asiaan joskus myöhemmin

kati, tänään tasan 32