Hoitotyöntekijät! Pystyttekö jättämään työasiat aina töihin?
Vai mietittekö niitä kotonakin? Entä turtuuko ihmisten sairauksiin ja kuolemiin koskaan?
Kommentit (5)
mutten koskaan mennyt, sillä ajattelin juuri herkkänä ihmisenä vatvovani ikäviä työasioita myös kotona ap
Oli niin paljon surullisia tapauksia ja ihmisiin ehti tutustua tosi hyvin.
Ihan ensimmäisiä kertoja kuolleen laittaminen omaisia varten valkoisiin oli kamalaa ja mielikuvitus teki tepposia, tuntui kuin vainajan käsi olisi liikkunut yms. Sitten sitä mietti onko vainaja sittenkään vainaja vai elossa... Mutta noista pääsi eroon parin ekan kerran jälkeen. Itse vainajaan pystyy suhtautumaan paremmin, mutta omaiset onkin eri asia ja heidän kohtaamisensa!
myös toipumiset tulivat kotiinkin. Esimvanhustyössä ollessani 95 prosenttia jäi työpaikalle. Teho-osastolla aluksi hyvin monet tapaukset mietityttivät myös vapaalla. Ihminen kyllä rutinoituu melko pitkälle, mutta on hyvä että jotkut asiat koskettavatkin. Hoitotyö tekee oikealla tavalla nöyräksi elämän edessä.
Omaa elämää lähinnä olevat asiat painavat eniten.
Vanhan ihmisen kuolema voi joskus olla arvokkaampaa kuin kituuttaminen hengityskoneessa...