2-vuotias touhuilee tarhassa paljon yksikseen...neuvoja kaipaan
Minun 2v 4kk tosi reipas ja hyväntuulinen pikkumieheni touhuilee tarhassa tätien kertoman mukaan hyvinpaljon itsekseen. Tätien kanssa tykkää hirveästi puuhailla mutta muiden lasten leikkeihin ei helposti lähde. Minulla tuli jotenkin kamalan paha mieli kun kuulin tämän:( Poikani on hyvin fiksu ikäisekseen ja joskus ajattelen onko liiankin fiksu... tarkoitan, että sosiaaliset taidot kärsivät yleensä lapsen liiallissta älykkyydestä muihin lapsiin verrattuna. Olen itsekkin kasvatusalan ammattilainen, tai no opintovaiheessa vielä. Nyt haluaisinkin kommentteja kokeneemmilta äideiltä.
Kommentit (10)
Lapsi on tosissaan pieni vielä. Tarhan cliquehin mukaan pääsy kestää oman aikansa. Kuinka kauan lapsi on tarhassa ollut? Mun 4-vuotiaalla kesti pari kolme kuukautta päästä kunnolla sisäpiiriin. Ethän säkään uudella työpaikalla heti oo kaikkien paras kaveri.
ja mitä sitten jos vaikka perhepäivänohjaajaksi opiskelisin, olisikin varmaan kiva ammatti=)
ap
ollut tyossa ryhmässä syyskuusta asti
ap
Tuskin hoitaja sitä sulle mitenkään arvostellaskeen, vaan totesi hänelle normaalin asian.
Sinähän tiedät sitten jo, että lapsesi leikkii muiden kanssa.
Fiksu poika, kun hakeutuu silloin omaan rauhaan : )
Ihan normaalia käytöstä ; )
Jos alkaa oirehtimaan muulla tavalla ( itkeskelee, takertuu erotilanteissa tms. ) tai yksinolo ei ole enää pojan omasta aloitteesta lähtöisin, miettisin asiaa uudestaan hlö-kunnan kanssa.
Ei siis suurempaa aihetta huoleen!
t. lto
Älykkyys ja sosiaalisuus eivät pois sulje toinen toisiaan. Jos lapsi viihtyy hyvin tarhassa ei sinulle ole mitään aihetta huoleen!
T. Äiti 10 vuoden kokemuksella ja " ammattikasvattaja"
Rinnakkaisleikkiä kyllä, mutta vaikeaa on vielä toisten kanssa leikkiminen. Hän saattaa myös keskittyä omaan leikkiinsä, eikä halua siihen häiriöitä. Siksi hakeutuu leikkimään yksin. Lapselle positiivista, että osaa leikkiä.
Isommat lapset on pop, mutta omanikäisten seuraa vierastaa. Meillä on kyllä arka ja hiljainen poika ja menee kauan ennenkun alkaa luottaa muihin ihmisiin.
Esimerkiksi kyläilessämme (kyläilemme paljon) leikkii minun mielestäni tosi innokkaasti toisten pienten kanssa, siksi olenkin jotenkin yllättynyt tuosta tarhantätien huomiosta. Poika ei ole arka, joten siitä tarhassa ei voi olla kyse. Kamala mikä huolis omasta lapsesta voikin olla, toinen on niin pieni ja haluaisi vaan kaikkea hyvää tuolle pienelle ihmeelle.
ap