Halosen todellinen tshetsheniakanta!
Hän väittää kritisoivansa Tshetshenian sotaa, oikeasti hän on sitä mieltä, että kansa ei saisi käydä taistelua itsenäisyytensä puolesta.
Presidentti Halosen haastattelu itsenäisyyspäivänä ja Suomen ulkopolitiikka
" Satuin näkemään osan FST:n tekemästä presidentti Halosen haastattelusta itsenäisyyspäivänä. Hänelle esitettiin hyviä ja kiperiä kysymyksiä mm ihmisoikeuksista ja Halonen oli selvästi muikeana niistä. Puhe oli myös " terrorismin vastaisesta sodasta" ja sen kyseenalaisesta hyödyntämisestä monien valtioiden taholta. Presidentti totesi, että myös valtiollisen armeijan käyttötavassa tulee olla huolellinen.
Se mikä jäi vaivaamaa, oli presidentin lausunto, missä hän arvosteli maataan aseellisella taistelulla vapauttamaan pyrkiviä ihmisiä. Väkivaltainen vapaustaistelu kääntyy presidentin mukaan itseään vastaan. Tämä on mielenkiintoisesti sanottu erityisesti itsenäisyyspäivänä. Presidentin voi olettaa tarkoittaneen tshetsheenejä. Millä tavalla Tshetshenian ja Suomen itsenäistymiskehitykset poikkeavat toisistaan?
Suomessa venäläiset joukot riisuttiin aseista ja lähetettiin Venäjälle, osa poistui oma-aloitteisesti. Tässä suomalaiset käyttivät aseita tai niiden uhkaa. Myöhemmin joitain venäläisiä joukko-osastoja osallistui taisteluihin punaisten riveissä laillista Suomen hallitusta vastaan. Näitä venäläisiä kohdeltiin tylysti, kaikki vangiksi saadut teloitettiin. Tshetsheniassa puolestaan venäläiset joukot vetäytyivät pois jonkin ajan kuluttua maan julistauduttua itsenäiseksi 1991. Vasta 1994 joulukuussa tapahtui hyökkäys maahan ja uusi yritys 1999. Suomi sai odottaa vastaavaa hyökkäystä aina vuoteen 1939 asti.
Yhteenvetona voi todeta, että meikäläiset " vapaustaistelijat" turvautuivat selvästi enemmän aseisiin vuosina 1917-18 kuin tshetsheenit vuosina 1991-93. Samoin torjuttaessa maahan tunkeutuvaa itsenäisyyden riistäjää Suomi taisteli vuosina 1939-44 yhtä suurella päättäväisyydellä kuin Tshetshenia vuosina 1994-96 ja 1999 lähtien nykyhetkeen.
Ihmettelen siis, miten Suomen presidentti itsenäisyyspäivänä kritisoi aseisiin turvautumista itsenäisyystaistelussa ja maan puolustamista asein maahantunkeutujaa vastaan, eli ns. vapaustaistelua. Toimivatko siis suomalaisetkin aikoinaan väärin? Asenne ilmentää Suomen ulkopolitiikan linjaa, jossa Neuvostoimperiumista irtautumaan pyrkivät maat, kuten mm Viro leimattiin häiriköiksi ja sittemmin on esiinnytty oppimestareina balteille, siinä miten idänsuhteet tulee hoitaa. Perusnäkemys on ollut, että jos jollain maalla on ongelmia Venäjän-suhteissa, niin on syytä katsoa peiliin. No näinhän meille on suomettuneisuuden vuosina opetettu: talvisota oli Suomen fasistisen politiikan seuraus, Neuvostoliiton oli puolustettavanaan legitiimit turvallisuusintressit jne.
Ja julkilausuttu politiikka Tshetshenian suuntaan on: Venäjällä on täysi oikeus käydä " terrorismin vastaista taistelua" ja Suomi tukee sitä täysin. Olemme tosin huolestuneita " väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista" .