Kanta-astuja kerrostalossa

Vierailija kirjoitti:

Asuntoni yläpuolella muutti nuoripari vuokralle muutama kuukausi sitten. Molemmat ovat todella hoikkia, mutta se liikkuminen asunnossa on todella töms, töms... aivan järkyttävää. Poikani oli käymässä luonani ja sanoi että mitkä "norsut" tuolla yläkerrassa asuvat.... Muutenki tämä nuoripari ei ole sisäistänyt kerrostaloasumista, huudetaan ja tapellaan hiljaisuuden alkamisen jälkeen. Ja tämä häiritsee talossa asuvia vanhuksia jotka huolestuneina kuuntelevat ja miettivät että pitäiskö soitta poliisille.

Soittakaa ihmeessä poliisit paikalle kun pariskunta nujakoi seuraavan kerran. Ja sen jälkeen ilmoitus isännöitsijälle sekä taloyhtiön hallitukselle. Mahdollisimman monen naapurin allekirjoitus mukaan, niin tehoaa paremmin. Yläpuolellani asui ihan samanlainen möykkäävä nuori pariskunta, joka tapohin kuului mm. huutoriidellä ja harrastaa käsirysyä aamuöisin vähintään pari tuntia kerralla. Katto vain tärähteli kun rymysivät yläkerrassa. Asunnon omistaja irtisanoi parin vuokrasopimuksen kun isännöitsijä joutui ottamaan häneen useamman kerran yhteyttä, luojan kiitos. Kerrostalossa on osattava asua ihmisiksi ja kunnioitettava muiden asukkaiden yörauhaa.

Minä astun nykyään vain takaapäin.

Näkyy olevan joskus kirjoitettu,mutta nykypäivän talot eivtät kaikki ole niin äänieristettyjä.

Meidän yläkerran nuoripari vähät välittää mistään elävät kuin lehmät pellossa.

Ihmetystä herättää tuo itsekeskeisyys minä ,minä, minä ja voinhan tehdä kämpässäni mitä haluan,kun siitä maksan, väärin kaikenlaiset tollot ja kostonhaluiset naapurit voisivat katsoa itseään peilistä ja lukaista samalla järjestyssääntöjä ja taas vilkaista peilistä hmm miten noita sääntöjä ei ole aiemmin tullut luettua.

Homman nimi nyt vain on niin ettei kerrostalossa voi ympäri vuorokauden elää miten haluaa näin on näreet.

Kantapääastujakin voi hommata niitä mattoja ja jos oikein tiukille vetää ja homma on jokapäiväistä siitä voi kyllä tehdä valituksen.

Joo naapurissa asuu tommonen, just on hänen alakerta muuttanut, en ihmettele. Lihava tyttö, joka kuulostaa olevan aina kotona. Taitaa energia kulua lähinnä tohon tehokkaaseen kävelyyn ja oven paiskomiseen.

Kokemusta on yläkerran norsuista, mutta useampi vuosi meni rauhallisessa taloyhtiössä. Vaan nyt muutin uuteen taloyhtiöön, ylimpään kerrokseen. No pärkkele: alakerran asukki on ehkä pahin kanta-astuja ikinä. Iltaisin tuon edestakaisen jytinän jaksaa joten kuten, mutta kun tämä pärkkele on tyhjäntoimittaja eli tömistelee myös yöaikaan ympäri kaksiotaan.

Viime yönä otin korvatulpat (korvat ei kestä koko yötä) pois 2.45, kuuntelin töminää ja pyörin tuskissani yli neljään, kunnes onnistuin nukahtamaan. No heräsin sitten 4.50 ja töminähän se raikasi. Kai se istuu öisin aina tovin tietokoneellaan, kun tuoli narahtelee ja sitä ehtii nukahtaa hetkeksi. No, seuraava herätys oli kuuden aikaan. Sehän onkin normaalisti just se hetki, jolloin nousen ylös ja alan valmistautua töihinlähtöön. No, oli onneksi pyhä. Nukuin katkonaisesti kello kahdeksaan saakka. Sen jälkeen töminä alkoi hiipua. Ilmeisesti kanta-astuja ottaa kauneusunensa klo 9-16 tjsp, sillä klo 16 jälkeen on ollut taas töminää koko ilta, joten en kerta kaikkiaan onnistunut ottamaan palauttavia päikkäreitä ennen kuin tungin tulpat korviin.

Ei ihme, että syntyvyys laskee. Kolmikymppiset miehet steppailevat ja pelailevat yökaudet ja nukkuvat päivät. Olisi edes seurallinen/naisenkipeä ja menisi joskus kapakkaan. Tässä tilanteessa olisi riemuvoitto, että se tulisi vaikkapa kolme kertaa viikossa kämpilleen neljän aikaan aamusta kuunteleen kavereittensa kanssa musaa tai naiskentelemaan tai jotain vastaavaa normaalia. Mutta ei. Vuorokaudet läpeensä yksin kämpillään kannat ruvella. Ja itse kun olen töissä klo 7-17 niin sillähän on hemmetin hieno nukkua ja levätä päivät. Toisin kuin minulla. Pakko kai tässä on tehdä jossain vaiheessa sopimusrikko ja lähteä lätkimään. Vuokralla siis asun. Onneksi. Sehän se puuttuisi, että tähän kämppään olisi iskenyt 150 tonnia ja tilanne olisi tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläkerran naapurini on hoikka nuori nainen ja en lakkaa hämmästemättä, miten jykevästi hän nytkin askeltaa kotona. Välillä tuntuu, että neito tekee jotain voltteja. Juokseminen on myös ihan normitapa liikkua kotosalla. Viikonloput ovat yhtä helvettiä, kun tömistyksen lisäksi huonekalujen siirtely on ohjelmassa. Eilen keskiyöllä vielä havahduin unestani massiiviseen tömistelyyn. Onneksi muutan 3 kk:n kuluttua pois.

Onkohan tuo yöllinen tömistely riittävä peruste tehdä valitus? Mun yläkerrassa asuu kanssa tuollainen nuori hoikka nainen jonka tömistelyn takia menee useasti yöunet.

Ainahan valittaa voi. Isännöitsijä sitten harkitsee mahdollisia toimenpiteitä.

Itsekin sai kirjeen, jossa toivottiin hieman rajoitettavan häiritsevän äänen tuottamista, vaikka kyse oli vain n. tunti/pvä normi harrastuksesta.

Olen onnekseni asunut aina kerrostalon ylimmässä kerroksessa, ja varsinkin parikymppisenä kun ensimmäiseen omaan kotiin muutin, opettelin heti elämään muita huomioiden. En tietenkään välttele elämisen ääniä ja joskus jotain kolahtaa, mutta tahallani en pidä mitään ääntä enkä varsinkaan paisko laittoita kantapäillä pitkin yötä kun osaan kävellä hiljempaakin.

Kuitenkin, muutin kuitenkin vanhempaan rivitaloon toista vuotta sitten ja naapuriksi vaihtui alkuvuodesta väkeä, joka paiskoo joka ikistä ovea: ulko-ovia, väliovia, kaappeja yms., tömistelee ja kaikki kuuluu tietenkin omaan asuntoon asti. Varsinkin öisin on mukava säpsähtää hereille, kun ulko-ovi vedetään paiskomalla kiinni. Kyseessä ilmeisesti ainakin kanta-astujaan verrattava idiootti. Heille siitä yritetty myös huomauttaa, että hei, ne ovat saa hiljempaakin kiinni varsinkin öisin mutta vastaus on ollut sanatarkasti että "meillä on oikeus pitää meteliä 07-22, älä valita tai ilmoitan isännöitsijälle". Ilmeisesti on myös "oikeus" pitää meteliä myös 22-07.

Miksi ihmiset vetävät näitä kantapääralleja kotona??

Kerrostaloasuminen on valintakysymys. Siellä elämän äänet kuuluvat muita asumismuotoja enemmän, koirat haukkuvat ja lapset itkevät. Niin kuuluukin olla, se nääs elämää on.

Ihminen on kanta-astuja, joten olisi omituista, jos kodissaan astuisi muulla tavalla.

Ennen luulin, ettei kanta-astujaa pahempaa voi ollakaan, kunnes yläkerta alkoi lonksuttelemaan kengät jalassa kotona... Entinen vaimea tömpse oli siedettävää nykyiseen verrattuna.

Omassa asuintalossani ovat myös nuo joka kerrostalon riesat, eli kanta-astuja, kailottaja, bassojumputtaja, kusenlorottaja ja parveketupakoitsija. Ainoastaan viimeksi mainittu aiheuttaa hermokohtauksia.

Jatketaan vielä tätä ketjua pienen tauon jälkeen.... itse olen asunut kerrostalossa periaatteessa koko elämäni pl. muutama vuosi rivitalossa. Aina on jotain kuulunut jostain ja se on ihan ymmärrettävää. Vauvaperheen arki kuuluu (ja pitääkin kuulua), satunnaiset bileet, lasten tömistelyt, vanhusten televisiot päiväsaikaan...

Silti on pakko sanoa, että vasta viimeisen n. parin vuoden ajan kun yläkertaamme muutti uusi naapuri on alkanut kerrostaloeläminen niin sanotusti v*tuttamaan. Naapuri ei ole häirikkö ja ihan kunnon ihminen, mutta hänellä on TODELLA painava askel. Jokainen askel tuntuu kropassa asti ja korvatulpat eivät näihin taajuuksiin auta paljoa.

Ok, päivisin tuonkin voisi vielä sietää, mutta ko. herra saapuu jostain syystä aina kotiin klo 23 pintaan ja elelee iltaelämäänsä yleensä n. 0:30 saakka. Aina, kun liikkuu paikasta A paikkaan B, niin askel on *PAINAVA*. Se on se ikävin ajankohta, sillä silloin itse yrittää mennä nukkumaan. Nykyisin pitää yrittää mennä tosi ajoissa nukkumaan tai sitten 0:30 jälkeen.

En ole ajatellut asiasta valittaa, sillä olemme katsomassa uutta asuntoa (ihan siis muistakin syistä, kuin tämä tömistely), mutta muussakin tapauksessa kokisin, että valittamisella on omat riskinsä. Jos yläkerran kaveri ottaa itseensä, niin sitten se tömistely voi olla sen jälkeen moninkertaista. Kiusallisia tilanteita muutenkin, sillä veikkaan (ja toivon), että monet kanta-astujat eivät ymmärrä, että heidän äänensä kuuluu alas. On muutenkin jotenkin paljon helpompaa valittaa siitä, että joku kuuntelee musiikkia yms. kuin se, että menet ilmoittamaan, että "kävelet liian painavasti".

Tavallaan ymmärrän kanta-astujia jossain määrin, mutta hiljaisuuden jälkeen sitä toivoisi, että askelta vähän kevennettäisiin. Itse kävelen esim. ulkona ihan normaalisti, mutta sisällä kävelen aivan eri tavalla. Samaa teen myös mökillä ja tuttujen omakotitaloissa, sillä ei sitä omaakaan jyskytystäkään jaksa kuunnella. Ei kai sitä voi varsinaisesti vaatia, että ihmiset kävelisivät hiljaisemmin kerrostaloissa, mutta kyllä se ihan mahdollista on ja itsekin sitä teen aika paljon sen takia, että a) se on aika helppoa ja b) sitten ei tarvitse miettiä, että kihiseekö alakerran naapuri raivosta.

Olisi mukavaa tietää ennen uuden asunnon ostamista (jos se on siis kerrostalo ja ei ylin kerros), että miten ko. asunnossa on hoidettu runkoäänieristykset. Tässä meidänkin asunnossa oli ihan hipihiljaista ensimmäiset 4 vuotta, mutta vasta uusi naapuri paljasti puutteet äänieristyksessä. Toki olen kuullut myös, että myöskään ylin kerros ei aina takaa runkoäänien osalta hiljaisuutta, sillä nämä asuintalot ovat ilmeisesti niin monimuotoisia ja jänniä komplekseja, ettei koskaan täysin tiedä, mitä saa. :)

Oi, kerrotaloasujat nauttikaa. Teillähän on niiiiin ihana asumismuoto. Mitään ei tarvitse tehdä itse kun vaan nauttia toisten mölyjen kuuntelusta ja hajujen haistelusta, saada muitten taudit rappukuiluista ja hisseistä.

Niin ja kaikkihan on ilmaista teille, kun joku menee rikki niin ihan ilmaiseksi tuodaan uusi tilalle. Oi kun ihanaa!

#eikoskaanköyhienkeskellekerrstalohelvettiin

Ens vuonna pitäs kämppä ostaa, ja suurin kysymys minulle on tuo äänieristys,  miten ihmeessä siitä voi varmistu atai testata tai jotain?

Ei ne rakennustapaselostukset paljoa kerro todellisuudesta.

Toki paikalla valettu kuulemma parempi  yms.   Väliseinät,ovet ,kaikki pitäs katsoa jollai tavalla,oikeestaan kaikki,hissin ääniä myöten.

Vierailija kirjoitti:

Mä kuuntelen ilmeisti tulevaa semmoista, lapsi joka jumankauta juoksee joka helvatun päivä, ilta, jos on kotona. Haluan muuttaa heti kun voin.

Lapsi joka juoksee joka päivä? Kai oot jo tehnyt lasun, eihän tuo ole normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on myös kaksi kanta-astujaa yläkerrassa. Kerran Meni järki illalla ja miehen kanssa tömisteltiin niiden jalanjäljissä koputtelemalla kattoa sählymailoilla ja mopin varsilla. Vauhti kiihtyi kun ne hermostuivat. Melkoista hikiliikuntaa kun tömistelijät ravasivat sinne tänne. Sitten Toinen lopetti ja tuli valittamaan ovelle.

Avasin oven ja pyysin häntä kuuntelemaan vaimonsa töminää joka kuuluu hienosti koko kämpässä. Sen jälkeen töminä rauhoittui hetkeksi. Mutta vain hetkeksi.

Höpöjä olette.

Se ääni johtuu siitä kun kattian pinta eli perketti/laminaatti väärin asennettu.

Hassua että joku kuvitteleen sen johtuvan "kanta-astumisesta"!

Lyön huhmareella patteriin muutaman kerran jokakerta yöllä kun herään siihen kantapää tömistelyyn.  On se aina hetkeks hiljenny.

Meidän kerrostalossa kanta-astujia ei ole, satunnais-astujia sitäkin enemmän.

Valitettavasti ääniyliherkkiä ihmisiä on turhan paljon. Joskus vika on asunnossa ja äänet kantautuvat pitkiä matkoja, kuten eräässä asunnossa, jossa kuuli selvästi laulujen sanat radiosta, joka oli auki kaksi kerrosta alempana olevassa asunnossa. Ääni kulki pitkin liesituulettimen hormeja ja kyseisen asunnon asukkaat pitivät radiota lieden vieressä.

Opiskeluajoilta taas tiedän, että joillakin oli tapana syyttää juhlimisesta opiskelijoita. Valittajat tiesivät, että kerrostalon yhdessä asunnossa oli osakunnan omistama asunto, jota käytettiin soluasuntona. Kaikesta metelistä syytettiin opiskelijoita ja heistä valitettiin osakunnalle asti. Harmi vain, että yksikin valitus kohdistui aikaan, jollei yksikään asunnon opiskelijoista ei ollut edes samalla paikkakunnalla. Asunnon opiskelijat olivat lisäksi hyvin hiljaisia, eikä asunnossa koskaan järjestetty äänekkäitä juhlia ja hiljaisemmatkin juhlat olivat päivällä. Asiaa selvitettiin ja syylliseksi paljastuivat erään aivan toisen asunnon asukkaat. Metelin lähde olisi ollut helppo selvittää menemällä porraskäytävään kuuntelemaan, sillä häiriö oli helposti paikannettavissa yhteen tiettyyn asuntoon.

Tiedän myös tapauksen, jossa oikeasti aivan normaaleista asumisen äänistä valitettiin toistuvasti. Varsinainen ongelma oli häiriöstä kärsivä itse, sillä hän oli ääniyliherkkä ja asui itse äärimmäisen hiljaa, puhui hiljaa ja kuunteli musiikkia ja katsoi TV:tä hiljaa. Niin hiljaa, että mikä tahansa ääni asunnon ulkopuolelta oli alkanut häiritä. Kuulemma yhdestä asunnosta oli pitänyt muuttaa pois, koska linnut lauloivat asunnon ulkopuolella liian kovaa. Melkeinpä pahin virhe, jonka ääniyliherkkä voi tehdä, on se, että yrittää tehdä omasta ja muiden elämästä mahdollisimman hiljaista, koska se vain herkistää häiriöäänille entistä pahemmin. Hiljaisuuden keskellä normaalitkin äänet kuulostavat melulta. Parempi olisi yrittää jonkinlaista siedätyshoitoa ja yrittää totuttautua siihen, että ympäristöstä kuuluu ääniä. Vähän kerrassaan elimistö oppii, että jokaista ääntä ei tarvitse kokea vaarallisena häiriönä ja lopulta ympäristöstä kuuluviin normaaleihin ääniin ei enää kiinnitä huomiota.

Asia on tietysti toinen, jos muista asunnoista kuuluu oikeasti kohtuutonta meteliä. Jos syynä ovat rakenneviat, taloyhtiön pitää korjata ne. Jos syynä ovat naapurit, jotka oikeasti metelöivät, asiasta voi huomauttaa ystävällisesti, syyttämättä. Ei mitään aggressiivista: "Lopettakaa se metelöinti", vaan jotain "Eilen illalla meille kuului jostain päin taloa aika kovaa musiikkia/laulua/juhlimista/tömistelyä/kolistelua, joka alkoi jo vähän häiritä. Emme oikein saaneet selvää, mistä suunnasta se oli peräisin. Satuitteko te huomaamaan mitään?" Tuolla tavalla asian voi ottaa esille syyttämättä ja mahdollinen häirikkö saa tilaisuuden pahoitella asiaa. Syyttely saa vain aikaan puolustusreaktion, etenkin silloin kun syytös tuntuu kohtuuttomalta (ainoat juhlat vuodessa tms) ja lopputuloksena häirikkö saattaa jopa alkaa metelöidä entistä pahemmin.

Ihminen on kehittynyt kävellessään astumaan kantapää ensin maahan osuen ja juostessaan päkiä ensin maahan osuen. Hiippailetteko te valittajat todella päkijöittenne varassa kotona ollessanne? :D Kokeilkaa nyt oikeasti miten typerältä ja luonnottomalta se tuntuu.  Vai onko täällä vain kaikki jalka vaivaiset kommentoimassa.  En ole eläissäni nähnyt kenenkään normaali elämässä kävelevän päkijöiden varassa ja tuskin on kukaan muukaan. Tanssi ja juoksu ovat sitten asia erikseen.