Lue keskustelun säännöt.
Minne sielu menee kuoleman jälkeen
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Kotiin, rakkaasi kuuluvat sieluryhmääsi ja olette aina olleet elämissänne yhdessä.
Mutta jos haluaisi vaihteeksi olla joidenkin muiden kaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 22:27"]Sinne mistä on tullutkin.
Eli ei minnekään.
No mikä se " ei mikään" on?
Oletpa yksinkertainen olio.
Miten kommentoija voi halveksia tätä viestiä?
Ihmettelen todella syvästi.
Jokaisella on oma käsityksensä sielusta ja ruumiista kuoleman jälkeen.
Näin voi hyvin olla, kuten viestijä sanoo: Sielu ei mene minnekään.
Se on hänen käsityksensä ja uskomuksensa ja myös suuren osan muiden ihmisten uskomus.
Jos ei usko kuoleman jälkeiseen elämään, niin silloin sielukaan ei mene minnekään.
Kun kuolema tulee ottaa ihmisen pois tästä elämästä, niin se on lopullista.
Mitään ei jää sen jälkeen, ei yhtään mitään.
Ja se ainoa mikä jää, on ne muistot kaikkein läheisimmille ihmisille. Ja ne muistotkin haalistuvat vuosikymmenten kuluessa.
On käsittämättömän tyhmää arvostella jotakin yksinkertaiseksi siksi, ettei hän usko mihinkään sielun ylösnousemukseen, sielun vaellukseen tai mihinkään muuhunkaan asiaan.
Jokaisella on oma käsityksensä asiasta ja hänellä on oikeus olla sitä mieltä, mitä hän on. Aivan samalla tavalla kuin niillä, jotka uskovat johonkin sielun liikkumiseen jossain.
Uskon, että jonkin ajan päästä sielu syntyy uutena ihmisenä. Kun olisihan se ihan käsittämätön ajatus, että sinä vain häviäisit maailmalta ja muu maailma jatkaisi kulkuaan. Ei se vain vaikuta järkevältä, jos sitä rupeaa oikein ajattelemaan. Sen takia uskon uudelleensyntymiseen ja olen ihan ateisti.
Ne kaikki jotka sanovat että sielu ei synny uudestaan ja ottavat yhdestä elämästä kaiken irti tässä maa planetassamme niin niiden kuuluisi ottaa lääke kurkusta ales ja katsoa peiliin.... siis tarkoitin että ne ovat vaaraksi systeemille ja niiden kuuluisi olla pakkohoidossa.
Kaikki päättyy kuolemaan, lopullisesti. Atomitasolla siirrymme luonnon kiertokulkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olisihan se ihan käsittämätön ajatus, että sinä vain häviäisit maailmalta ja muu maailma jatkaisi kulkuaan."
Se on ja menee juuri näin, ihan riippumatta siitä, mihin sinä uskot. Se on käsitettävää, mikään muu ei ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 22:26"]
Samaan paikkaan kuin kastematojen ja hyönteistenkin sielut.
Periaatteessa kyllä. Niidenkin täytyy kehittyä! Myös eläimet jälleensyntyvät, kunnes ne jonakin päivänä ovat tulleet ihmisiksi.
Tai sitten suurin rangaistus on syntyä ihmiseksi, miksi tahansa eläimeksi syntyminen on korkeampi aste.
Sielun olemassaolosta ei ole esitetty ainoatakaan pätevää todistetta, joten mihin se olematon nyt voisi mennäkään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivas tai helvetti. Suhde Jeesukseen ratkaisee, onko Hän herrasi, oletko pyytänyt syntejäsi anteeksi ja haluatko tehdä parannuksen ja elää Hänen omanaan vaikka se ei ole helppo vaan vaikeampi tie? Ei ole oikotietä. Jeesus rakastaa sinua ja siksi kuoli puolestasi ja Hän on tuomarimme. Kelpaako meille se että Hän sovitti syntimme..vai torjummeko Hänet ja kärsimme itse rangaistuksen.
Tulin uskoon teininä enkä ole ikinä katunut. Vaikeina aikoina Herra on aina lohduttanut ja lähettänyt apunsa. Hän on hyvä.
Niin no, geeneissä ihminen elää hyvin pitkään.
Tietyt ominaisuudet peritytyvät kuten hiusten ja silmien väri useissa sukupolvissa, vielä ihmisen kuoleman jälkeenkin.
Mutta tällekin on kuitenkin tietty raja. Noin yli kymmenen sukupolven jälkeen ei geeneissä ole välttämättä enää mitäään, edellisistä sukupolvista.
Ja ei sitä kukaan täällä maanpäällä tiedä, mihin sielu menee, ei kukaan.
Jos sitä ns. sielua on edes olemassa muualla kuin ihmisten uskomukissa.
Asiasta ei kannata kiistellä, sillä tässä asiassa kukaan ei ole oikeassa mutta ei myöskään satavarmasti väärässä.
On kaikille kevyempää ja helpompaa uskoa, että sielulla on jossain joskus parempi elämä kuin se, mitä sillä ns. sielulla on ollut meidän ruumiissamme.
Tai jotain tälläistä. Ja tähän liittyy myös se tosi asia, että useimmat ihmiset haluavat olla ikuisia, että he eivät koskaan kuole kaikissa olomuodoissaan.
Elämä on rakas asia.
Se on myös ainoa asia, mikä meillä kaikilla ihmisillä on, ainoa asia joka tekee meidät tasa-arvoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esitetty todistetta asiasta? Katsopas ei se ole uskomista jos todisteita tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Sielun olemassaolosta ei ole esitetty ainoatakaan pätevää todistetta, joten mihin se olematon nyt voisi mennäkään...
Sokeat (íďíooťít) sanovat noin. Tässähän ketjussa puhumme, näemme tai kirjoitamme elämästä, eli sielusta! Todiste on tässä ketjussa! Jos todisteita ei nyt löydy niin sitten pitää varmasti tehdä kolmas maailmansota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielun olemassaolosta ei ole esitetty ainoatakaan pätevää todistetta, joten mihin se olematon nyt voisi mennäkään...
Sokeat (íďíooťít) sanovat noin. Tässähän ketjussa puhumme, näemme tai kirjoitamme elämästä, eli sielusta! Todiste on tässä ketjussa! Jos todisteita ei nyt löydy niin sitten pitää varmasti tehdä kolmas maailmansota?
Ps. Jos sielua ei ole niin miten sielu voi sietää niin paljon mitä tässä ketjussakin nähdään?
Ymmärrän että hevonen on "sokea" eikä näe eteenpäi mutta sitä en ymmärrä enkä hyväksy että ķàmélit rupeavat sokeiksi hevosten kustannuksella!
Minä arvelen vahvasti ettei mitään sielua ole olemassakaan.
Mikä se sielu loppujen lopuksi on?
Uskovilla sen ymmärrän, heille uskovat sielut saavat ylösnousemuksen, mutta joka ei ole elävässä uskossa, mihin hänen sielunsa joutuu tai menee.
Kun ihminen kuolee auto-onnettomuudessa, tulipalossa, tai itsemurha iskussa, hänen ruumiinsa vaurioituu pahasti, jäljellä ruumiista on vain siellä täällä olevia palasia.
Kuollessaan siis ihminen hajoaa lopullisesti, viimeistään mätänee haudassaan matojen syömänä. Ihmisen ruumiista ei koskaan jää jäljelle yhtään mitään.
Mutta se sielu, mikä se on, ja mihin se menee?
Miten se sielu vaikuttaa ja toimiin täällä meidän jokapäiväisessä elämässä maanpäällä?
Tuleeko se sielu esiin vasta ihmisen kuoleman jälkeen?
Ja miksi vasta sitten?
Eivät nämä ole yksinkertaisia asioita. Jokainen saa uskoa muiden sieluista ja omasta sielustaan mitä ikinä haluaakin.
Se on yksi ihmismielen perusoikeuksista.
Sielu, sen haukkaa kuolon nielu.
Nyt ja tässä, maanpäällisessa elämässä,
on kaikki paras elon kulku ja kuolemassa kaikelle tulee sulku.
Kukaan ei tietää voi, millaiset sävelet kuolon jälkeen soi.
Kertomaan ei ole tullut yksikään, että mitä mitä elon jälkeen ihmiselle jää.
Kuolema on.
Ps. 55/55 jatkuu...
Meillä on sielu ja se on tässä ketjussa nähty.
Jos ei olisi sielua niin näitä asioita ei näkyisi tässä ketjussa, eikä olisi "ei mitään".
ULOSTULO TÄYSIN SURKEA. YRITÄN...
NO tarkoitukseni oli sanoa että tämä on meidän jokaisen arkea tämä av vauva palsta.
Jos sielua ei olisi niin me ei nähtäisi näitä asioita ja se päivä voi tulla jos näiden nähtävien asioiten eteen ei tehdä mitään.
En tiedä nyt itsekkään mitä selitän mutta aiemmat kommentit olivat hyviä.
Halusin vain sanoa että älkääVittuVarastako!
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että jonkin ajan päästä sielu syntyy uutena ihmisenä. Kun olisihan se ihan käsittämätön ajatus, että sinä vain häviäisit maailmalta ja muu maailma jatkaisi kulkuaan. Ei se vain vaikuta järkevältä, jos sitä rupeaa oikein ajattelemaan. Sen takia uskon uudelleensyntymiseen ja olen ihan ateisti.
Täähän ois hieno juttu. Oman helvettini jo läpikäyneenä, saisi elää sitten traumattoman lapsuuden ja koulukiusaamattoman peruskoulun.
Sitten näkis mihin oikeasti pystyisi ilman veemäisiä mt-ongelmia.
Sielu ei mene minnekään.
Kuolleen ihmisen muisto elää läheisten mielessä, kunnes sukupolvien myötä unohtuu heiltäkin.
Kuolema itse on ikuisuus, mutta muistot eivät ole. Muistot poisnukkuneista loppuvat jossain vaiheessa, viimeistään silloin, kun henkilöstä ei ole enää mitään elävää muistoa, ei edes valokuvia. Monellako palstan kommentoijalla on valokuvia 1800-luvun esi-isistään?
Ken uskoon elävästi Jumalaan, hänen mukaansa sielu siiryy odottamaan ylösnousemusta.
Muille tämä sielu on ja tulee olemaan aina suuri arvoitus:
Siis niille, jotka edes ajattelevat, että jotain sielua on olemassa.
Voi on hyvin oivallettu.