Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan mennyt naimisiin " salaa" ?
18.01.2006 |
Ollaan ajateltu mennä naimisiin ilman minkäänlaisia juhlia eli salaa maistraatissa. Meillä on pieni vauva ja haluan, että koko perheellä on sama sukunimi ennen ristiäisiä.
Onko kellään kokemuksia tälläisistä " häistä" ?
Kommentit (42)
Vierailija:
nyt harmittaa jälkeenpäin. kerran sitä naimisiin mennään ja nyt haluaisin mennä uudestaan naimisiin, koska häät on niin ihania ja rakastan miestäni vieläkin niin paljon:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tarkoita, ettei kukaan olisi loukkaantunut. Fiksuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pahoittaako mielensä. Fiksuutta mitataan ehkä sillä, mesoaako asiasta vai ei.
Meidän lähisukulaisemme meni salaa naimisiin, ja kyllä, itkimme miehen kanssa itkumme ihan kaikessa hiljaisuudessa. Eihän sitä mielipahaa nyt sovi julkisesti näyttää - julkisesti täytyi esittää erittäin iloisesti yllättynyttä ja nauraa toisten mukana! Näin kaikki muutkin tekivät, vaikka epäilen kyllä, että osa heistä saattoi peittää todelliset tunteensa aivan kuten mekin.
ei kukaan itke jos sukulainen menee salaa naimisiin. Mikä siinä itketti, kun ette päässeet syömään kakkua? Kun ette päässeet tapaamaan sukulaisia?
Mua ei edes kiinnosta jos joku muu naimisiinmenostani mielensä on pahoittanut. Se on täysin meidän kahden välinen asia. Me ollaan jo vanha pari ja lapsia on jo iso luita, enkä ole ikinä häistä pitänyt (edes niistä toisten). Miksi ne sitten täytyos pitää?
ja pyysimme vanhemmat lounaalle..
En tiedä harmistuiko kukaan sukulaisista. MOlempien vanhemmat ovat myös menneet naimisiin pienellä kaavalla.
Toisaalta kun olisi järjestänyt massahäät, niin olisi tullut paremmin anopin luonne esiin tarpeeksi aikaisin ja olisi voinut perua koko P:n. Anopilla on nimittäin vaikeuksia erottaa omia asioitaan muiden asioista
hieman eri mieltä, että avioliitto on vain meidän kahden välinen juttu. Kyllähän avioliiton myötä, myös kaksi sukua yhdistyy. Monilla appivanhemmatkin haluaa olla keskenään tekemisissä. Ja viimeistään, kun lapsenlapsia tulee, niin on paljon yhteistä.
Ja meillä ainakin minä olen yrittänyt ottaa miehen sukua myös omakseni ja toisin päin.
Meillä ei ainakaan oma perhe ole mikään täysin irrallinen yksikkö koko suvusta ja ystävistä.
Ja itse koen myös, että jaettu ilo on suurempi ilo. Kyllä olisi ollut aika tyhmä toimitus, jos oltaisiin oltu miehen kanssa kahdestaan. Nyt oli tosi ihanat häät (ei mitenkään suuret), mutta kuitenkin niin, että kaikki tärkeät ihmiset olivat paikalla. Aidosti mukana meidän ilossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihmettelen oikeasti tätä salaa naimisiin menevien ylimielisyyttä: " Me saamme tehdä ihan mitä me haluamme, eikä kenelläkään ole oikeutta loukkaantua siitä. Joka loukkaantuu, on typerä ja lapsellinen!"
Tuosta ensimmäisestä kohdasta olen kyllä samaa mieltä. Toki jokaisella on oikeus tehdä niinkuin haluaa. Mutta sitä, mitä toisilla on oikeus tuntea ja mitä ei, ei kukaan voi määräillä eikä määritellä.
En loukkaantunut siitä, etten päässyt syömään kakkua tai siitä, etten päässyt häihin. Mutta se loukkasi, etteivät meille läheiset ihmiset halunneet jakaa tällaista tärkeää asiaa meidän kanssamme. Etenkin kun tiedän, ettei naimisiinmeno ole heille mikään pikkujuttu tyyliin " mennäänpä ruokatunnilla hoitamaan se virallinen puoli kuntoon" , vaan elämän tärkeimpiä käännekohtia. Tiedän myös sen, että ko. pariskunnalla oli ihan hyvät käytännölliset perusteet sille, miksi he eivät halunneet isoja häitä. Jos he olisivat etukäteen kertoneet että aikovat mennä naimisiin mutta eivät aio pitää juhlia siitä ja siitä syystä, olisin hyväksynyt asian täysin!
Ihmiset ovat erilaisia. Itselleni ei tulisi mieleenkään salata tällaista asiaa lähisukulaisiltani. Siksikin pahoitin mieleni.
joten mentiin maistraatissa, kaksi vierasta todistajaa ja omat lapset mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen sukua ei vain huvita jakaa mitään. Kaikki omitaan itselle, nipotetaan ja niuhotetaan päälle, arvostellaan ja kommentoidaan kaikki, suunnitellaan ja hoidetaan asioita, jotka eivät heille kuulu jne.
En jaa enää mitään näiden kanssa ;)
Lopputulos: salaiset häät oli todellakin paras vaihtoehto
Siis ihan maistraatissa ja todistajaksi napattiin yksi hyvä ystävä matkalta, joka tais tajuta vasta maistraatissa, että mitä tapahtuu. Muksut oli tuolloin alle puoltoista kuukautta ja nukkuivat kaukaloissaan siinä ihan vieressä tuon toimituksen ajan.
Mä en ikinä olisi osannut kuvitella meille mitään prinsessa häitä ja tuo oli meille paras ratkaisu. Seuraavana viikonloppuna oli muksujen nimiäiset ja sukulaiset kerääntyivät juhlimaan niitä, joten samalla otettiin lasilliset naimisiin menon kunniaksi. Todettiin sekin, että jos tulevaisuudessa tulee sellainen olo, että halutaan pitää isommat juhlat, niin voihan ne pitää vaikka jonain hääpäivänä. Ite en vain jaksa uskoa tuon toteutuvan. Tietysti, jos mies välttämättä haluaa, niin voihan se sitten olla...
Me haluttiin naimisiin eikä vain häitä. Tuntuu, että nykyään niin moni haluaa vain hienot häät ja se tosiaan on se pääasia. Seurauksena sitten erotaan vuoden päästä ja etsitään uusi mies...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ja ihmettelen oikeasti tätä salaa naimisiin menevien ylimielisyyttä: " Me saamme tehdä ihan mitä me haluamme, eikä kenelläkään ole oikeutta loukkaantua siitä. Joka loukkaantuu, on typerä ja lapsellinen!"Tuosta ensimmäisestä kohdasta olen kyllä samaa mieltä. Toki jokaisella on oikeus tehdä niinkuin haluaa. Mutta sitä, mitä toisilla on oikeus tuntea ja mitä ei, ei kukaan voi määräillä eikä määritellä.
En loukkaantunut siitä, etten päässyt syömään kakkua tai siitä, etten päässyt häihin. Mutta se loukkasi, etteivät meille läheiset ihmiset halunneet jakaa tällaista tärkeää asiaa meidän kanssamme. Etenkin kun tiedän, ettei naimisiinmeno ole heille mikään pikkujuttu tyyliin " mennäänpä ruokatunnilla hoitamaan se virallinen puoli kuntoon" , vaan elämän tärkeimpiä käännekohtia. Tiedän myös sen, että ko. pariskunnalla oli ihan hyvät käytännölliset perusteet sille, miksi he eivät halunneet isoja häitä. Jos he olisivat etukäteen kertoneet että aikovat mennä naimisiin mutta eivät aio pitää juhlia siitä ja siitä syystä, olisin hyväksynyt asian täysin!
Ihmiset ovat erilaisia. Itselleni ei tulisi mieleenkään salata tällaista asiaa lähisukulaisiltani. Siksikin pahoitin mieleni.
Avioliitto on yksi ihmiselämän suurimpia juttuja ja et kai todellakaan voi olettaa, että ystäväsi tekisivät tuon ratkaisun niin kuin uskovat ystäviensä/sukulaistensa haluavan. En pidä juhlista, varsinkaan sellaisista, joiden keskipisteenä joudun olemaan, joten mulle häät olisi ollut aika kidutusta. Silti sun mielestä mun olisi pitänyt pilata mun hääpäivä prinsessabileillä siksi, etteivät ystävät ja sukulaiset pahoita mieltään? Onpa paksua. Avaa silmät ja mietippä joskus tuota itsekkyyttäsi!!!
Sun on pakko provosoida.. Ei kai kukaan voi ajatella noin itsekkäästi toisten asioista?? Mä en oikeesti jaksa uskoa sun juttua...
Vierailija:
Ja ihmettelen oikeasti tätä salaa naimisiin menevien ylimielisyyttä: " Me saamme tehdä ihan mitä me haluamme, eikä kenelläkään ole oikeutta loukkaantua siitä. Joka loukkaantuu, on typerä ja lapsellinen!"Tuosta ensimmäisestä kohdasta olen kyllä samaa mieltä. Toki jokaisella on oikeus tehdä niinkuin haluaa. Mutta sitä, mitä toisilla on oikeus tuntea ja mitä ei, ei kukaan voi määräillä eikä määritellä.
En loukkaantunut siitä, etten päässyt syömään kakkua tai siitä, etten päässyt häihin. Mutta se loukkasi, etteivät meille läheiset ihmiset halunneet jakaa tällaista tärkeää asiaa meidän kanssamme. Etenkin kun tiedän, ettei naimisiinmeno ole heille mikään pikkujuttu tyyliin " mennäänpä ruokatunnilla hoitamaan se virallinen puoli kuntoon" , vaan elämän tärkeimpiä käännekohtia. Tiedän myös sen, että ko. pariskunnalla oli ihan hyvät käytännölliset perusteet sille, miksi he eivät halunneet isoja häitä. Jos he olisivat etukäteen kertoneet että aikovat mennä naimisiin mutta eivät aio pitää juhlia siitä ja siitä syystä, olisin hyväksynyt asian täysin!
Ihmiset ovat erilaisia. Itselleni ei tulisi mieleenkään salata tällaista asiaa lähisukulaisiltani. Siksikin pahoitin mieleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja samana iltana oli kutsuttu lähisukulaiset ja ystävät juhlistamaan mun 40-vuotissynttäreitä. siinä sitten tervetuliaismaljapuhetta pitäessään mies ilmoitti asiasta, ja ilon kyyneleet tuli kyllä suurimman osan silmiin. syötiin ja juotiin hyvin. oli iloinen tunnelma ja kukaan ei kyllä asiasta loukkaantunut. ei tullut edes mieleen, että joku vois loukkaantua!! meillä on kai sitten vaan niin välittömät suvut, ettei piittaa tuollaisesta.
salaa naimisiin menoon vaikutti suurimmalti se, että olemme molemmat olleet jo kerran naimisissa, joten tuntuis naurettavalta taapertaa kirkon käytävää pitkin tässä iässä valkoisissaan =))
vaikka siinä suvut yhdistyykin, niin tänä päivänä usein niiden kalliiden häiden jälkeen ei valtaosaa sukulaisist näe kuin ehkä kerran vuoteen! Että jos arjenkin viettää kaksin, niin miksei omaa juhlaansakin saisi viettää?
Minun ystäväni, nykyinen entinen ystäväni, suuttui niin paljon ettei puhunut viikkoon ja sittenkin lähetti tekstarin: Teitte itsestänne naurunalaisia! Sen jälkeen ei olla nähtykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
vaikka siinä suvut yhdistyykin, niin tänä päivänä usein niiden kalliiden häiden jälkeen ei valtaosaa sukulaisist näe kuin ehkä kerran vuoteen! Että jos arjenkin viettää kaksin, niin miksei omaa juhlaansakin saisi viettää?Minun ystäväni, nykyinen entinen ystäväni, suuttui niin paljon ettei puhunut viikkoon ja sittenkin lähetti tekstarin: Teitte itsestänne naurunalaisia! Sen jälkeen ei olla nähtykään.
Vierailija:
Silti sun mielestä mun olisi pitänyt pilata mun hääpäivä prinsessabileillä siksi, etteivät ystävät ja sukulaiset pahoita mieltään? Onpa paksua. Avaa silmät ja mietippä joskus tuota itsekkyyttäsi!!!
Nimenomaan kirjoitin siinä, etten pahoittanut mieltäni juhlien puutteesta. En myöskään ole viitannut SINUUN missään kohden, miksi siis puhut minä-muodossa? Tiedän nimittäin jo kirjoitustyylistäsi, ettet ole ko. sukulaiseni. ;)
33
Onko teidän mielestänne todellakin vain kaksi vaihtoehtoa, isot prinsessabileet ja salaa avioon meneminen?? Kai siihen janalle nyt välimuotojakin mahtuu.
joka haluaisi jakaa kaikkein tärkeimmän asian.
On ymmärrettävää, että sukulaiset varsinkin lähi sellaiset loukkaantuvat. Heidät on suljettu pois lähimmistä ihmisistä. Se ei lohduta, että ei muitakaan kutsuttu. On sääli, että jotkut haluavat vain yksin kokea kivan ja kivaa ei voi olla se, että muut saisivat jakaa sen henkisellä tasolla.
Aivan kuin teillä on koti ja ette kutsu sinne ketään, koska se on teidän ikioma. Teillä on lapsi ja ette anna kenenkään hoitaa sitä, koska se on teidän ikioma. Teillä on auto, jolla ajatte vain kahdestaan. Teillä on ajatuksia, joita jaatte vain kahdestaan.
Ettehän odota palveluksia vaikka isovanhemmilta? Missä on raja, mikä on ihmisen omaa? Eikö isovanhemman aika voi olla hänelle yhtä pyhää kuin teidän ikioma salainen avioituminen?
Oletteko tosiaan salaa naimisiin menneet niin yksinkertaisia, että ette tajua, miksi muut loukkaantuvat? Jos asuisitte eristyksissä kahdestaan jollakin ambomaalla ja teidät olisi synnyttänyt marsista tippunut kivenmurikka, olisi teidän tekemiset vain teidän tekemisiänne.
tai kertoi kyllä että aikoo mennä mutta sanoi ettei halua sinne ketään. Kyllä minä olisin halunnut olla paikalla näkemässä kun hän sanoo tahdon, kaikkea muutakin on jaettu vuosikymmenten kuluessa ja sitä ei sitten. Hän sanoi myöhemmin että tekisi nyt ehkä toisin.
Ehkä vähän siitä syystä minä sitten päätin omat hääni tehdä perinteisesti ja pidimme juhlat. Tosiaan yhtä paljon sukulaisille kuin itselle. Ja tarjottiin kaikki eikä maksatettu tai teetetty kellään mitään, eikä pyydetty kalliita lahjoja, jos joku sitä meinaa. Eikä ne isot olleet, mutta kaikki tärkeet oli kutsuttu.
se on äideille ja mummoille aika iso juttu saada olla paikalla lapsensa häissä, miettikääpä vain itseänne kun se taapero on siinä iässä eikä kutsukaan teitä häihinsä...
että ois järjestänyt pienet häät. Miten hitossa vedät rajan siihen, kenet kutsut ja ketä et? Meillä olisi joko häät paisuneet vaikka ja kuinka tai sitten ois ollut tosi monet herneenpalot nenässään. Helpompi mennä naimisiin salaa ja ilmoittaa siitä sitten muille. Viikon päästä häistä oli kyllä kahvitukset, joissa oli suku ja muutamat ystävät, mutta kyseessä juhlat, jotka ois ollut joka tapauksessa.
Ja suoraan sanottuna en vieläkään käsitä, miten joku voi oikeasti loukkaantua siitä, jos jotkut menee ' salaa' naimisiin. Itsekkäältä toiminnalta kuulostaa, jos ei edes hääparin päätöstä voi kunnioittaa vaan pitää siitä motkottaa.
Alue: Aihe vapaa
Kasvakaa aikuiseksi!