Kyllästyminen syy eroon?
Kannattaako erota siitä syystä, kun on kyllästynyt toiseen? Takana on pitkä parisuhde ja lapset ovat lähes aikuisia.Viihdymme erinomaisesti toistemme seurassa ja arvomaailmamme on hyvin yhteneväinen. Parisuhde on meille molemmille ensimmäinen ja siitä syystä kokemuksia muista partnereista ei ole. Jonkinlaisen parisuhdekriisin seurauksena intohimokin on palannut suhteeseen. Seksielämä on vilkastunut ja tätä tahtia harjoittelemalla siitä tulisi vielä joskus erittäin tyydyttävää meille molemmille.
Nyt hieman yli neljäkymppisenä sitä silti miettii, että elämää on jäänyt elämättä. Olisiko siis hyvä tässä vaiheessa hyvä päättää hyvä parisuhde ja etsiä myöhemmin lähes yhtä hyvä tilalle? Ainakin se antaisi meille molemmille vielä mahdollisuuden rakastua. Riskinä tietysti on se, että kaikki uudet kumppanit, joihin oma markkina-arvo riittää ovat nykyistä huonompia. Mutta mistähän sen tietää, jos ei kokeile.
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 05:00"]
No minä olen sitä mieltä, että eronneita 40 + miehiä, joille intohimo kelpaa ja jotka on valmiita tekemään uudessa suhteessa paljon enemmän on kaupungit täynnä. Sellaisia, jotka ovat pettyneet ja valmiita uuteen suhteeseen. Sellaisia, joiden vaimot eivät enää lämpene kuin nalkuttamaan ja siivoamaan ja kitisemään. Pystyynkuolleita.
[/quote]
Allekirjoitan täysin!
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 05:00"]
No minä olen sitä mieltä, että eronneita 40 + miehiä, joille intohimo kelpaa ja jotka on valmiita tekemään uudessa suhteessa paljon enemmän on kaupungit täynnä. Sellaisia, jotka ovat pettyneet ja valmiita uuteen suhteeseen. Sellaisia, joiden vaimot eivät enää lämpene kuin nalkuttamaan ja siivoamaan ja kitisemään. Pystyynkuolleita.
[/quote]
Minulle, joka olin tulla vaimoni erottamaksi - on vakuuteltu, että hyviä miehiä on kovin vähän.
Alkuperäisen kysyjän mukaan kyse ei ole ongelmista vaan kyllästymisestä - siitä, että pitäisikö kokeilla toistakin kumppania elämänsä aikana.
Parin vuoden päästä se sunkin miehes haaveilee, että pääsee paneen nuorta ja tiukkaa naista ja valittaa kavereilleen, että kuinka löysä ja pystyynkuollut tollanen 50v ämmä on
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 02:14"]
Olin viikonloppuna yhden lapsen synttäreillä, joissa melkein kaikki olivat ns. Vanhoja pareja, joilla oli yli 20 vuotta yhteistä taivalta takana. Aika pystyynkuollutta väkeä ja säälitti jokaisen pariskunnan toinen jäsen. Osa oli pitänyt itsensä kunnossa ja näytti hyviltä ja toinen olikin päästänyt itsensä repsahtamaan aivan täydellisesti. Mitään mielenkiintoa pariskuntien väleillä ei tuntunut olevan. Itse olen seurustellut miesystäväni kanssa nyt pari vuotta ja kipinät senkun sinkoilee. Mieluummin olen eronnut, kuin kuivahtanut mielenkiinnottomaan suhteeseen. Uskon, että vanhaankin liittoon voi puhaltaa vipinää, mutta en haluaisi ikinä olla niin huonossa suhteessa kuin osa pareista oli. Toissa kesänä saman seurueen miehet olivat olleet risteilyllä ja kuulemma mistään muusta oltu puhuttu, kuin että pääsis panemaan jotain ihanaa intohimoista naista, joka tuntuisi hyvältä, kun oma liitto on niin kuivahtanut. Osa olikin kuulemma päässyt pukille ja hehkui koko loppu reissun. Osa ei ollut päässyt ja oli todella kyllästyneitä elämäänsä ja parisuhteeseensa.
Ihanaa olla lähes 50 ja kokea nuoruuden huuma vielä kerran.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 05:49"]
Parin vuoden päästä se sunkin miehes haaveilee, että pääsee paneen nuorta ja tiukkaa naista ja valittaa kavereilleen, että kuinka löysä ja pystyynkuollut tollanen 50v ämmä on
[/quote]
Todennäköisesti näin tulee käymään
Totuus on, että harvoin ne miehet saa mitään 20v naisia jos ei itse ole rikkaita tai komistuksia tai mieluiten molempia. Yleensä jos nainen vaihdetaan toiseen niin on se omaa naista max pari vuotta nuorempi jos sitäkään. saattaa olla jopa vanhempi. Nämä naiset ovat joko itse jo synnyttäneet (eli on löysiä alapäästään) tai sitten he ovat näitä ikuisia vanhojapiikoj, jotka vanhoilla päivillään saavat "merkkipaalun" pokatessaan jonkun ruppasen perheen isän.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 05:55"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 05:49"]
Parin vuoden päästä se sunkin miehes haaveilee, että pääsee paneen nuorta ja tiukkaa naista ja valittaa kavereilleen, että kuinka löysä ja pystyynkuollut tollanen 50v ämmä on
[/quote]
Todennäköisesti näin tulee käymään
[/quote]
Tai sitten ei
Nämä keskustelut menevät aika helposti siihen, että erotaan siitä syystä kun on ongelmia parisuhteessa.
Entä jos "oikeita" ongelmia ei ole? Ainoa syy erota olisi se, että toisen naamaa on jo tullut katseltua liian pitkään.
No mielestäni ap:n parisuhde kuulostaa juuri sellaiselta kuin itse haluaisin omani olevan kun yhdessä ollaan oltu 20-30v. Jos seksi on hyvää, yhdessä on hyvä olla ja jaetaan samanlainen arvomaailma, en näe ainuttakaan syytä miksi erota.
Rakastuminen ja intohimo on tunteita, joiden ei ole tarkoituskaan olla jatkuvia tunteita. Jos ne olisivat, ne menettäisivät merkityksensä. Sen sijaan uskon, että hyvässä parisuhteessa niihin voi silloin tällöin palata. Suhteen alkuaikojen muisteleminen ja jonkin uuden, yhteisen harrastuksen aloittaminen voi auttaa.
Ap mainitsi, että he ovat olleet ensimmäiset kumppanit toisilleen ja siksi mietityttää millaista se olisi muiden kanssa. Tunnistan tämän itsekin, koska mieheni on ensimmäinen seurustelukumppanini ja toisin päin. Silti ajattelen niin, että elämässä ei voi saada kaikkea. Mieheni vain tuli vastaan, oli ihminen, josta en voinut luopua ja siksi jotain jää kokematta. Mutta niinhän se elämässä menee. Kaikkea ei voi saada.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 14:37"]
Minä ihmettelen koko kysymykseasettelua. Kyllästyminen omaan elämään vai omaan puolisoon ? Jotenkin kuulostaa niinkuin aloittaja olisi kyllästynyt elämäänsä ja ajattelee, että uutta hehkua löytyy kun tulee uusi kumppani. Minusta kun on kyllästynyt , pitää miettiä mitä omassa elämässään pitä muuttaa.
[/quote]
Kaiken muun muuttaminen on vaan niin vaikeaa ja siinä tapauksessa vika pitää hakea omasta itsestä eikä voi syytä sysätä kenenkään toisen niskoille.
Kun aika usein täällä kaivataan päivitystä tilanteeseeen, niin kerronpa minäkin ihan oma-aloitteisesti.
Erohan tämän kaiken lopputuloksena oli. Varmaankin aika pitkästi niistä syistä, joita viestiketjussa kerroin.
ap
Höpölöpö, vapaus on ihanaa, ei tarvi sietää sitä rapamaha-kalja-tv-tuijottaja-ääliötä enää. Never again. t, 62 v. lopulta vapaa, elämä alkoi uudelleen eron jälkeen.
No minä olen sitä mieltä, että eronneita 40 + miehiä, joille intohimo kelpaa ja jotka on valmiita tekemään uudessa suhteessa paljon enemmän on kaupungit täynnä. Sellaisia, jotka ovat pettyneet ja valmiita uuteen suhteeseen. Sellaisia, joiden vaimot eivät enää lämpene kuin nalkuttamaan ja siivoamaan ja kitisemään. Pystyynkuolleita.