Oletteko lukenut Avioeron perintö; eron lapset aikuisina kirjaa?

Vierailija kirjoitti:

Vain heikoille helppoa elämää eläneille vanhempien ero itsesään tuntuu olevan ongelma. 

Ainakin koulussa kaikki fiksut lapset suhtautui hyvin vanhempiensa eroon. Sellaiset elämänkouluangstaajat perseilivät ja valittivat kun on niin rankkaaaah.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eroilevat nykyään niin helposti.

Et voi tietää toisten ihmisten erojen syitä. Sinulle tuskin kukaan niitä oikeita syitä kertoo.

Mitä sitten? Moni valehtelee myös itselleen. Koska ei kestä totuutta. Itsestään.

Et voi sanoa että joku eroaa heppoisesti kun et tiedä eron todellisia syitä. Niitä kun ei ole sinulle kerrottu.

Miksi ei voi sanoa? Vain ne suuttuvat tuosta lauseesta joissa se aiheuttaa häpeän ja syyllisyyden tunteita. Niitä kannattaa käsitellä terapiassa sosiaalisen median sijasta,

Vierailija kirjoitti:

Epävakaat pohjasakkaa olevat ihmisen muotoisen eroilevat aina helposti. Heidän ei pitäisi saada olla lasten huoltajana millään tavalla.

Tuollaiset ovat vaaraksi lapsen henkiselle kehitykselle.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat tappelivat koko heidän liittonsa aikana joka päättyi isän kuolemaan. Olivat vanhan kansan ihmisiä ja ero ei tullut kysymykseenkään. Oli jatkuvaa henkistä väkivaltaa ja fyysistä.Äiti oli monesti mustelmilla ja hiukset lattialla, lisäksi isällä oli muita sutturoita. 

Me lapset kärsittiin tästä tosi paljon, itkettiin ja pelättiin. Itsekin satiin selkäämme monesti ja meidät ajettiin lumihankeen jopa pyssyllä uhaten.Alkoholi näytteli päätähtenä näissä. Kyllä minä sanon että parempi erota,kuin olla väkisin yhdessä kunnes kuolema erottaa. Tämän vuoksi piti mennä naimisiin nuorena 18v että pääsi omilleen asumaan, muuten en olisi asuntoa saanut enkä omilleni päässyt. Erosin reilun vuoden kuluttua.

Minulla oli paljon turvattomuutta ja hain lohtua useista seksikumppaneista silloin nuorena. Nykyäänkin joskus vaikeuksia luottaa kumppaniin ja haen vikoja itsestäni, ajattelen että en kelpaa.

voi kun isä ja äiti ol

KUKAAN ei saatana jaksa lukea. 

Vierailija kirjoitti:

En ole, mutta mutun ja tuttavapiiriotannan perusteella luulen että avioerolapset pyrkivät aikuistumaan nopeasti ja hankkivat perheen jo nuorina, n. 20v. Toisaalta he pelkäävät sitoutumista niin paljon, etteivät uskalla mennä virallisesti naimisiin, vaan elävät avopareina koko loppuiän.

Empiirisen tutkimukseni mukaan tilanne on tuttavapiirissäni päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan eroa, jos liitossa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelma, persoonallisuushäiriöinen puoliso tai vakavia mielenterveysongelmia tai pettämistä. 

Missään muussa tilanteessa en kannata, vaan ongelmat pitää selvittää.

Ai vaikka toinen haluaa lapsia ja toinen ei halua lapsia? Toinen haluaa asua samalla paikkakunnalla kukn nyt ja toinen muuttaa 400 km päähän?

Nämä pitäisi sopia jo alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain heikoille helppoa elämää eläneille vanhempien ero itsesään tuntuu olevan ongelma. 

Ainakin koulussa kaikki fiksut lapset suhtautui hyvin vanhempiensa eroon. Sellaiset elämänkouluangstaajat perseilivät ja valittivat kun on niin rankkaaaah.

Tunnen 2, joiden vanhemmat eros lasten ollessa yli 20-vuotiaita. Eri perheet. 

Toinen oli poika ja toinen tytär. 

Poika opiskeli DI:ksi. Hän järkyttyi niin paljon, että jäi puoli vuotta ilman ainuttakaan opintopistettä. Ei vaan pystynyt. 

Tyttö koki, että nyt tulee raskasta, kun vanhemmat vanhenee erillään. Ja niinhän hänelle tulikin. Loppuvaiheissaan vanhemmat tarvitsivat kumpikin paljon apua. Olivat lopulta hoitolaitoksissa, mutta sellaiseen pääseminen oli vaikeaa ja sitä edeltävä elämä kotona myös. Lisäksi jätetty äiti ahdistui todella, kun mies häipyi pitkästä avioliitosta. 

Jotkut vastuuttomat vanhemmat eivät ajattele muuta kuin itseään. Lapsista viis.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vastuuttomat vanhemmat eivät ajattele muuta kuin itseään. Lapsista viis.

Vanhemmuus on vaativaa joskus. On niitäkin jotka eivät siihen kykene koska ovat pelkkiä tunneaddikteja.

Upup

Olin vasta 2-vuotias kun vanhempani erosivat. Isälläni oli jo uusi nainen ja hän oli avoliitossa n 10 vuotta. Tuona aikana isän avopuoliso pahoinpiteli minua aivan alusta asti. Mitä vanhemmaksi tulin, niin kuritus väheni. Olen seurustellut varhaisteinistä asti, mutta olen vain avoliitossa VELAna.

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa kirja ja lopettakaa väärien myyttien typerä toistaminen. Ero ei ole ratkaisu ongelmiin! Ero aiheuttaa ongelmia lapsille jossain vaiheessa, vaikka eron ottanut vanhempi kuinka kuvittelee itse tulevansa onnelliseksi ja vapaaksi. Lukekaa, mitä ero tekee lapsen ja vanhemman väliselle suhteellemme...

Kirja sisältää täyttä ja tutkittua faktaa! Lukekaa ja lopettakaa tyhjänpäiväisten mielipiteittenne esittämiset ja tehkää järkeviä ratkaisuja myös läheisiänne ajatellen.

Kaikkien pitäisi lukea tämä.

Noinko paljon sua pelottaa että mies jättää ja lähtee? Siltä vaikuttaa kun yksinoloa, eroja ja avioeroja niin pelätään.

En ole lukenut. Voitaisiin myös tehdä sellainen kirja/tutkimus, että mikä se perintö on, kun vanhemmat pitävät väkisin yllä toimimatonta kulissia. 

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa kirja ja lopettakaa väärien myyttien typerä toistaminen. Ero ei ole ratkaisu ongelmiin! Ero aiheuttaa ongelmia lapsille jossain vaiheessa, vaikka eron ottanut vanhempi kuinka kuvittelee itse tulevansa onnelliseksi ja vapaaksi. Lukekaa, mitä ero tekee lapsen ja vanhemman väliselle suhteellemme...

Kirja sisältää täyttä ja tutkittua faktaa! Lukekaa ja lopettakaa tyhjänpäiväisten mielipiteittenne esittämiset ja tehkää järkeviä ratkaisuja myös läheisiänne ajatellen.

Kaikkien pitäisi lukea tämä.

Eronneet ja karanneet palstamammat eivät tykkää kritiikistä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eroilevat nykyään niin helposti.

Av-mammat erityisesti. Joka parisudeketjussa tarjoavat eroa "ratkaisuksi".