Miksi mennä naimisiin jonkun kanssa jos vielä toivotte että elämänne mies tulee vastaan?????

Ei uskalleta ottaa riskiä että jäisi ilman...

t-nainen joka löysi tosi rakkautensa ja teki lapsia

katso ketju joka täällä pyörii tällä hetkellä...

en ole elämäni rakkauden kanssa vaan hyvin tylsän ja turvallisen, mitäänsanomattoman näköisen miehen kanssa joka rakastaa minua todella. Hän on aivan mahtava isä ja puoliso, mutta mitään tulista rakkautta välillämme ei ole koskaan ollut.

Päädyin tähän ratkaisuun siksi, että en todellakaan halunnut jäädä yksin. Päätin jo lapsena että haluan perheen nuorena, ja otan ihan tavallisen miehen sillä säälin niin lapsettomia, naimattomia ihmisiä (ja säälin edelleen) jotka odottavat rakkautta jota ei koskaan tulekaan.

Jos löydän elämäni rakkauden, en aio erota vaan hätistää elämäni rakkauden tiehensä, lapseni ovat minulle tärkeimpiä ja oma onneni tasapainoisessa suhteessa.

väittää toinen " fiksu" . Kymmenen vuotta se minultakin onnistui kunnes järjetön intohimo osui kohdalle. " Katsoin häntä poikki salin joka oli täynnä ihmisiä, ja tiesin että minun on saatava hänet tai kuolen" .



On helppoa sanoa että hätistää pois elämänsä miehen, ja toinen juttu tehdä se kun se osuu kohdalle...

Itse odotin sitä oikeaa ja sen löysin! Yksinolossa ei ole mitään säälittävää, kasi on säälittävä ja epäoikeudenmukainen miestänsä ja lapsiaan kohtaan!

en tiedä olenko fiksu vai en, mutta ajttelen tässä lapsiani ja toisaalta itseäni...

äitinikin on naimisissa tylsän isäni kanssa, ja olen todella kiitollinen hänelle tylsän ja turvallisen kodin tarjoamisesta.



missähän minä muka miehen tapaisin, en käy töissä enkä yhtään missään ja olen niin rumakin ettei kukaan muu kuin oma mieheni minua huolisikaan ;D



toisaalta taas joskus mietin, millaista olisi olla sen suuren rakkauden kanssa?

Kaikkihan tässä on tyytyväisiä!

-8-

Vierailija:

Kaikkihan tässä on tyytyväisiä!

-8-

Tätini aikoi perustaa perheen nuorena mutta vain sen Suuren Rakkauden kanssa, jota ei ole vielä löytänyt...Täti on nyut 50 v että taisi jäädä perhe perustamatta. Ei saanut lapsia eikä kokea äitiyttä eikä myöskään saa koskaan lastenlapsia vaikka on niin kamalan lapsirakas ihminen.

Äitini on naimisissa samaan tapaan kuin sinä ja onnellisia ovat ja toisistaan huolta pitäviä. Kaikkien olisi hillittävä himonsa. Voihan sen suuren rakkaudenkin kanssa hiipua ja kuvioihin astua uusi suuri rakkaus.Kunpa olisin valinnut tylsän.

tietääkö miehesi että hän ei ole sinun suuri rakkaus?

ja luultavasti minäkään en ole hänen " se oikea" mutta minusta on mukavaa kun kaksi yksinäistä ihmistä on saanut seuraa toisistaan ja sen lapsen jota kumpikin on toivonut. Tyydytämme toistemme kaikki tarpeet, ei tarvitse vieraissakaan käydä. Minulle seksi on vain seksiä, ei sen kummempaa ja meillä se luistaa hyvin ja sitä on enemmän kuin " rakkausliitoissa" , mikä on minulle tärkeää sillä olen todella seksuaalinen ihminen.

Edelliset miesystäväni eivät koskaan tyydyttäneet minua vaikka rakkautta oli ja paljon. Ja toki rakastan miestäni, ja kunnioitan ihmisenä, en vaan saa häneltä mitään " elämää suurempaa"

Minullakin on 50-vuotias lapseton täti, joka odotti ja odotti, liian kauan ja turhaan, hän vaikutti kovasti päätökseeni!

-8-

Sitten kun se elämän mies osui kohdalle ja aloin miettiä eroa, tajusin miten itsekkäästi olin ajatellut. Olin tehnyt lapsen suhteeseen jolla oli yhtä suuret mahdollisuudet selvitä elämän tyrskyissä kuin lumipallolla helvetissä. Kaveriliitto natisee hetkinä joissa rakkausliitto puskee läpi vaikeuksien. Meidän kaveriliitto ei ole lapselle paras mahdollinen paikka, koska siinä ei näe oikeaa rakastamista ja välittämistä, vain mukavuusliiton.