Eron jälkeen uusi suhde, kauhea ikävä exää?
Erosta on aikaa n. vuosi ja nyt olen tavannut miehen, joka kaikin puolin hyvä. Mutta mitä vakavammaksi suhde tuntuu menevän, sitä enemmän minulla on ikävä ex miestäni. Vertaan ja muistelen hyviä aikoja, niitä meillä kuitenkin oli paljon. Onko tämä normaalia? Vai olenko yhä liikaa kiinni ex miehessäni?
Kommentit (61)
Erosin tammikuussa enkä ole vieläkään päässyt yli, hän seurustellut heti helmikuusta uudenmiehen kanssa. Rakastin häntä paljon ja oltiin kuin paita ja peppu. Puhuttiin kaikesta ja pidettiin hauskaa, ainut nainen joka saanut minut oikeasti nauramaan. Rakastan häntä vieläkin. Minulla ollut kolme naista tässä jotka olisit olleet minusta kiinnostuneita mutta en jotenki uskalla lähteä uuteen suhteeseen.
Eivät palanneet koska hänen exänsä oli löytänyt jo uuden, paljon paremman siipan itselleen. Jos siis tuohon 27 viestiin liittyen kysyit.
ei nää niin mustavalkosia ole erot ja rakkaudet..uskon että kaikki menee niin kun pitää..että vääriä ratkasuja ei ole olemassakaan..
Ihanaa, että löysin tämän ketjun. Edellisessä suhteessa meni huonosti, oli paljon riitaa ja pahaa mieltä. Kaikki oli exän syytä, itsessä ei mitään vikaa. Petin ja jätin. Nyt ollut 1,5 vuotta yhdessä tämän "sivusuhteen" kanssa. Evä olisi ollut valmis antamaan anteeksi ja yrittämään vielä. Kaikki oli niin mustavalkoista silloin. Oli ilkeä ja riidsnhaluinen exä ja sitten tämä uusi ihana mies.
Edelleen yhdessä tämän miehen kanssa, kenen kanssa exää petin. Kohtelee hyvin ja arki hyvää. Ottaa hyvin huomioon ja kaikki kaikin puolin hyvin. Muutaman kuukauden sisään silti iskenyt hirveä exän kaipuu. Nyt näen, mitä kaikkea vikaa sitä itsessäkin tuolloin oli. Vaikka tämä suhde kaikin puolin itselle sopivampi, silti haikailen vanhaa elämää takaisin.
Edettiin tässä liian nopeasti ja nyt kun arki tullut, vaikkakin hyvä sellainen, niin ahdistaa ja toivoisi voivansa kääntää kelloa taaksepäin. Kaikki päättyi aikanaan kuitenkin liian nopeasti ja sen jälkeen tämän uuden kanssa asiat edenneet aivan liian nopealla vauhdilla.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 12:45"]
Johtuu siitä, että olet rakastanut exää. Nykyinen ei saa aikaan yhtä voimakkaita tunteita. En tiedä, voiko edes rakastua voimakkaasti useamminkin kuin kerran. Jotkut niin väittävät, mutta epäilen heidän rehellisyyttään. Itse en ole. Monet parisuhteet perustuvat enemmän mukavuudelle ja hyödylle kuin rakkaudelle.
[/quote]
Rakastamisia on monen tasoisia. Mitä pidempään on ihmisen kanssa, sitä syvemmäksi kiintymys muuttuu vaikka itse rakkaus ja intohimo kuolisi ja suhde koituisi eroon. Ja totta siinä tunteessa kaivataan perinteitä ja pysyvyyttä. Se pitää vaan hyväksyä eikä olettaa, että uutta kumppania tulee rakastaa samalla tavalla tai vielä syvemmin.
35 lisää, en siis kaipaa ehkä niinkään romanttisessa mielessä. Kamala ikävä ihmistä ja niitä hyviä aikoja ja puolia, jotka kunnolla näki vasta kun nyttemmin.
Itse petin eksääni ku hän oli lomailemassa.. Ja mikä hirveintä että hän oli ostanut synttäri lahjan ja tuli pariviikoa aikaisemmin kotiin jolloin hän yllätti minut täysin kun olin puhelimessa tämän uuden mihenkanssa.. Isot riidat siittä sitten synty.. Hän olis ollut valmis antamaan anteeks horjahduksen mutta minä tyhmänä olin menny ihastuu tähän uuteen mieheen.. Näin eksän silmistä ja kyyneleistä kuinka paljon hän kärsi.. Itse taas nauroin päin naamaa melkein kun koko suhteen aikana en ole koskaan nähnny hänen itkevän.. Muutama kk sitten kuulin kaverilta että hän oli löytänyt uuden naisen ja on kihloissa nykyään.. Arvatkaa vaa iskikö paniikki.. Siitä päivästä lähtien hän pyörii koko ajan ajatuksissani?? Kaipaan hirveesti häntä.. Ikävöin suunnattomasti että itken itseni uniin.. En tiedä kehtaanko edes onnitella vaikka haluaisin hänet takaisin .. En unohda koskaan niitä viimeisiä järki puheita mitä hän mulle silloin sanoi.. Voiku ihminen sais kerran kääntää aikaa taaksepäin...
Mulla taas kävi niin, että viiden vuoden jälkeen riitaisesta ja väkivaltaisesta suhteesta aloin olemaan nykyisen kanssa, niin entiset ajat tuli uniin ja todellakin painajaisina. Pelko varmaan siitä, että jos nykyinenkin mies käyttäytyy kuin exä. Onneksi nykyinen ei ole yhtään samanlainen kuin ex. :)
Täällä eräs, joka erosi myös vuosi sitten. Minut kylläkin jätettin toisen naisen takia, mutta syyn jättämiseen sain tietää vasta pari kk sitten. Itse olen seurustellut keväästä uuden miehen kanssa, mutta ikävöin ja kaipaan exääni silti ja varsinkin nyt tuntuu kauhealta, että hän jättikin minut toisen naisen takia, muttei voinut sitä kertoa vaan häipyi vaan yhtäkkiä.
Uuden kanssa on jotenkin vaikea olla koska ajattelen vaan exxääni koko ajan ihan päivittäin ja kaipaan. Oltiin tosi kauan yhdessä, lapsi yhdessä ja koko elämä oikeastaan. En tiedä, pääsenkö tästä millään yli koskaan ja itkettäöä ja ahdistaa vaan. En tiedä, mitä asioista minun pitäisi käsitellä, että pääsisin eteenpäin ja miten? Ei minusta ole mihinkään terapiaankaan, kynnys liian korkea varmaankin?
Minä erosin vaimostani noin kolme vuotta sitten. Pari vuotta meni moinaan ja nyt sain tietää että onkin seurustellut lähes koko ajan vaikka ei kysyessäni sitä myöntänyt. Hänkin kysyi noin vuosi erostamme onko minulla mitään kuvioita ja vastasin että tapailen erästä naista. Eipä enää tee mieli kysyä tai kertoa mitään kuulumisia kun ei ollut vastavuoroista. Vielä kun saman kanssa alkoi jonka kanssa sääti ennen kuin aloimme seurustella. Vähän tuli petetty olo.
Minäkin kaipaan eksää välillä hirveästi. Koskaan en ole kokenut niin huumaavaa rakkautta kuin hänen kanssaan. Olin varmaan maailman onnellisin vaimo. Mutta muutaman vuoden päästä, kun elämässä oli monenlaisia haasteita, niin mukaan tuli alkoholi sekä toinen nainen (jota mies myöhemmin katui kovasti) ja päädyimme eroon. Silti en ole koskaan lakannut rakastamasta sitä miestä, joka hän oli ennen noita kauheuksia. Uutta miestä en halua, koska en usko että voisin koskaan rakastaa sillä tavalla kuin rakastin häntä. Lopulta tuntuu, että rakkauden loppuminen (tai tunne siitä) oli vaikeinta. Teimme eroa monta vuotta, niin kiinni olimme toisissamme. En saanut asioita korjattua hänen puolestaan, mutta yhä toivon, että hän haluaisi korjata sen mikä meni rikki ja voisimme aloittaa alusta, puhtaalta pöydältä. Se vaatisi kyllä ihmeen. Nyt ollaan molemmat yksin, sikäli kuin tiedän.
Minulla myös ikävä eksää. Ihme juttu. Olin niin valmis eroon tuossa puoli vuotta sitten ja nyt vaan hirveä ikävä. Eksällä jo uusi niin ihme tässäkin vaadittaisiin. Minulla kanssa uusi kuvioissa, mutta eksä vaan tulee vahvasti mieleen. Kylla kannataisi jutella asiat aikanaan. Kai tämä joskus lakkaa, ikävä
Kaipaan exää kovasti, hän oli elämäni rakkaus.
Exä jätti minut ja katkaisi kaikki yhteydet. Ero tapahtui ilman draamaa ja sovussa mutta minulle yllätyksenä.
Olen uudessa suhteessa, ihanan naisen kanssa. Pidän hänestä kyllä kovasti ja yhdessä ollessamme en ajattele exää. Sitten taas yksin ollessa esim töissä tai muulloin ajattelen ja kaipaan entistä naistani. Tai jos joku asia tai tapahtuma tuo muistoja pintaan iskee kova ikävä.
minä jälleen ihmettelen, että miksi ihmiset eroavat, jos kerran ovat rakastaneet miestä?
Jos mies on ollut väkivaltainen tai epäluotettava, ja nainen roikkuu tällaisessa suhteessa, ei suhteessa voi olla rakkautta. Rakkaus kun koskee myös itseä. Tällainen suhde perustuu riippuvuudelle.
Mutta jos suhteessa ei ole ollut mitään dramaattista vikaa ja siinä on rakkautta, niin miksi ihmiset eroaa???