Lue keskustelun säännöt.
Mua kaduttaa lapsen saaminen
15.09.2011 |
Mulla oli pitkään vauvakuume ja lapsi oli toivottu. Lapsi on ollut helppo, mutta mua ahdistaa silti.
Mä en jaksa tätä arkea, mä kaipaan omaa aikaa ja omaa elämää. Mua puuduttaa tää kaikki.
Jos voisin, peruuttaisin koko jutun.
Kommentit (105)
Miksi aloituksella on niin paljon yläpeukkuja? Mitä helvettiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla
Peilaat itseäsi, ajattelumaailmaa ja tunne-elämääsi muihin - virhe.
Luulet, että muutkin katuvat lapsettomuutta, koska sinäkin katuisit. Tiedoksi: meitä ei ole rakennettu samoista palikoista. Osa naisista ei halua koskaan tulla äidiksi, heillä ei ole siihen viettiä eikä mitään intohimoja. On normaalia jopa olla pitämättä lapsista. Minusta on äärimmäisen oikein ja hienoa valita lapseton, täysi itsenäinen elämä. Jokaisen elämä on hänen omansa, ja uniikki sellainen.
Olisi kannattanut äitisikin ajatella ennen kun sinut sai
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla
Sinäpä et voi muiden kokemusmaailmasta mitään varmaa tietää. Ei kaikilla synny tunnesidettä siihen lapseen, vaikka miten olisi oma. Ei mullakaan koskaan syntynyt. Hoidin sen aikuiseksi täysin asiallisesti, mutta inhosin joka hetkeä. Nyt kun on 24 ja elää omillaan, vain silloin tällöin soitellen, se on siedettävimmillään tähän asti.
Ja mulla vihdoin oma elämä takaisin. Koko lapsen ajan se tuntui olevan paussilla ja olisin voinut tehdä aamukamman siitä, että koska saan taas elää onnellista elämää. Todellakin olisi pitänyt tehdä abortti eikä uskoa siihen, että se rakkaus kuitenkin syttyy, kun on oma lapsi ja kaikkea. No just tätä paskaa, mitä säkin tässä toitotat totuutena.
Mummoiässä saan toivottavasti olla täysin rauhassa, mitään lapsenlapsia mulle ainakin turha tuoda hoidettavaksi 😂 No koiraa en huoli, mutta kissoja aion ottaa, kunhan pääsen eläkkeelle ja saan ensin matkusteltua kyllikseni, että malttaa asettua taas aloilleen. Mullahan on tässä koko elämä rästissä lapsen hankinnan takia.
t. Raatorehellinen kommentti täysin tabuaiheesta, sori kaikille jo etukäteen, jos yöunet meni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloituksella on niin paljon yläpeukkuja? Mitä helvettiä?
Miksi ei olisi? Mitä helvettiä?
Ap, mikset käyttänyt jälkirhkäisypilleriä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kasvavat nopeasti, joten kyllä sinulle jää aikaa elää vielä sitä omaakin elämää. Nyt kun omat lapseni ovat yli parikymppisiä niin eihän tässä ole muuta kuin aikaa.
Hienoa ollut nähdä kuinka fiksuja nuoria aikuisia heistä on tullutkaan. Miehen kanssa todettu, että ei me kai ihan p4skoja vanhempia olla kun noin hyvin elämässä pärjäävät ja perheenä välit ovat hyvät. Meille voi puhua vaikeistakin asioista, mitä esim. omassa lapsuudenkodissa ei vieläkään voi tehdä.
On hyvä olla jotain omaa harrastusta kun lapset ovat pieniä. Minullakin oli vaikka miehen epäsäännöllisen reissutyön takia välillä olikin haasteellista. Mutta hän hoiti oman osuutensa kyllä ja yhdessä vanhempina, lapset eivät olleet mikään yksin mun projekti.
Kaikki olisi paremmin apn kohdalla, jos olisi antanut nussia peräsuoleen. Ei olisi elämää häiritsevää lasta, vaan paljon uusia kokemuksia, menestystä ja iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella j
Meillä on lapsia. Eikä miehen tai minun elämä ollenkaan "katkolle" mennyt; päinvastoin. Lasten myötä elämä avartui arvaamattoman laajaksi. En olisi jaksanut tuijottaa omaa napaa kaiket päivät. Lapset eivät ole este elämälle, matkoillekin mukaan koko konkkaronkka. Tylsiä hetkiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella j
Näitä kommentteja pitäisi olla paljon enemmän! Eikä näitä ihme kiukutteluita mitä näihin aina tulee. Lapsen kanssa eläminen ei ole pelkkää hattaraa ja onnea vaan yhtä hyvin voi olla myös täysin hanurista. Anonyyminä asiasta puhuminen ei satuta ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittää tuollaiset ajatusvinoutumat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloituksella on niin paljon yläpeukkuja? Mitä helvettiä?
Miksi ei olisi? Mitä helvettiä?
Kyllä minäkin ihmettelen miksi yläpeukkuja on. Onko tämä someaika saanut ihmiset niin lyhytjänteisiksi? Kun ei ole koko ajan kivaa eikä mitään raskasta kestetä yhtään, niin heti palaa proppu ja jaksaminen loppuu?
Mulla ei ollut koskaan suurta vaivakuumetta, en juuri edes pitänyt lapsista. Tuli kuitenkin hetki jolloin asia tuntui ajankohtaiselta. Aluksi tuntui, etten tunne rakkautta vain hämmennystä, mutta nopeasti tilanne muuttui. Raskasta oli jaksamisen kanssa ajoittain, mutta myös palkitsevaa. Kaksi lasta ja näin jälkeenpäin ajateltuna aivan huikean hieno matka ollut heidän kanssaan. Olen oppinut itsestäni myös paljon, mitä en olisi oppinut ilman lapsia. Miten nopeasti aika onkaan mennyt.
Ilman muuta on minullakin ollut hetkiä, että elämä menee ohi kun muut tekee sitä ja tätä, mutta hyvin ohimenevästi. Nyt on taas aika jolloin voin taas tehdä mitä huvittaa yksin tai yhdessä lasten tai koko perheen kanssa.
Lapseni olivat pieniä juuri ennen älykännyköiden tuloa, joten puhelin ei ollut koko maailma tuolloin. Nyt äidit vauvanvaunuineen kulkevat nenä kiinni puhelimella eivätkä edes muista katsoa tuleeko autoja ennenkuin työntävät vaunut suojatielle. Harmittaa niiden lasten puolesta, jotka kyllä vaistoavat vanhempiensa vastahakoisuuden, ärtymyksen ja inhon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse taas elän yksin miehenä isossa asunnossa. Kyllä tämä elämä kaduttaa, kun ei ole tullut hankittua puolisoa ja lapsia. Kavereilta sellaiset jo löytyy. Toki se on välillä uuvuttavaa heilläkin, mutta on sentään sisältöä elämässä. Itsella sitä ei juurikaan ole. Olen myös itse aika uupunut, vaikken tee sinällään mitään kuormittavaa, mutta yksinäisyys uuvuttaa henkisesti. Kannattaa olla kiitollinen siitä, jos on ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa arjen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloituksella on niin paljon yläpeukkuja? Mitä helvettiä?
Koska itsekkyys on tämän ajan trendi. Vain omalla hyvinvoinnilla ja tunteilla on väliä. Muut ihmiset ovat joko hyödykkeitä tai haittatekijöitä omassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloituksella on niin paljon yläpeukkuja? Mitä helvettiä?
Koska itsekkyys on tämän ajan trendi. Vain omalla hyvinvoinnilla ja tunteilla on väliä. Muut ihmiset ovat joko hyödykkeitä tai haittatekijöitä omassa elämässä.
Mikä ihmeen trendi? Ketä muuta varten elämäänsä pitäisi elää kuin itseään? Ja tuosta lopusta voisi päätellä sinun olevan siis sitä mieltä että niitä lapsia hankitaan omiin hyötytarkoituksiin. Aika karu ajatusmaailma sulla....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloituksella on niin paljon yläpeukkuja? Mitä helvettiä?
Koska itsekkyys on tämän ajan trendi. Vain omalla hyvinvoinnilla ja tunteilla on väliä. Muut ihmiset ovat joko hyödykkeitä tai haittatekijöitä omassa elämässä.
Mikä ihmeen trendi? Ketä muuta varten elämäänsä pitäisi elää kuin itseään? Ja tuosta lopusta voisi päätellä sinun olevan siis sitä mieltä että niitä lapsia hankitaan omiin hyötytarkoituksiin. Aika karu ajatusmaailma sulla....
Itse ajattelen, että läheisten hyvinvointi tulee ennen omaa hyvinvointia. Ajattelen myös, että elämäni tarkoitus on palvella muita ihmisiä. Haluan olla avuksi muille niin paljon kuin mahdollista. Tuon lopun mainitsin, koska moni oikeasti ajattelee noin. Itse en tosin niin ajattele. En halua hyötyä muista ihmisistä, enkä myöskään koe heitä haittatekijöinä.
Toki niiden joilla on kaikki mennyt niin ihanasti, kelpaa täällä sillä leveillä. Kaikilla se vanhemmuus ei ole nyt kuitenkaan ihan niin auvoisaa. Lapsista ainakin neljäsosa ikäluokasta tarvitsee erityistä tukea pärjätäkseen peruskoulussa, tytöistä masennusta tai ahdistusta on jollain 40 prosentilla? Pojista parhaimmillaan joka viidennellä on ADHD ja siihen kaikki muut nepsynapsut ja muut erityisyydet.
Lapsista jotain 92 % syntyy terveenä eli joka kahdestoista ei. Tuntuu että ihmisen pitää olla pikkuisen yksinkertainen kertoessaan muille, että TOTTA KAI vanhemmuus on ihan paras asia elämässä. Vaikkapa joku omalle lapselle puolen vuosisadan ajan omaishoitajana toimiminen voi olla velvollisuus joka hoidetaan kunnialla, mutta n usko että se on kenellekään parasta antia elämässä.
Kyllä nyt harmittaa, kun ei pääse ryyppäämään perjantaisin. Hienot elämänarvot sulla.
Ap, saatat kokea noin, mutta on selvää, että vika on sinussa. Lapsesi on täysin syytön, joten älä ainakaan tähän pura pahaa oloasi.
Ilmaisit selvästi halunneesi lapsen, ja lapsen olevan hyvä. Ongelma on siis yksin sinun.