Vesirokkorokotteesta

Olen ammatiltani terkka ja olen koulutuksissa nähnyt miten karmeita jälkitauteja taudista voi tulla. Lisäksi elämäntilanne oli silloin sellainen että olisi ollut hyvin hankalaa jos lapset olisivat sairastuneet. Mitään huonoja kokemuksia rokotuksesta ei meillä ole, hyvää tietenkin se että lapset eivät sairastu vesirokkoon. Rokotehan on aika kallis, yli 50 e silloin. Ja sitä ei vielä tiedetä miten vaikuttaa tulevaisuudessa vyöruusun ilmaantumiseen.

Lueskelin itse vuosi sitten ja rokotteen teho oli YLLÄTTÄVÄN huono, olisiko ollut jotain 50% luokkaa. Siis se ei tosiaanole mikään varma. Päädyin siis mieluummin sairastuttamaan lapseni sopivana ajankohtana tarpeeksi pieninä, kuin ottamaan epävarman ja kalliin rokotteen.

suurimmalla osalla lapsista tauti tosi lievä. Itse muistan että kutina vaivasi mutta muuten oli hyvä olo ja jaksoi leikkiä yms. Ja oli kivaa kun sai kaikenlaista hellittelyä ja herkkuja ettei se kutina vaivaisi niin paljoa

Jos vesirokkoon sairastuukin rokotteen jälkeen, tauti on lievempi kuin ilman rokotusta. Itse sain lähtemättömät arvet naamaani vesirokosta jonka sairastin 2-vuotiaana. Ei kiitos sitä samaa omille lapsilleni.

Kun vauva syntyi, mietin jonkun aikaa rokotteen ottamista, sain reseptinkin valmiiksi. Päätin kuitenkin olla ottamatta rokotusta.

Kun lapset sairastivat pieninä (esikoinen 2,5v., juniori 1v.) vesirokon, jännityksellä odotin sairastunko itse. En saanut tautia, joten ehkä olen sitten sairastanut sen lapsena niin lievänä, ettei tautia ole huomattu vesirokoksi!?

Ja vesirokkorokotteen jälkeen on ihan normaalia että n.viikon kuluttua saattaa ilmaantua muutama näppylä jonnekin päin kehoa mutta se ei ole varsinaista vesirokkoa!

Vesirokon aiheuttaa varicella zoster -niminen virus.

Rokon turmelema iho usein kutisee voimakkaasti ja sitä voi lieventää joko antihistamiineilla tai risiiniöljyspriillä. Viimeksi mainittu tosin kirvelee, jos sitä sivellään rikkoutuneille rakkuloille. Päivittäinen viilentävä suihkutus tuntuu usein miellyttävältä.



Kun varicella-virus tunkeutuu elimistöön, tämä rupeaa muodostamaan vasta-aineita, jotka puolestaan ryhtyvät vastahyökkäykseen. Koska vasta-aineet säilyvät elimistössä koko elämän, on erittäin harvinaista, että kukaan saa vesirokon useammin kuin kerran. Näitä vasta-aineita voidaan eristää terveiden ihmisten verestä ja antaa ennaltaehkäisevässä mielessä tartunnan saaneille potilaille, joilla on puolustuskykyä alentava vakava perustauti.



Vesirokkoa vastaan on myös olemassa tautia lieventävää lääkettä. Tätä annetaan vain poikkeustapauksissa potilaille, joilla esimerkiksi on hankala atooppinen ihottuma tai kortisonihoito.

Ihottuma voi tulehtua, jolloin se on voimakkaasti ärtynyt, punoittava ja märkivä. Keuhkokuume liittyy harvoin tautiin. Se johtuu joko varicella-viruksesta tai sekundaarisesta bakteeritulehduksesta. Aivotulehdusfrekvenssi on noin 1:5000. Jos odottava äiti saa taudin raskauden aikana lapsella on 3 %:n riski sairastua.



Jo kauan on ollut olemassa rokote, jota on annettu mm. leukemiapotilaille, joille vesirokko voi olla hengenvaarallinen tauti. Tämä rokote on kuitenkin ollut huonosti säilyvä. 1990-luvun keskipaikkeilla apteekkeihin saatiin kestävä rokote, joka sisältää eläviä, heikennettyjä varicella-viruksia.



Varilrix-rokote on tehokas antaen 98 - 99 %:n suojan. Se voidaan antaa yli vuoden ikäisille lapsille. Yli 13-vuotiaille suositellaan kahta rokotusta. Vähemmän kuin 5 % rokotetuista saavat 1 - 3 viikon kuluttua lievän ihottuman, yleensä näppylöitä. Heillä voi myös samaan aikaan olla lievää kuumetta. Niitä, joilla jo on ollut tauti, ei tietenkään tarvitse rokottaa, mutta mitään riskiä heidän rokottamisestaan toisaalta ei ole.



Vaikka rokote antaa hyvän suojan, se voi olla osittainen ja rokotetut voivat saada lievän vesirokon. Näissä tapauksissa oireina ovat yleensä vain muutamia rakkuloita tai näppylöitä eikä tavallisesti kuumetta esiinny.



Ketä sitten tulee rokottaa? Tiettyjä perustauteja sairastavat lapset rokotetaan aina, mikäli heillä ei ole ollut vesirokkoa. Näitä tauteja on mm. syöpä, jolloin sekä tauti että sen hoito voi alentaa puolustuskykyä.



Suomessa vesirokkorokotus ei kuulu neuvoloiden rokotusohjelmaan, vielä. USA:ssa rokotetta suositellaan kaikille lapsille ja sen annetaan lasten ollessa 12 - 18 kuukauden iässä. Kun on kyse terveistä lapsista, vanhempien tulee keskustella asiasta lääkärin kanssa, joka voi kirjoittaa reseptin. Rokotus voidaan suorittaa joko lääketieteellisin tai sosiaalisin perustein. Sen lisäksi, että vesirokko on epämiellyttävä tauti lapselle ja voi aiheuttaa ikäviä jopa vakavia jälkitauteja kuten aivokalvontulehdus se myös usein aiheuttaa yli viikon työstäpoissaolon vanhemmille ja myös muita hankaluuksia.

Täysin terve tyttäreni sai vesirokon 1v 10 kk ikäisenä, ja siitä käynnistyi hirveät ihottumat, ja nyt on 12v, mutta edelleen käydään ihotautisairaalassa, ja iho ei koskaan toipunut ennalleen. Kannattaa googlettaa aiheesta englanniksi.

koska päinvastoin monet lääkärit suosittelevat vesirokkorokotteen ottamista jos lapsella atopiataipumus koska vesirokko saattaa todella pahentaa atopialapsen iho-ongelmia entisestään.