Miksi monet nykyään tekee lapsilleen sisaruksen vasta kun esikoinen on noin 6v?
Tiedän useammankin tapauksen. Jos edes pari vuotta aiemmin olisi toinen tehty, olisi lapsilla seuraa toisistaan.
Kommentit (22)
Voi olla kotona kuopuksen kanssa esikoisen ekat kouluvuodet. Voi nukkua ja levätä vauvan kanssa kun esikoinen on koulussa, eikä kukaan marmata virikehoidosta. Kun sitten kuopus tulee kouluikään, voi esikoisen jo palkata pikkusisarustaan hoitamaan loma-ajat.
Ja varsinkin jos toinen lapsi syntyy kun esikoinen menee ekalle kouluun - on äiti kotona.
Meillä esikoinen 5v eikä koskaan saa sisaruksia.
ikäeroja halunnut, mutta oma ikä painoi päälle.. 3
että helposti raskaaksi tulevat tekevät lapsia ja ne joille raskaaksi tuleminen on vaikeaa, saavat lapsia.
itse,et erosin esikoisen isästä tuossa välillä, nyt vasta uusi kumppani ja aika vauvalle. Esikoinen täyttää loppukesällä 9v.
Näin kolmen alle kouluikäisen äitinä vastaan, että koska ovat fiksuja ihmisiä ;) Seurasta ei voi meidän katraalla oikein puhua, kun tappelevat aivan koko ajan. Ja kaikki tyttöjä, että se siitä "tytöt on kilttejä ja rauhallisia ja leikkii nukeilla" stereotypiasta ;)
ja niillä ainakin sujuu leikit yhdessä, tietysti tappelevatkin vähintää kerran tunnissa ;-)
Syy ikäeroon on se, että toinen ei vaan tullut aikaisemmin vaikka yritettiin. Eikä enää harmita.
niin muuten esimerkiksi taloudellinen tilanne on sellainen, ettei toista lasta aiemmin aleta yrittämään.
kyllä sanoa, että koko lapsuuden ajan se lähinnä otti päähän. En ollut yhtään pikkuäiti-tyyppiä eikä siskosta missään vaiheessa ollut tasavertaiseksi kaveriksi leikkeihin tai peleihin. Toki aikaa yhdessä vietimme, mutta harmitti katsoa muita perheitä, joissa oli samanikäistä seuraa lapsilla.
Tästä syystä mulla lapset, jotka nyt 6v, 4v ja 1v.
Olin siitä niin poikki että ajattelin ettei enää koskaan enempää vaikka kolmea lasta olin aina toivonut. Kun lapset oli 4 ja 6v niin elämä olikin helpottunut niin että tajusin jaksavani kuitenkin sen kolmannen lapsen. Lapsista on seuraa kyllä toisilleen ja leikkivät yhdessä ikäerosta huolimatta. Ehka sitten kun isommat ovat teini-iässä se saattaa vähentyä.
ei pidä yleistää tässäkään asiassa.
Ap:n kysymykseen syitä voi olla monia; toiset eivät vain tule raskaaksi, toisilla elämä on koetellut niin, että ei ole ollut voimia eikä halujakaan tehdä lisää lapsia.
Toiveissa olisi kyllä toinenkin lapsi, mutta nyt ei elämäntilanne ole vielä siihen hyvä. Kun saimme esikoisen oli mulla koulu vielä kesken. Suoritin koulun loppuun, kun olin lapsen kanssa kotona. Töihin oli pakko välillä mennä ettei ihan pudonnut kärryiltä. Nyt olen sellaisessa työssä misä todella viihdyn, mutta vakipaikan saaminen vaikeaa, siksi haluan vielä vähän aikaa katsella, jos sellaisen onnistuisi saamaan. Toisen kanssa haluaisin kuitenkin olla kotona sen 3v. kuten esikoisenkin, jos jään työttömää kotiin on sen työn saaminen taas todella vaikeaa sen 3 vuoden jälkeen, varsinkin jos työkokemusta ehtinyt kertyä vähän.
Mutta riippuu niin monesta asiasta...! Esimerkiksi minkä ikäisiä vanhemmat ovat, missä vaiheessa opiskelu/ura on, jne. jne.
Onhan se hienoa, jos toinen vanhemmista voi olla kotona pienemmän kanssa kun esikoinen tulee koulusta:) Ja toisaalta esikoinen on sitten isompi kun kuopus menee kouluun, eli kuopukselle ei tule niin pitkiä päiviä yksin kotona koulun jälkeen.
Toisaalta pientä ikäeroa tukee se, että pikkulapsi vaihe menee "kertarysäyksellä" ohi. Muutama vuosi on rankkaa, mutta sen jälkeen helpottaa. Eli jotkut ehkä ajattelevat että hoidetaan yövalvomiset ymv. kerralla pois.
Ja jos miettii kustannuksia, niin pienellä ikäerolla vaatteita ymv. on helpompi kierrättää, tuskin kukaan esim. 6 vuotta säästelee esikoisen vaunuja ymv. kuopusta varten...?
Toisaalta sitten teini-iässä kun menot kasvavat, on tuplamenot, eli lukiokirjat, ajokortit ymv. pitää ostaa kahdelle...
joukossa miettii sitä, mikä ikäero olisi hyvä sen kannalta, että lapsista on toisilleen seuraa. Kyllä kaikki normaalit vanhemmat kuitenkin sen tajuavat, että itseään varten ja omalle vastuulleenhan ne lapset tulevat.
Yhtä lailla voisi väittää, että on vastuutona hankkia vain yksi lapsi.
Ei niitä mistään itsestään tupsahda. Kyllä ne pitää tehdä ja toiset tekemällä tekee vuosikausia, ennen kuin syntyy mitään valmista.
Ei niitä mistään itsestään tupsahda. Kyllä ne pitää tehdä ja toiset tekemällä tekee vuosikausia, ennen kuin syntyy mitään valmista.
Meidän ivf-lapsi on kyllä niin tekemällä tehty ettei tosikaan. Jos olisi saamisen varaan jätetty, niin ilman olisi jääty.
monta lasta putkeen, mikseivät toiset tee ollenkaan..? Oma päätöshän se on itse kullakin, kaikki eivät edes pysty "tekemään" lasta vaan se tulee jos/kun on tullakseen. Itse synnytin kolme lasta kahdessa vuodessa, mutta en yhtään ihmettele niitä, joiden tahti on hitaampi.