######KesäKerttujen perjantai!######

[color=red]aikaseen ollaan taas liikkeellä :)

tänään sitten sinne risteilylle. JEEE...ihanaa...tosin mulla on nyt kahden päivän aikana pyöriny kauhukuvia päässä että jos se laiva uppois...ja nyt onki sitten pakko sanoo janinalle kaikki tärkeet aisat kun lähdetään: rakastan sua paljon ymym... :/



ja aiheeseen liittyen vielä, joku onkin aiemmin sanonut että unet on ihan sekavia...

ja toi pitää mun kohdalla paikkaansa!! milloinkaan muulloin ei mielikuvitus laukkaa näin kuin raskaana ollessa (ainakaan mulla) unet on 100kertaa pelottavampia/sekavampia/raaempia...ihan hulluja!

♥

[color=green]G:Oletteko jo kertoneet lapsillenne, että perheeseen on tulossa uusi vauva? Ja miten he ovat siihen reagoineet?

Esikoinen:Janina oli ensimmäinen joku kuuli tästä tulevasta vauvasta :D. Olin niin tohkeissani etten saanut pidettyä sisälläni vaan heti piti tulevalle iiiiso siskolle kertoa vauvasta! Ja janinakin oli ihan innoissaan :) tosin osa saattoi johtua äidin kasvoilla olevasta " hangon keksistä" :)

♥

sitten tääs kun odotin toista lastamme Janina sivuutti minut kokonaan :( hän ei reagoinut uutiseen mitenkään vaikka yritin totuttaa häntä sisko ajatukseen varmaan 6kuukautta...ei ikinä kommentoinut kysymyksiin mitään...ja kun pikkusisko tuli kotiin niin aikamoinen sukkamustaisuus tulikin esiin :(

No onneksi sitä ei kestänyt kuin 2 viikkoa[/color]

♥

omanapa:siellä se köllöttelee :D. ei voi olla huomaamatta mahaa! ja vois luulla edelleen että oon ainakin 6kuulla menossa :)

♥

nyyh...viikonloppuna en pääse teidän kanssa jutteleen...no maanantaina sitten viimeistään :)



missäs se lytte muute on...vai onko näkynyt...tuntuu ettei hänkään oo pitkiin aikoihin täällä käynyt...

Kirjoteltua tänne on tullut vasta pari kertaa, joten lienen anonyymi teille kaikille... Luettu on kuitenkin päivittäin työpäivän lomassa.



Oikeastaan kirjoitan nyt apua kysyäkseni. Pikku kakkosen odotus on ollut yllättävän rankka pahoinvointeineen ja masennuksineen, mutta nyt on sitten tämä tulehduskierre! Siis ensin virtsatulehdus, sitten hiivatulehdus ja emätintulehdus. Useamman kuurin olen käynyt läpi ja mikään ei vaivoihin tunnu auttavan... Onko kellään kokemusta asiasta? Lähinnä olen huolissani tosta emätintulehduksesta, se kun käsittääkseni voi olla vaaraksi vaaville jos jostain kumman syystä pääsee kohtuun... Toisaalta en haluaisi itseäni jatkuvasti lääkitä, kun kasvaa tuo pikku-Kusti tuolla masussa. Neuvolasta ja arvauskeskuksesta ei tunnu apua löytyvän. Pitäisköhän mennä yksityiselle lääkäriin?



Ihme nimimerkkikin tuli joskus valittua....



Ollaan sitten pikkupörö. Vkot: 19 + 5

Ensin vähän vastauksia gallupeihin.



Eeli kun on vielä niin nuori, niin ei ymmärrä varmaan vasta, kun vauva on tullut. Pelkään kyllä reaktiota, koska en saa edes nallea pitää sylissä, kun tulee repimään sen pois.. Mut se on sen ajan huoli.



Olen nähnyt paljon unia Eelistä ja perheestäni, en mitään painajaisia sen enempää kuin ennenkään. Unettomuutta aamuyöstä on oikeestaan joka yö. Ja sellasta " pintaunta" nukun, eli herään jokaiseen risaukseen.



Nyt täytyy lähtee aamupuuron keittoon, kuulostaa ukkeli jo olevan nälkäinen.



Rosa rv 20 tasan (enää ei ole jäljellä kuin loput ;) ) ja Eeli

Pikkupörölle lämpimät tervetulotoivotukset!



Niin, kun kukaan ei kommentoinut, niin kysynpä uudelleen: Miten olette lääkinneet flunssaa raskauden aikana? Tai millä estäneet tulemasta, omena päivässä?

Vai ovatko kaikki välttäneet nuhat ja kuumeet? Vähän on nyt sellainen tukkoinen olo, todennäköisesti viikonlopun kuumeessa..



Stressillä täytetty päivä tänään.. Savua tulee jo korvista. *ärrinmurrin* Onneksi on perjantai eli huomenna ei tarvitse tulla töihin. Lieneekö jotenkin herkempi kun asiat jotka potuttaa, potuttaakin sitten kunnolla. Sama juttu muuten kotona, pieni riita miehen kanssa, niin alan jo miettimään että kannattaako tässä yhdessä jatkaa. Ihan tyhmää, tiedän. Järkevästi ajatellen ylireagoin, mutta silti tulee pohdittua että onko tuo mies sellainen että haluan sen kanssa kasvattaa lapsia. Ja kyse on ihan pienestä asiasta (eilen kinasteltiin kaukosäätimen hallintaoikeudesta..).



Sitten tulee heti mieleen miten oma stressi vaikuttaa syntymättömään lapseen, ja tulee kauhean syyllinen olo..



Käväisin eilen joogassa, ja oli pakko todeta että en enää pysty tekemään paljoakaan.. Joten pakko jättää loppukevääksi. Nyt alkaa olemaan harrastukset vähissä kun salillakaan en voi tehdä enää kaikkia täysillä.. *huokaus*

Jos vaikka ryhtyisi uimaan joka viikko? Eikö uinti tehnyt ihan hyvää raskaana oleville?



Anteeksi valtava valitusten tulva, teihin puran pahaa oloani..





Mrs.Marple & Rääpäle, rv 18+6

(Jee! Huomenna viikko täynnä!)

G: lapsille kerrottiin jo aika alussa, lapset 6&7 vuotiaat. Poika oli aika shokissa ja mietti että milloin iskä on sen siemenen oikein antanut kun hän ei ole sitä huomannut? :)



Tyttö on ollut koko ajan innoissaan ja päivittäin suukottelee mahaani ja antaa mm. iltaisin hyvän yön suukon napaani. Tosin hän odottaa vain ja ainoastaan tyttöä, poika kuulema annetaan vaikka sit jollekin jos sattuis oleen poika...



Alkuun puhuin kokoajan tyyliin että se on vasta siemen eikä siitä vielä tiedä jaksaako se kasvaa ja vasta nyt hiljattain olen alkanut sanoa että kyllä on kasvanut ja näyttää hyvältä että jaksaisi kasvaa loppuun asti. Ja kyllähän tuo mahakin jo alkaa tosiaan näkyä ja lapset onkin jo sen huomanneet. Kyselevät iltaisin monesti että minkä kokoinen se nyt on ja paljon on puhuttu siitä millaista se elämä sitten on kun se vauva syntyy. Poika jo on tajunnut että se nukkuu paljon eikä se vielä osaa leikkiä, ja poika on luvannut hoitaa sitten aikanaan kaikki syöttämiset, siis kiinteän antamisen, tyttö meinaa työnnellä paljon vaunuilla ja laulaa ja tehdä kaikkia loru-juttuja sille...



Oon myös jo vähän vihjaillut että alkuun äiti joutuu olemaan aika paljon vauvan kanssa koska pienet vauvat tarvitsevat paljon syliä ja äidin rintamaitoa ja että varmaan teitä välillä harmittaa kun vauva on paljon äitin sylissä, mutta olen sitten myös luvannut että joskus tehdään sitten jotain ihan ilman vauvaakin!



Oma napa senkun kasvaa, ihan tosissaan! Alkaa olla kaikille selvä että olen raskaana, ja kuten Krisselläkin niin mulla myös on jo ihan kunnon masu, luulis tosiaan olevan paljon pidemmälläkin. Ja unet on mullakin ihan sekoja, huh! Kaikenmaailman takaa-ajoja, tyyliin että olen poliisi, ja monta eri unta /yö, aamulla tuntuu että on ihan puhki kun on unissa niin paljon juossut ym., :).



Pikkupörölle en osaa sanoa noista tulehduksista mitään mutta mä jouduin aikoinaan leikkaukseen kun odotin kakkosta viikolla 8, ja olin huolesta sekaisin kun jouduin tosiaan popsimaan antibiootteja, sekä sitten nuo leikkauslääkkeet kaikkinensa sekä jälkihoitoon kipulääkitys, mutta terve tyttö kyllä syntyi. Tosin ekat 10 kk neiti huusi ja lääkärissä todettiin että suolisto on epäkehittynyt sekä nyt tutkitaan mahdollista dysfasiaa, joka myös käsittääkseni voipi olla seuraus raskausajan jostain tapahtumasta, mutta enpä tiedä, leikkaus oli pakollinen, lääkärit sanoivat niin ja kyllä omatkin kivut oli sitä luokkaa silloin ettei sitä voinut lykätä.



Ja nyt minäkin alan liittyä supistelijoiden joukkoon, on alkanut päivittäin taas supistella, etenkin jos teen jotain, kannan kauppakasseja tai käyn lenkillä tai siivoan. Pitkälle pääsinkin, kakkosen raskaus kun oli yhtä pelkkää suppailua, ja ehdinkin jo iloita että näinkö tämä kolmas menisikin hyvin. Olen oikein nauttinut kun olen pystynyt käydä päivittäin reippailla kävelylenkeillä mutta taitaapa ne nyt sitten jäädä taas historiaan :(. Eilen jo vetäisin niitit miehelle kun turhauduin kun oli vapaa päivä ja yritin koko päivän siivoilla eikä illalla ollut mikään paikka edelleenkään siisti, etenkin koukistelu ja imurointi on pahasta suppareiden kanssa. Niinpä mies sitten illalla kun tuli kotiin kasin aikoihin siivosi tunnissa sen mitä minä olin koko päivän yrittänyt...



Sellaista!



T.mariadee 16+0

Täällä sitä ollaan:-) Nukuttiin tänään koko jengi puoli kymmeneen. Voitteko uskoa? Kyllä teki hyvää. Voi Krisse oikein hyvää matkaa, nauttikaa olosta ja syökää hyvin jne... Mulla lämmitti mieltä, kun kyselit et onko näkyny mua. Pienestä on hyvä tuuli kiinni:-)



Mä oon vaan ollu yksinkertasen väsyny, muutaman pitkän päivän jälkeen, et ei oo jaksanu, kun lukea pinot läpi. Tänää sit iltavuoro ni tuli koneelle heti ruvettua.



Galluppeja ja kysymyksiä tuntuu olevan vaikka kuinka paljon. Mites tähän nyt alkais:



Tyttö on tiennyt jo pitkään, kun piti selittä et äiti ei saa nostaa ja kantaa, kun se istukka teki tossa kiusaa. Kovasti leikkii vauvan hoitoleikkejä ja kertoo, kuinka hänestä tulee isosisko. Vatsaa paijaa ja pussaa. Oon kyl varma, et mustat sukat on sit kesä-heinäkuussa...



Tulehduksiin kannattaa suhtautua vakavasti. Jos apua ei löydy muuten yksityinen on hyvä ratkaisu. Kannattaa kiinnittää huomiota asioihin, jotka vois noita tulehduksia tehdä ja joillainhan se on vaan tuo raskaudentila joka herkistää.



Niin ja unet on kyllä aivan kummallisia ja niitä on paljon enemmän. Myös noita seksiunia vilisee vallan hurjasti. En kyllä oo ennen noin nähny.



Aivan ja se flunssa juttu. Tyttöä odottaessa en ollu kertaakaan kipeä ja allergia oireet oli niin odotus, kun imetysaikanakin minimaalisia. Toista odottaessa on ollu nyt ylks oikeen ilkee räkätauti, joka ei kuitenkaan kuumetta nostanu, joten en lääkettä ottanu. Kovasti vaan vitamiineja ja lepoa.



Sitten ne tunteet...Joo ylireagointeja tulee. Mies vaan nauraa, on varmaan jo tottunut esikoisesta. Sekös se saa potuttamaan kahta kauheemmin.



Ja massu mönkii ja potkuttelee. Nyt on tuntunut jo töissäkin, kun seisoo pitkiä aikoja niin alkaa maha heiluun puolelta toiselle. On aikas hauskan näköstä. Yks työkaveri kysykin, et mitä sä teet? Ai mitenni? Sit vasta valkeni... Olikin yks harvoista, jotka ei tienny et ootan:-)



Johan tul romaani....



Lytte ja Masukki 17+6

Tuskanen aamu, voi P--- Kekimmäisellä (pian 6vee) ja kuopuksella (täyttää kesällä 4) vapaapäivä ja keskimmäisellä on kaikki huonosti. Poika märistä kollottaa joka asiasta ja mikään ei kelpaa. Menin vielä sanomaan, että oon illan ja koko vkonlopun koulussa, niin johan riemua pukkas... Mulla palaa hermot! :(



G:

Lapsille kertomisesta: Meillä tuli eka ultra (12vkon) samaan aikaan kun miehen äiti siirrettiin tajuttomana saattohoitoon. Kerroimme lapsille (ed. mainitut +kesällä 8 täyttävä) vähän kuin lohduttaaksemme lapsia surussa. Nuorin oli heti myymässä vauvaa pois ja ilmottautui ite vauvaksi. Annettiin vauvatella vähän aikaan. Jouluna jouduin sitten painavien kanto kieltoon ja levähtelemään, joten vauvattelut loppu melko lyhyeen. Kaks ekaa on ollu alusta asti innoissaan. Olin tänä aamuna helpottunu, kun aamupalalla kuopus luetteli keitä meijän perheeseen kuuluu ja lisäs luetteloon vauvankin. Sanoipa vielä: " mää piän sitte meijän pikkuvauvasta huolta" . Ehkä se vähitellen hyväksyy ajatuksen vauvasta.



Lääkkeistä raskausaikana:

Joudun migreenin takia yömään Panadol-pohjaista migreenilääkettä. Antib syön vain pakosta.

Ystävälläni oli mainitunlainen (sori, en muista niminmerkkiä) tulehduskierre. Lopulta joku viisas älysi ottaa kondyloomakokeet. Tulehdusten taustalta paljstui " uimahalliversio" kondyloomasta. Penslauksen myötä katosivat myös muut tulehdukset.

Ite en syö virtsatietulehdukseen antibioottia kovin helpolla. Ostan pakastekarpaloita ja syön semmosenaan tyylillä desi/päivä, kunnes oireet häipyy. Jos viikossa ei tepsi, sitte meen lääkäriin. Mitä varhemmin alottaa karpalokuurin, sitä paremmin tepsii!

Oliko sekavaa? Taistelen tässä poikien taisteluita samalla.



G miehistä vauvan suhteen: Miten teillä parisuhde jaksaa? Entä seksi?

Meillä mies haluaa nukahtaa illalla käsi mahan päällä " vauvaa kuunnellen" . On jotenki hurjan lutusta, miten innoissaan se on vauvan liikkeistä! :)) Seksiä vois olla enemmänki (miehen mielestä), mutta ite oon ollu hirveän väsynyt, enkä oo jaksanu kummoseenkaan " akrobatiaan" rueta...



Nyt siivoomaan ja kauppaan, kolmelta pitää lähtä kouluun.

Jos en ehi vkonloppuna koneelle, niin:

Hurjan ihanaa ja rentoa vkonloppua kaikille Kerttusille!

M 19+2

Äsken oli vielä sellainen olo, että olisi tehnyt mieli laittaa vain pää tyynnyyn ja nukkua koko päivä. Paha olo kuitenkin pakotti syömään aamupalaa.. ja huomasin että olen varmaan juonut kauhean vähän kun en edes yöllä joutunut heräämään pissalle ja aamullakin tuli vain vähän. :/ No olo helpotti kun join nyt oikein kaksi isoa kuppia teetä. Siitä varmaan se ällötysikin johtui.



Mies ilmoitti eilen että joutuu lähtemään saksaan kahdeksi viikoksi työmatkalle helmikuun-alussa. HIeman alkoi itseäni pelottamaan, että mitäs sitten jos tämä supistelu jatkuu tai pahenee ja joudun jäämään kotiin ihan yksin. (kuka sitten minua passaa :D).



Mrs. Marple: Oletko harkinnut meneväsi mamma-joogaan. EIhän siellä tietenkään mitään vaikeita tehdä, mutta ainakin saa jatkaa samaa harrastusta jos joogasta tykkäät. Itse aloitin viime tiistaina mamma-joogaryhmässä ja oli tosi ihanaa vaikka en aikaisemmin olekaan joogannut. Ehti kerrankin oikein kunnolla keskittyä itseensä ja sisällä asustavaan vauvaan. UImassakin aloin käydä, mutta nyt noiden supistelujen takia en pääse sinnekään... harmittaa todella. Aikaisemmin olen ratsastanut, joten kovasti yritän hakea korvike-tekemistä-harrastusta itselleni täksi ajaksi.



Ninni rv 16+2

Itsellä kun epämääräisiä kipuja ollut ja noita tulehduksiakin miettinyt, mistä tietää, et on emätintulehdus, eli mistä epäilit/miten selvisi(näytteenotoilla ilm.)?

Millasia sun supistukset on? Mä täällä lähes jo hysteeraan, kun mul ihmetuntemuksia (kuvailin keskustelussa eilen ja tänään " rv22 supistuksia" - keskusteluissa)... Neuvolatätiä en saa kiinni...

Heips.



Virtsaputkentulehduksen oireet on aikas erilaiset kuin emätintulehduksen... Virtsatulehdukseen liittyy jatkuva pissihätä ja kirvely virtsatessa kun taas emätintulehdus ilmenee mulla ainakin silleen, että ulkoisia synnyttimiä ja emätintä kutittaa ja polttelee ja sitten pissiessä kirvelee. Molemmat on aikanaan näytteillä todettu, ja virtsatulehduksesta päästyäni kuvaan astui tämä emätintulehdus...

Lääkkeet vain ei näytä toimivan. Mitään kunnon supistuksia mulla ei kuitenkaan ole ollut. Olen ymmärtänyt, että joskus oikein paha emätintulehdus voi oireilla supistuksina...

Ootko juonu piimää, jugurttia, hapanmaitotuotteita? Ne pitäis auttaa ainakin hiivatulehduksen ehkäisyssä. Kokeile ainakin. Ja monestihan sekainfektiossa on hiivakin mukana. Ja valkea vilja kuulemma edesauttaa hiivatulehduksien syntyä, joten kannattaa ruokavaliolla yrittää, josko alkais helpottaa. Etsi vaik netistä lisätietoa.Tällanen luomuvinkki, jos lääkkeet ei auta.



Sainkin jo lääkärin kaa puhua asiasta ja sain ajan maanantaille. Käski olla tekemättä mitään fyys. raskasta, mut piti aika epätodennäköisenä, et näil viikoil vielä alkais pehmetä/lyhentyä... Ja eihän mul ennen oo sellasta riskiä ollut. Tietty se tulehdus jos ois... Kysy, onko ollu vuotoa. Ei veristä, mut sekin vaivaa, kun näin raskausaikana on välillä aika " märkä" muutenkin, niin miettii, et jos lapsivesi alkais tihkua, niin en ehkä huomais. Siis miettii, et onko tää nyt sitä normaalia kosteutta vai sit lapsivettä. Ekassahan mulla tuli muutama pv ennen synnytystä lorauksia. Ekasta pienestä en vielä piitannut mut kun seur.pv tuli ihan selkeesti ja sit alko verinen vuotokin, niin jo " juoksin" sairaalaan. Mut kun supistuksia ei kunnolla ruvennu tuleen yhteen päivään, niin ultrasivat ja yrittivät väittää, ettei mulla mitään lapsivettä oo tullukaan, kun niin paljon vielä jäljellä... Eli ekasta lorauksesta meni n.4pv syntymään...

Yksi hyvä estolääke tulehduksiin on karpalo tai puolukka. Kävin itse apteekista ostamassa karpalovalmisteita, ne hapantaa virtsaa ja emätintä. Ja ihan tutkitusti tehoaa.



Mrs. Marplelle: Eipä sitä flunssaa hirveesti voi millään lääkitä. Toki jos särkee, niin Panadol on hyvä ja jos on nuhainen olo niin Panadol Hot. Lepoa, lepoa, nestettä... Siinäpä ne on. C-vitamiini ei auta enää siinä vaiheessa kun flunssa on tullut. Ja tutkimusten mukaan se ei auta edes ennakkoon otettuna. Tietysti joillain on se uskomus, että auttaa, niin heidän päätä ei saa käännettyä.



Muut gallupit koskee aika paljon edellisiä lapsia, niitä minulla ei ole.



Nyt on alkanut oikeasti tuntua siltä, että olen raskaana. Maha on viikossa kasvanut paljon ja liikkeet voimistuu koko ajana. Tosi kiva tunne!



Tytteli-83 rv 18+4

noi supparit ei ole varsinaisesti kipeitä, mutta " ilkeän" tuntuisia. Sellaisia pitkiä kramppeja, vatsa menee ihan kivikovaksi ja esim. kävely ei onnistu kuin vaappumalla supistuksen aikana (jos ei pääse istumaan). Ja kun yksikin tollaienen suppari tulee niin se tietää sitä että koko loppupäivä on sitten sitä suppareiden tuloa...



Ne tuntuu sellaisilta kireiltä aavistuksen vihlovilta, ikäänkuin jotkin kannattimet tuolla alhaalla olisivat antamassa periksi (jopas on outoa selitystä). Mutta onneksi eivät tule mitenkään säännöllisesti, vaan pitkiä supistuksia jotka yleensä rauhottuvat kunhan pääsen lepäämään. Selkeästi ne tulevat rasituksesta, ei muuten.



Millaisia

Vaikka kait se asia tulikin jo selväksi :)

Kamalata ku alko väsyttämään ku luin pinon...!!!!



Me on kerrottu pojalle jo " aikoja" sitte et vauva tulee, ku ei oo vaaraa et osais kertoo eteenpäin! Osaa se näyttää missä vauva on ja halii masua...



*koputtaa puuta* ennen ku ees alottaa, esikoisen ootusaikana en ollu kertaakaan ees flunssassa mut nyt tuntuu et koko ajan ois jotain tulollaan. Käyn pitkissä kuumissa suihkuissa, höyryjä hengittelemässä ja appelsiini päivässä tyylillä. Nyt on meinannu olla tuntemuksia et ois poskiontelon tulehdusta ja oon hieronu vähä väliä nenänpieliä ja panadol-kuuri pariks pvks nii alkaa jo helpottaa...



Seisaallaan maha näyttää ku ois ainaki 7nellä kuulla mut istuullaan taas palautuu omille kuilleen....



Pitääköhän mennä ihan päikkäreille pojan kans ku tosissaan alko väsyttää....



Hauskaa viikonloppua kaikille vaik varmaanhan mä pyörin vielä miljoona kertaa täällä....



Suhmura ja Napura 19+1

Kohta pääseekin viikonlopun viettoon, ja mummolaan. Poika on aivan mummun ja vaarin poika koko viikonlopun, niin saa vähän hengähtää.

Gallupeista:



Esikoiselle ollaan jo kerrottu, että äidin mahassa on vauva ja syntyy sitten kesällä. Ei taida vielä 2.5 vuotias kauheesti ymmärtää, ja on varmaan pieni shokki, kun vauva on syntynyt.



Unet mulla on paljon elävämpiä kuin ennen. Ei välttämättä painajaisia, vaan ihan tavallista arkielämää. Mutta jotenkin todentuntuisia. Ja joka yö näen unia, ja ne on hyvin aamulla muistissa. Saman huomasin esikoista odottaessani. Vauvasta en nyt ole vähään aikaan nähnyt unia.



Suppareita on ollut lievemmän puoleisia. Ei kivuliaita, mutta joskus huomaan, kun vatsa menee kovaksi.



Hauskoja viikonloppuja kaikille



sokuri 19+5

Osallistun nyt niihin mitkä muistan ;)



Me ollaan puhuttu esikoiselle aina välillä, kuinka sitten kesällä meille muutttaa vauva asumaan. Ja aina jos leikit menee riehakkaiksi, ja innostuu hyppiin mun mahan päällä (eli noin 7 kertaa päivässä ;)) niin sanon, että ei saa hyppiä äidin massun päällä, kun vauvalle käy kipeää. En tiiä ymmärtääkö tuo vajaa 2 vuotias vielä, mitä se tarkoittaa, että äidin masussa asuu vauva, mutta ehkä hän alkaa viimeistään sitten hahmottaa, kun maha on iso.



Minä oon toistaiseksi selvinnyt ilman flunssaa. Panadol- forte- nimisiä tabletteja söin, kun oli olkapäässä nivelpussin tulehdus. Syön paljon marjoja ja hedelmiä, ja juon vähintään kolme kuppia hunajateetä päivässä - jospa niillä pysyis pöpöt poissa...



Pikkupörölle tulehduskierteeseen joku suositteli karpalovalmistetta. Anoppi sanoi, että loppui virtsatietulehdukset, kun alkoi päivittäin juomaan lasin- pari karpalomehua (sitä saa ihan tavan ruokakaupasta).



Ja olikos Ms.Marple, joka tuskaili liikunnan kanssa. Mää kävin näiden liitoskipujeni kanssa eilen ihan perus aerobikissä (jätin hypyt pois, ja pari lihaskuntoliikettä tein erilailla, ku oli maha tiellä) ja teki tosi hyvää! Samaten kun oltiin tiistaina miehen kanssa tanssikurssilla, tuntu kivalta. Ilmottauduin Nia- tanssiin (alkaa ens viikolla), se on joku suomessa aika uus juttu, jossa on vaikutteita joogasta, jazz-tanssista, nykytanssista, taijista ja itämaisista kamppailulajeista. Se sopii raskaanaoleville, koska on rauhallista.



Ja supisteluista. Tänään soitin neuvolaan ja varasin uuden ajan (jonka sain vasta viikolle 22+1 (!). Täti tietty kysyi miten on mennyt, ja kerroin liitoskivuista. Sanoin myös, että liitoskivut kun on niin pahana välillä, niin oon myös pohtinut voisko olla supistuksia. Viime yönä ainakin supisteli hetken ihan kunnolla (siis niin että huomasin että kyse on supistuksesta eikä pelkistä liitosten kipuiluista). Kätilö sanoi, että kohtu harjoittelee, ja supistukset tuntuvat erilailla (ja aikaisemmin) kun on toinen kyseessä - ne tunnistaa herkemmin kuin ensimmäiseltä. Muistutti vielä, että jos ovat pitkään säännöllisiä tai käyvät kipeiksi niin sitten näytille. Mutta en kyllä aio ite jäädä makaamaan sohvalle pienten nippailujen takia - sen virheen tein esikoisesta, ja tuloksena 20 lisäkiloa ja olematon fyysinen kunto ;)



Masua: kasvaa ilmeisesti (viimeinkin!!!). Tavan housut ei mahdu enää kunnolla, ja olenkin siirtynyt äitiyshousuihin. Ja se vissiin jo näkyy ulospäin, juttelin eilen graduohjaajani kanssa ja hän totesi, että " sulla taitaa olla meneillään muitakin projekteja kuin gradu" . En sitten tiedä viittasiko hän pyöristyvään vatsanseutuun vaiko toissapäivänä ilmestyneeseen lehtijuttuun minusta ja miehestä.



Eggis ja " olio" 19+1

Ehdin aina (siis jos ehdin!) koneelle vasta iltapäivästä, kun täällä alkaa hiljetä... taitaa ainakin näin perjantaina olla jo kaikki viikonloppufiiliksissä.



Galluppeihin: ei olla vielä kerrottu esikolle (1v8kk) tulevasta sisaruksesta, mut nyt olis aika ruveta kertomaan kun maha alkaa olla jo selvästi näkyvillä ja ollaan tod.näk. menossa ultraankin koko perheen voimin ens viikolla! Kuinka te muut ootte asiasta kertoneet näin pikkuisille?



Parisuhteestakin kyseltiin... paremminkin voisi mennä, sillä väsymys ja sitä myötä ärtymys vaivaa. Ja mieskin on aina töissä, huoh.



Voisinki laittaa uuden kysymyksen kiertoon, eli mihin aikoihin siippanne palailevat töistä normaalisti?!? Meillä ei koskaan ennen kuutta, yleisimmin 18.30-20 välillä (ja menee siis aamulla 8-9 välillä). Välillä tuntuu päivät tosi pitkiltä ja huusholli loputtoman sekaiselta. Onneks kerho ja muskari tuovat päiviin vähän vaihtelua.



Omaan napaan kuuluu ihan hyvää, liikkeitä tuntuu ja välillä niihin herää yölläkin. Nukkuminen melko heikkoa, kuten monella muullakin tuntuu olevan.



Hyviä viikonloppuja!



RosaH (18+1)

Miona kyseli parisuhteen kunnosta ja seksistä: No meillä menee hyvin, paitsi meikäläisen pääkoppa joskus kuvittelee että menee äärettömän huonosti (allekirjoittaneen edellinen kirjoitus). Muuten mies on tosi innostunut lapsestaan, lukee vauvaoppaita tarkemmin kuin minä, kuuntelee neuvolassa kaikki ohjeet ja on ihan täysillä mukana. Meillä kans iltaisin kuuntelee vauvan ääniä (tai no, suoliston.. ;) ja juttelee sille omiaan sekä pitää kättä mahan päällä. Kerran sattunut potkukin suoraan niin että mies tunsi ja oli ihan innoissaan.

Seksi sujuu, paitsi ettei enää niin usein kuin ennen raskautta. Nykyisin on sellaista viikonloppu-seksiä, viikolla kun ei kumpikaan oikein jaksa niin innostua..



Ninni: Ajattelin mammajoogaa, ja tuossa olisikin yksi kurssi joka on tarkoitettu vain raskaana oleville naisille. Aika on vain klo 16:00 - 16:45, joten en ehdi töitten vuoksi. Blaah, arvaas harmittaako.. Toki teen joitain joogaharjoituksia kotona, mitä nyt pystyn. Joogaa olen harjoittanut vuodesta -98, joten sujuu jo kotiharjoituksetkin.



Finelissä muuten luki, että C-vitamiinin liian pieni saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä.

http://www.fineli.fi/component.php?compid=2270&lang=fi

Joten olisikohan niin, että C-vitamiinin puute altistaa flunssalle, mutta ylimääräinen syöminen ei kuitenkaan vastaavasti auta infektioiden torjumisessa..