Miten saada raskaus alulle (pco)?
Täällä ollaan jo toivo menetetty inssien suhteen. Yhtään kertaa en ole saanut positiivista raskaustestiä, vaikka toisesta inssistä oli niin selkeät raskausoireet kuin voi olla. Nyt on menossa luomukierto, jossa olen clomien jäämillä ovuloinut, mutta näyttää siltä ettei taaskaan tullut mitään. Epätoivo hiipii olkapäille ja biologisen lapsen saaminen alkaa tuntua mahdottomuudelta.
Auttakaa nyt siskot ja etenkin te pco:sta kärsineet, millaiset ovat mahdollisuudet onnistua koeputkihedelmöityksellä. Eniten pelkään nyt näiden epäonnistuneiden inssien myötä sitä, että minun soluni ovat jotenkin pahasti viallisia kun niillä ei saada raskautta alkamaan. Miehen osalta kaikki on ihan kunnossa eikä minussakaan pitäisi olla näiden monirakkulaisten munasarjojen ja sitä kautta ovulaatio-ongelmien lisäksi muuta vikaa. Jotenkin ei jaksa enää uskoa sitäkään, että olisi vain kyse huonosta tuurista. Minulla siis kaksi tuloksetonta inssiä takana clomifen+pregnyl-lääkityksellä.
Kommentit (9)
Kiitos vastauksestasi!
Älä ymmärrä väärin, mutta helpottaa tietää ettei ole yksin tässä tilanteessa. Omassa kaveri- ja tuttavapiirissä ihmiset ovat niin sikiävää sorttia, että välillä tuntee olevansa kerrassaan luonnonoikku.
Meille molemmille lohdutuksena, että lueskelin tuolla haku-komennolla aikaisempia viestejä ja näköjään moni pcolainen on epäonnistuneittenkin inssien jälkeen plussannut IVF:llä ja jopa luomuna. Me meinataan nyt vielä tehdä se viimeinen inssi ja aion myös ronkua ne metformiinit avuksi hormoonitoiminnan tasaamiseen. Tähän saakka niitä ei ole mulle myönnetty, kun en ole ylipainoinen. Jos ei näillä keinoin tule tulosta niin sitten käy tie IVF-hoitoon. Punktio kyllä pelottaa ja tietysti se henkinen stressi, mutta olen sen valmis kestämään. Saa siinä ainakin sen selville, että onko niissä soluissa todella jotain vikaa.
Tsemppiä sullekin ja toivottavasti nähtäisiin mahdollisimman pian tällä puolen bd Ei anneta ainakaan periksi!
ja on asian vierestäkin, mut tiesitkö et jättämällä ruokavaliosta kaikki sokeri pois hetkeksi voisi edesauttaa?
meillä siis pco-luomuneiti sais alkunsa 1,5kk sen jälkeen kun aloitin ' ' laihiksen' ' . eli jätin pois karkit, pulla ja sipsit. nyt yritän sitä samaa. (kiloja tuona aikana ei tainnut pudota kuin 2, eli varsinaista laihtumista ei tapahtunut.)
pco:lla ja insuliinilla saattaa olla siis jotain yhteyttä toisiinsa.
toivottavasti teilläkin tärppää pian, samaa mekin toivomme täällä
Piti laittaa viestiä, vaikka itse ivf:stä ei meillä kokemusta olekaan. Mulle lääkäri (lapsettomuusklinikan) sanoi, että meidän tilanteessa hän ei suosittelisi inssiä ollenkaan. Eli meillä (miehen simpat hyvät) ei inssillä olisi hänen mielestään ollut juuri suurempia onnistumismahdollisuuksia kuin " luomunakaan" . Eli lähdettiin etenemään clomeilla ja sitten metuilla (ja välillä molemmilla). Ja sovittiin, että ivf on eka " oikea hoito" ja se tehdään sitten kun tuntuu siltä.
Käytännössä mulla oli lopuksi vain metut käytössä (huom! en myöskään ole ylipainoinen eli en siinä mielessä tyypillinen pco immeinen). Näillä lääkekuureilla ja tikutuksilla mentiin eteenpäin vuoden verran, kunnes sitten tärppi tuli.
Mä pyytäisin ne metut ehdottomasti käyttöön (olen todella metujen kannattaja, mulla ne auttoivat heti ekasta kierrosta lähtien tuomaan ovulaation ja tasasivat kierrot, eivät vaadi seurantaa ja ovat vielä halpoja!). Ja antaisin ehkä niille hieman aikaa. Sitten lähtisin kokeilemaan ivf:ää.
Mulle ei tullut kertaakaan koko kahden vuoden aikana yhtään plussaa tikkuun ennen tätä raskautta. Olin jo tosi epätoivoinen ja ajattelin ettei sitä biolasta meille suoda. Nyt ihmetellään tätä pientä ihmettä ja toivotaan kaiken menevän hyvin.
Hurjasti voimia sulle ja uskoa tulevaisuuteen! Olet vielä nuori (nimimerkistä päätellen ja tiedän että tämä on ärsyttävä kommentti, sain sitä itsekin, mutta totta se on kuitenkin), yritä nauttia siitä mitä elämässäsi on tällä hetkellä. Se on tuskaisen vaikeaa, mutta yrittämisen arvoista.
Iso voimahali.
bisous rv14+3
Mulla myös PCO ja nyt raskaana. En tiedä, onko sinulla ylipainoa ja ootko saanut kokeilla metformiinia, eli sokeritautilääkettä? Mutta jos on, niin kannattaa muutama kilo yrittää pudottaa. Ja voisit kysyä metuista lääkäriltäsi. Me yritettiin vauvaa puolitoista vuotta. Vielä vuosi sitten menkkakiertoni olivat aivan hukassa. Yksi kierto oli 142 päivää pitkä! Clomit eivät auttaneet mitään, en ovuloinut. Gynekologini sanoi, että jos laihdutan 5-9 kg niin kiertoni normalisoituvat. Ylipainoa oli 15 kg ja sain 10 kg pois. Ja niin kävi, kuten lääkäri sanoi. Sitten sain avuksi metformiinit ja heti seuraavassa kierrossa olin ovuloinut s-prog kokeen mukaan. Ja seuraavasta kierrosta jo sitten tulin raskaaksi. Joten itse olen tosi vakuuttunut metformiinin ja painonpudotuksen suuresta avusta PCO:ssa, ja näin sanottiin myös taannoin Odotuslehden jutussa PCO:sta.
Ja PCO ei missään nimessä ole este lapsen saannille, se on vain hidaste.
1.IVF:n 1.PAS toi tälle PCO-plikalle elämän ekan plussan.
Keinot oli monet PASsin lääkityksen lisäksi tälläinen " coctail" :)
-metformiini 3x750mg/pvä eli yli 2000mg/pvä
-Vähähiilihydraattinen ruokavalio -karsi pois kaikki sokeri,vilja ja peruna (myös pasta kun se on viljasta) eli syö vain pitkiä eli hitaita hiilareita. Insuliinit pysyy tasaisena ja insut on just ne jotka vaikuttaa hormoneihin.Tällä lähti pois 10kg (5-6kk:n aikana) ennen PASsia. Lisää tietoa www.karpit.net. Itse oli ns. hyväkarppaaja eli vedin hiilareita 40-100g.
- Foolihappo-lisä (600mg) nimeltään B MAX Strong
- EPA 650 (Tohtori tolosen omega-3+6valmiste)
Tsemppiä taipaleellesi. Me käytiin läpi 6xclomit,5xiui ja sit tää ivf. Noi clomit ja iui:t oli yhtä tyhjän kanssa kun ei oikein ollut vastetta hoidolle. Suosittelen ivfää. Siinä saadaan tietää onko jotain häikkää hedelmöittymisen tasolla. Meillä hedelmöittyminen sujui mallikkasti joten siinä ei vikaa ollut. Mä en vaan yksinkertaisesti ovuloi ilman suuria hormonimääriä.
Halit ja tsempit.
Piippuli 10+4
Täällä myös yksi plussannut pco:lainen. Hoidot aloitettiin parin vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen, neljä inssiä ja pelkkää negaa, sitten ensimmäinen IVF ja sieltähän se plussa ihme kyllä paukahti! Lääkityksenä oli alkuun clomit, sitten vaihdettiin Puregon piikityksiin, metuja ei määrätty, kun ei ole ylipainoa. IVF:ssä oli mukana myös piikitykset ja jarruna sumut ja sitten tukena luget.
Mun pco:n lisäksi miehellä myös vähähkösti siittiöitä. Pco:sta huolimatta kuitenkin ovuloin myös luomusti, mutta munarakkuloita oli vaan niin paljon, eikä ne ilman kasvattamista oikein tuntuneet kasvavan :(.
Plussaonnea sinnekin, täällä on paljon plussanneita pco:laisia, joten eikun mukaan vaan :). Joku sanoi ihan hyvin, ettei pco ole este lapsen saannille, vaan hidaste!
Liinakko 20+4
Meillä tuhisee pinnasängyssä 9 kk ikäinen pieni poika, joka syntyi neljän vuoden odotuksen jälkeen, ilman hoitoja. Minullakin on PCO ja oma kuukautiskierto puuttuu melkein kokonaan. TSEMPPIÄ!!!
Kiitokset kaikille viesteistänne, antoi paljon rohkaisua jatkoon. Olen jo kokeillut laihduttamista ja sainkin pudotettua parhaimmillaan 3kg painosta jonka jälkeen clomit ovat toimineet paljon paremmin. Pitäisi vaan jaksaa taas laihduttaa. Minun ongelmani on lähes sairaalloinen makeanhimo, jonka uskon johtuvan verensokerin heilahtelusta. Pitäisi siis pitää verensokerit kurissa, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Ja välillä motivaatio laihduttamisen suhteen on kortilla, kun en kuitenkaan ole ylipainoinen. Se lääkärin pentele ei vaan suostu määräämään sitä metua! Pitää varmaan lähteä kyselemään siihen reseptiä yksityiseltä jos ei omalääkäri edelleenkään suostu.
Kiitos kuitenkin rohkaisusta! Ja tästä saa taas tsemppiä siihen laihduttamiseenkin ;)
Oli pakko kirjoittaa, kun luin kirjoituksesi, vaikken valitettavasti osaa sinua auttaa. Itse olen prikulleen samassa tilanteessa (samanikäinenkin:).
Meillä kaksi hormoniavusteista inssiä takana (mulla pco), tässä kierrossa sit ovuloin jämillä ja ivf-hoitoon odotellaan. Miehen siittiöt ei priimatavaraa, mutta ois kuulemma inssilläkin pitäny onnistua. Eli ajatukset hiipineet siihen suuntaan,että mun muniksissa paha vika.
Jotkut ystävät sanoo, että mitä nyt vielä murehtimaan kun ei ole " kovia" hoitoja aloitettukaan. Itselle kovia hoitoja on olleet nuo inssitkin.. Jotenkin tavallaan alan varustautua siihen, että elämme kaksin ilman lasten jalkojen tepsutusta kuolemaamme saakka.
Mutta oikein paljon jaksuja sinullle! Ja jospa eihan OIKEASTI päästäis vielä tänne puolelle:):) bdbdbd
seruska