***Keskiviikkoa PUOLUKAT***

Kelpuutattekohan te mun alottamaa pinoa, kun en enää ole aktiivipinoutuja... Ajattelin, että jos huomaisitte viestini paremmin täältä kuin tiistaipinon hänniltä ja halusin kirjoittaa ennen kuin unohdan.



Hyvää huomenta kaikille siis!



Miten satuinkin taas piipahtamaan pinossa juuri kun jotain merkittävää on tapahtunut. [color=darkviolet]Onnea tuplaukseen [b]Tiitikkä[/b]![/color] Ihanaa, kun vanhoilla

[quote]

tutuilla

[/quote]

vauva-asiat etenevät.



Uskomatonta miten pitkällä [b]JennaJanettekin[/b] jo on! ♥



Vieläkös [b]Miitsu[/b] on kirjoitellut Puolukoihin? Kävin tuolta Kuttu-pinosta kurkkimassa hänenkin kuulumisiaan - ihanan pitkällä hänkin. :)



[b]Merineidolle[/b] tsemppiä kovasti! En ryhtynyt kaivelemaan vanhoja pinoja, jotta olisi selvinnyt paremmin, mistä on kyse, mutta paljon paljon jaksuja taidat tarvita.

Taisit viime piipahdukseni aikoihin kysellä mun kuulumisia, joten tässä tulee:

Räpistelen opintoja eteenpäin hitaasti, mutta suht varmasti. Tosin tällä tahdilla musta tulee vielä n:nnen vuoden opiskelija... Aloittelen parhaillani kandintutkielmaa ja tarkoitus olisi jatkaa gradu syksyllä perään, mutta saa nyt nähdä. Etäsuhde ottaa täälläkin koville. Hetkittäin olen valmis jo luovuttamaan. Joulunaikaan nähtiin taas pari viikkoa, joten nyt on vähän parempi fiilis. Suhteemme on kuitenkin päässyt aika pahaan jamaan, joten vaatii paljon työtä, että tätä kannattaa jatkaa - eikä ole kovin helppo hoitaa suhdetta, kun suurimman osan ajasta ollaan eri puolilla Eurooppaa... Voi olla, että seuraavan kerran nähdään vasta pääsiäisen tienoilla. Vakavien keskustelujen tuloksena päätettiin (tai lähinnä minä päätin; mies jaksaa uskoa meihin, vaikka menisi kuinka huonosti), että nyt tosissaan yritetään parhaamme suhteen eteen, ja että asiat korjaantuisivat. Uusi tilannekatsaus tehdään pääsiäisenä, ja jos suhde on yhtä huonossa jamassa kuin nyt, erotaan.

Vauvakuume on koko ajan olemassa, syksyllä hieman laimeampana, mutta nyt kevään tullen taas vahvistumaan päin. Miehelläkin taitaa olla vähän vauvakuumetta - on pari kertaa kysynytkin, että milloin me tehdään oma lapsi. :) No joo, oikeasti kumpikaan meistä ei ole ryhtymässä yritykseen tässä tilanteessa. Suhteen täytyy ensin olla kunnossa ja talouskin jotenkin turvattu - sekä tietysti asua yhdessä. Suoritetaan kumpikin tämänhetkiset tutkinnot loppuun; mies suunnittelee jatko-opintoja ja minä alanvaihtoa, joten välttämättä opintojen päättymistä ei odoteta, mutta parempaa toimeentuloa kuitenkin. (Musta on jotenkin ristiriitaista suunnitella lapsia yms., kun yhteinen tulevaisuus on kaiken kaikkiaan vaakalaudalla tällä hetkellä...)



Tsemppiä muillekin sitä tarvitseville!

Moose (ex-Kiwano82)