Haluaako joku neuvoja työnhakuun? Tökkiikö työhakemus?
Voisin jelppiä jos lastenhoidoiltani ehdin tässä tulevan vuorokauden aikana. Painun nyt nukkumaan, mutta laittakaa tähän ketjuun kysymyksiä, niin voin koettaa niitä purkaa. Kaikkeen en välttämättä osaa vastata, mutta josko sitten joku muu...
Terveisin ' hoitovapaalainen'
Kommentit (38)
Joskus voi tosiaan käydä niin, että se työkokemus jää puuttumaan ja sitten opintojen edetessä onkin vaikea saada edes sitä työnmurustakaan.
En tiedä kuinka iso tuo nykyinen paikkakuntasi on - onko sinun ihan pakko asustella siellä, tarkoitan siis että olisiko jollain muulla paikkakunnalla paremmat mahdollisuudet?
Oletko jo käynyt tsekkaamassa työkkärin palvelut? Isommilla yliopistopaikkakunnillahan on ihan omat työnhakupalvelut mm. akateemisille opiskelijoille. En nyt sitten tiedä tuota sinun paikkakuntaasi, et millainen työkkäri siellä on. Joskus vain on lähdettävä ihan alusta ja esim. työharjoittelun kautta, et sais ' pään auki' hommalle.
Jollain konstilla sitä ois päästävä alkuun....voisitko ajatella kokeilevasi jotain ihan muuta, mutta joka voisi paremmin tärpätä? Koettaisit sitten sen työkokemuksen jälkeen oman alasi hommia? Ehdottelen, heittelen nyt tässä...
En nyt heitä enempää ideaa. Vastaile ja kommentoi...pähkitään tota yhdessä. Ei vielä kannata painua epätoivoon.
Meeri
Itse olen akateeminen myös, naisvaltaisella alalla, opinnot kestivät pitkään, tuli perustettua perhe, tuli paikkakunnan vaihto... Eli ei maailman helpoin tilanne. Sitten " onni" potkaisi, sain koulutusta vastaavan ja hyvin palkatun työn - todetakseni, että yhteistyö työparin kanssa ei kerta kaikkiaan toimi.
Tilanne on monin tavoin hankala; olen uutena pikkupaikkakunnalla, pelkään että maine menee (ja on ehkä työparin puheitten takia voinutkin mennä) eli työn vaihtoon pitäisi olla järkiperuste. Kuitenkin tuntuu, etten enää kestä nykyistä tilannetta yhtään, eikä juuri mitään ole tehtävissä sillä työparini nyt on sellainen kuin on eikä muuksi muutu. Olen yrittänyt sopeutua, masentunut, lakannut yrittämästä, vittuuntunut...
Mitä ihmettä tällaisessa tapauksessa voisi laittaa esim. avoimeen hakemukseen? Olenhan kuitenkin koulutusta vastaavassa työssä, millä selitän haluni vaihtaa paikkaa?
Sori tämä sekava selostus, olen vähän väsyksissä.
Mutta pakko oli tulla sanomaan että tosi hienoa kun teit tämän aloituksen! Pitää varmaan itsekin poimia tästä vinkkejä tulevaisuuden varalle.
Paikkakunta on noin 35 000 asukkaan alueensa " iso kaupunki" . Olen muuttanut tänne mieheni vuoksi, mutta kohta todellakin lähden takaisin sinne mistä olen tullut.
Jäljellä oleva ongelma minusta on se, etten enää koe itse voivani vaikuttaa työllisytyyteeni. Hakijan ominaisuuksilla ja työhön sopivuudella tuntuu olevan hyvin vähän merkitystä, jos ilmeneekin tarve " työllistää joku työtön jolta loppuu työllistämistukijakso ja on saatava sille taas jotain hommaa" . Tämä on tullut ihan suoranaisesti ilmi, ja työttömiä työnhakijoita työllistämistuki kainalossaan täällähän riittää.
Mielestäni olen rakentanut työnhakustrategiaani (tässä sen nimi on oikeastaan järjestelmäänujuttumisstrategia) nöyrästi ja viisaasti: Olen avoimesti ja vilpittömästi kiinnostunut kaikista tehtävistä, matalimmistakin rutiinihommista, kunhan ne vaan jotenkin rakentavat ja tukevat sitä alaa, jota olen opiskellut. Saisin varmasti töitä tyyliin siivoojana tms, mutta se ei mitenkään vie eteen päin ns. uraani, siis sitä alaa, josta oikeasti olen kiinnostunut ja jota olen opiskellut.
Kiinnostaisi tietää, missä se eläkepommi lepää tai miten uhkaava työvoimapula ilmenee, kun valtakunnallisesti katsoen syrjässä oleva kaupunki seutukuntineen ei ole millään lailla kiinnostunut tai jopa suorastaan tyly normaalia muuttoliikennettä vastaan pyrkivää paikkakunnalle muuttavaa, nuorta ja koulutettua kohtaan.
lähinnä noissa ' ammattiapu' kuvioissa, niin laita hakien Meeriä apuun. Käyn tässä av-palstalla silloin tällöin. Nautihan vakiduunistasi!
Meeri
uskallatko edes vihjata, niin voisin vähän paremmin hahmottaa ja samalla tiivistää ongelmakenttääsi. Olen toiminut myös avopyskologin hommissa, joten laita vielä minulle jotain tietoa ja myös sitä, mitä ovat nämä ' rutiinimmankin' oloiset työtehtävät. Siivoustyöstähän jo sanoitkin, ettei se auta eteenpäin. Mikä sitten auttaisi, osaatko sanoa? Mikä olisi se mieluisa, edes määräaikainen työ, jota voisit ajatella omalla kohdallasi.
Laita heittäen vastausta.
Meeri
nykyisessä tilanteesssa. Tuo nimittäin kuulostaa siltä, kuin olisit joutunut ' kunnon työpaikakiusaajan uhriksi' . Sitä ei kannata katsoa kauaa, jollei sitten esimiehesi voisi tehdä asialle jotai....vai onko tilanne jatkunut jo pitkään ilman ylempien tahojen puuttumista?
Et ole tilanteessasi ainoa ja melkeinpä voin sanoa, että jos sinulla vielä perhettä ja lapsia, niin olet kyllä heille suuremmassa vastuussa ja tärkeä, kuin mitä tuo työ on. Voit hyvinkin ajaa itsesi ' piippuun' tuossa tilanteessa.
Rupea siis katsomaan muita työmahdollisuuksia tai koeta hakea itsellesi hetki hengähtää ja miettiä tilannettasi; joskus jääminen sairauslomalle voi tehdä hyvää.
Se, mitä hakemukseen laittaa tuossa tilanteessa onkin eri juttu. Voit tietysti viitata siihen, että haet uusia haasteita tai sitten elämäntilanteesi on muuttunut siten, että haluat vaihtaa työpaikkaa.
Kokemuksesta voin sanoa, että jos vain on ' hyvä tyyppi ja työihminen' niin heille kyllä on paikkansa tässä maailmassa. Säilytä siis työkykysi ja mieti kauanko jatkat tuossa kuviossa.
Voimia sinulle ja rohkeutta tuleviin päätöksiisi!!!
Meeri
firma kiinnostaa enemman/mielenkiintoisempi toimiala, etsin uutta haastetta tms. Jos tyotehtavissa on jokin ero, sano etta juuri se eri tehtava kiinnostaa sua ja nykyisessa tyopaikassa et voi tehda sita tms. Ihan mita muuta kuin totuus... mieti mika olisi uskottavin selitys sinun kohdallasi.
Ja sinun hyvinvointisi on tarkeinta, ei se mita muut ajattelee jos haet uutta paikkaa tai mita pitaa selitella. Itse olin ainakin todella stressaantunut ja olo oli niin paljon kevyempi jo silla hetkella kun vikan kerran astuin ulos vanhan tyopaikan ovesta. Tsemppia! :)
Minulla on ja edessä työnhaku 5v kotiäitiyden jälkeen ja olen ihan jumissa..
Alani on psyk.sairaanhoito ja keikkahommia olen tehnyt kotiäitinä jonkin verran. Miten voisin muotoilla kotiäitiyden " positiiviseen" muotoon? Työkokemusta kun on siihen verrattuna vain vähän..
Täytyy lukea aiempi ketju tarkasti, josko sieltä löytyisi alkulauseet hakemukseen... Alku kun on aina NIIIIIN hankalaa..
=)
tai -isyydestä...isät aina tuppaa unohtumaan kun puhutaan lapsista ja kodista....Paluu asiaan.
Lähde ' ruotimaan' omaa taustaasi ja sitä, mitä kaikkea mahdollista olet lastesi kanssa tehneet ja puuhanneet vuosien aikana. Mitä olet itse oppinut noiden 5 vuoden aikana; itsestäsi, muista ja elämänmenosta muutenkin. Mitä taitoja/vahvuuksia mutta myös parantamisen varaa omassa tavassasi toimia kotona ja sen ulkopuolella olet havainnut. Pistä siis kunnolla miettien.
Kun olet saanut itsestäsi asiaa puristettua, niin tuumaa ja pohdi, mitä työtä tai tehtävää olet hakemassa, millä aikavälillä, onko lastenhoito kunnossa - se kannattaa mainita, samoin myös tilanne (töissä, mitä tekee, millainen työaika), jos joudutte sumplimaan mm. sairaan lapsen hoitojen kanssa.
Pyri vastaamaan jo etukäteen kaikkeen siihen, mitä usemmmalla lapsella varustettua hakijaa tuleva haastattelija voi pommittaa tai ' testailla' ....tee hänen työnsä helpoksi ja mieti ratkaisut tai edes vaihtoehdot valmiiksi esille.
Ja tässä vielä muistutuksena kaikille, jotka tätä sattuu lukemaan, että työpaikan haku on aina KAHDEN KAUPPA; hakijan ja työnantajan. Kummallakin osapuolella on oikeutensa ja velvollisuutensa.
Tässä tätä taas tuli, pientä neuvontaa. Lykkyä sinulle!!
Meeri
Esim. Kotiäitinä vuosina 1996 - 2000. Voit toki laittaa enemmänkin tekstiä selittäen kotona viettämiäsi vuosia, mutta yhtä hyvin nuo lasten syntymävuodet riittää. Perusideana on juuri tuo aukottomuus. Kummasti sitä itsekin törmäsi alkuaikoina pariin oman CV:n aukkopaikkaan, joille oli kyllä hyvä selitys.
Terkuin:Meeri
pitäisikö järjestys olla kronologinen vai käänteinen?
On typerän näköistä kun esim KOULUTUS-otsikon alla on ekaksi joku lyhyt AMK-jatkokurssi ja sen jälkeen vasta maisterintutkinto.
Paljon on suositus itse hakemukseen pituudeksi? Mulla on sen verran työhistoriaa, että tila ei meinaa riittää millään, kun yleensä pitää vielä perustella joku erikoisala jne
Onko sulla netistä hyviä CV-malleja?
Työvuosia on takana reippaasti ja siihen päälle tuore maisterintutkinto (kesällä pitäisi valmistua).
Työkokemukseni ei vastaa ammattia, johon valmistun, mutta liippaa sen verran läheltä, että siitä saamistani tiedoista ja taidoista on selkeästi lisäarvoa uuteen ammattiini. Tutkintoni perusteella voisin jopa ryhtyä entisen minäni esimieheksi, mutta sellaisia työpaikkoja on Suomessa valitettavasti vain kourallinen. Haluaisin myös nähdä vähän muunkinlaisia työpaikkoja.
vai antaa olla se cv:n puolella niin että työnantaja voi itse katsoa jos kiinnostaa koska tyyppi suoritti tutkinnon.
löytyykö sulla vastaavaa koulutusta, työkokemusta tai ominaisuuksia/vahvuuksia. Tee vaikka lyhyt yhteenveto + ja miinukset siitä, mitä on ja mikä puuttuu omasta mielestäsi kun haet kyseiseen työhön. Tee siis erillinen suttupaperi, johon mietit ja hahmotat hakemukseen meneviä asioita.
CV ei tartte olla kronologinen. Tärkeintä on, että haettavan työn tai tehtävän kannalta tärkeimmät tietosi on heti alussa....papereidesi lukija ei välttämättä lue papereita loppuun, joten varmista että ' valttikorttisi' on heti näkyvillä ja selkeästi.
Koeta puristaa hakemus yhteen A4:n ja viittaa tarvittaessa selkeästi rakentuvaan CV:n. Voit laittaa itsestäsi lyhyen kuvausosion esim:
MILLAINEN OLEN TYÖNTEKIJÄNÄ/MILLAINEN OLEN ' LASTENHOITAJANA' etc. ja kirjoittaa siihen itseäsi kuvaavan osion, jonka laitat cv:n alkuun tai loppuun, riippuen siitä onko sulla reilusti hyvää työkokemusta taijos ei ja pelaat lähinnä innollasi ja aseteellasi, niin silloin laittaisin heti alkuun näkyville.
Tärkeintä on, että halu tehdä töitä ja saada se paikka, sen perustellen näkyy. Mieti siis hakemustasi työnantajan kannalta - saisitko itse hyvän kuvan osaamisestasi/taustoistasi hakemuksessasi/CV:ssä jos ottaisit itseäsi töihin.
Suosittelija on plussaa...lupa pitää aina kysyä suosittelijalta, et osaa varautua mahdolliseen puhelin tai nettitiedusteluun.
Oisko toi tossa. Kysy lisää jos tarvis. Onnea!
" neuvoksi tuohon sekavaan cv:n et lähde" , " et mitä ne painottaa" , " kysyä suosittelijalta, et osaa varautua" ...
Varmasti joku haukkuu minut nyt kielipoliisiksi ja ihmettelee, mitä väliä näillä on. Hei, minäkin teen virheitä, en minä sitä kielläkään, mutta pitäisi sentään hieman huomioida oikeinkirjoitusta -varsinkin juuri virallisissa papereissa, kuten työhakemus.
Koeta tehdä selkeä, napakka, johdonmukainen hakemus, josta työnantaja saa haluamansa tiedot selville; mitä osaat, mitä viimeksi olet tehnyt, koska voit aloittaa, onko lastenhoito kunnossa etc. Suosittelija eli joku joka osaa kertoa sinusta paremmin ja menee sinusta takuuseen on hyvä olla vaikka cv:ssä mukana. Voit laittaa vaikka, et ' Lisää minusta ja osaamisestani voi kertoa läheinen työkaverini sieltä ja täältä, tai esimieheni 3 vuoden ajalta' . Jos ei löydy pomoa tai työkaveria, mutta olet ollut muissa hyvissä kuvioissa mukana,niin laita rohkeasti viitettä niihin sopivine suosittelijoine. Et menetä siinä mitään.
Hyvä ekstrajuttu on, jos sinulla on töissä tai koulun puolesta ollut jotain erityistä, minkä olet hoitanut: eli voit laittaa lyhyen kuvauksen siitä, miten hoidit jokun kiiretilauksen tai osasit hoitaa vaativan asiakastilanteen.
Mitä valttää? ÄLÄ JAARITTELE, ÄLÄ TOISTA ITSEÄSI, älä aloita hakemustasi että olet työtön 34-vuotias 3 lapsen äiti, vaikka niin olisi.
Laita mielummin, että olet perheen perustanut mukavia/haasteellisia työmahdollisuuksia etsivä naisihminen....
Jos olet ollut kotona pitkään, vaikka kotiäitinä, niin älä vähättele sitä aikaa...sehän on valmentanut sinua pyörittämään lasten ja kodin asioita, organisoimaan ja keksimään vaikka mitä, että arki lasten kanssa sujuisi. Rinta rottingille kotiäidit ja -isät!
Meillä on nyt aika ruveta syömään, joten katoan hetkeksi palstalta. Palaan kunhan kerkiän.
Hyvää hakemuksen tekoa sinulle 3 ja onnea työnhakuun!
Haen töihin X-alalle ja olen kirjoittanut CV:een yleisesti osaamisestani, mutta laitanko tilalle ennemmin osaamiseni X-alalta?? Vai laitanko ne peräkkäin vai miten? Entä onko atk-taidot hyvä mainita, osaan vain perusohjelmat, ei mitään hienouksia :D Plus tietysti X-alalla tarvittavat ohjelmat, mitkä kuitenkin vaihtelevat eri yrityksissä.
Kiitos ap, olen saanut sinulta monta hyvää vinkkiä!
Tulin vasta palstalle ja olen oikea ongelmakimppu...
Olen 26-vuotias, kohta yliopistosta valmistuva. Työkokemusta minulla ei omalta alaltani ole käytännössä yhtään. Se johtuu siitä, etten ole koskaan päässyt minnekään, koska minulla ei ole ollut työkokemusta. Kesätöitäkään en koskaan omalta alaltani saanut, aina oli paljon hakijoita, ja jos pääsinkin edes lähelle, aina löytyi kokeneempia. Töiden puutteessa olen siis kesätkin opiskellut, joskus tehnyt satunnaisia hanttihommia. Opintoviikkoja minulle on kertynyt noin 200. Luulin että laajat sivuaineet eivät ainakaan haittaisi työnsaantia, sitten joskus kun se kohdalleni olisi mahdollista.
Nyt asun pienellä ja suhdetoimintaan ja tuntemiseen perustavalla paikkakunnalla. Olen epätoivoisesti yrittänyt saada MITÄ TAHANSA opiskelualaani tukevia työtehtäviä, kohtuullisen työmatkan päästä ja palkalla josta saisi edes matkakulut maksettua (n. 1000 e kk). Määräaikaisuuksia, sijaisuuksia, avustavia tehtäviä, mitä vaan. Olen yrittänyt korostaa sitoutumiseni paikkakuntaan, gradun teon mahdollisuutta, muistuttaa eläköitymisestä, esittää itseni vielä työkokemattomana mutta innokkaana ja alansa työmahdollisuuksista kiinnostuneena, joka on kiinnostunut kaikista työtilaisuuksista, joissa voisi oppia ja hankkia työkokemusta. Työkokemattomuuteni on aina ongelma enkä sitä voi hyvällä puheellakaan kokonaan poistaa.
Ei tärppää ja tonni kuussa on myös liikaa palkkakuluja. Seudun työnantajat eivät ole erityisen innokkaita miettimään työvoimatarvettaan, jos he eivät itse ole työntekijöitä etsimässä. Oma-aloitteisuus tuntuu olevan tungettelevaa. Kaiken lisäksi " selän takaa" työpaikkoja menee tuttavien lapsille jne. Olen uusi paikkakunnalla, en tunne ketään, ja enkä saa tilaisuuttakaan tutustua, mikä tuntuu olevan työpaikan saannin ensimmäinen edellytys.
Olen oikeasti jo tosi masentunut tässä umpikujassa, mikään positiivisuus, oma aktiivisuus, sitkeys ja ennakkoluuloton työpaikkojen haku ei auta minua, vaikka näitä aina lääkkeeksi ehdotetaankin.
Kiitos Meeri, jos osaat jotain rakentavaa tähän sanoa, tai ihan kuka tahansa muukin, jolle tilanne on sydäntä lähellä.