Ero tuli.

Kukaan muu ei tiedä tasan tarkkaan teidän tilannettanne. Varmaan teet miten on parhaaksi lapsellenne.

ei varmnaan ole helppoa lähteä jos vielä rakastaa miestä.

Sinun pettymyksesi tilanteeseen on nyt tuore etkä vielä tiedä miltä sinusta tuntuu sitten kun sinä olet itse saanut asian työstettyä. Minä suosittelen, että jatkatte miehen kanssa sanotaan vaikka puoli vuotta ja mikäli sinusta edelleen tuntuu siltä, että pettymyksesi toisen lapsen puutteesta on suurempi kuin mitä miehen menettämisen tuska, niin sitten on varmastikin syytä jatkaa. Koskaan kun on lapsia kyseessä, niin äkilliset hätiköidyt johtopäätökset eivät ole hyvästä. Ei tosin vuosia jatkuva epätietoisuus tai huonossa suhteessa eläminenkään, mutta esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden miettiminen noin tärkeissä asioissa ei ole yhtään liian pitkä aika. Varsinkin kun teillä ei ole parisuhteessa yhtään mitään muuta isoa ongelmaa. Parisuhdeterapiaan mieskin voisi lähteä, jos lähtisit siltä kannalta, että kertoisit, että sinun on selvästi tätä asiaa työstettävä eikä siinä olisi syyllistävää otetta. Totuushan on, että erositte tai pysyitte yhdessä niin sinun on työstettävä tätä asiaa. Yhdessä pysyessä sinä työstät sitä, että et saa kaipaamaasi lasta. Erotessa sekä sitä, että sitä, että isä ei ole lapsen arkipäivässä läsnä.



Väitän jotain tietäväni erosta, koska olen itse eronnut. Jokainen tapaus on toki erilainen, mutta on syytä muistaa, että ongelmia voi juosta karkuun (minä juoksin jatkuvaa pettämistä), mutta omaa itseään ei eli asiat pitää joka tapauksessa työstää.

Enkä voi kovin kauan tässä yhdessä asustella kun olisi yhteinen muutto sitten edessä(parin kuukauden päästä) ja mielummin muutan heti omaan kun ensin yhteen ja sitten omaan. Olen aina halunnut kaksi lasta. En usko että pääsen tästä yli,voisin alkaa vihata miestä,sitä en halua. haluaisin pysyä edes jonkin näköisissä hyvissä väleissä. Onhan hän kuitenkin lapseni ainut isä.-ap

Vierailija:

Toki rakastan miestä,se ei vaan aina riitä.

Tuntuuko toinen lapsi vain tällä hetkellä niin ylitsepääsemättömältä asialta, että et voi antaa ajan kulua? (Kysymys kuulostaa v*ttuilulta, mutta en tarkoita niin) Tarkoitan, oletko oikeasti miettinyt, johtuvatko kaikki negatiiviset tunteesi suhteen jatkamista kohtaan vain siitä, että mies ei halua toista lasta?



Oma mieheni painosti minua 4 vuotta. Hän olisi halunnut lapsia, minä en. Mieheni kiukkusi ja uhkaili, hän halusi niin kovasti lapsen... Tilanteesi tuntuu osittain tutulta, siksi vastasinkin sinulle. Anna miehellesi aikaa! Miedän tilanteemme on tällä hetkellä se, että minä kuumeilen kovasti ja miehen into lapsiin on päässyt laantumaan. Rakkaudesta jatkettiin yhdessä, vaikka silloin " HALUSIMMEKIN ERI ASIOITA!!!!"

Voit mennä parisuhdeterapeutille yksinkin, hakemaan välineitä työstää tätä asiaa ja jatkaa parisuhteessa, mutta niin, ettet anna tämän asian aiheuttaa katkeruutta tai vihaa suhteeseenne. Te voitte selvitä tästä ehjänä perheenä, JOS HALUATTE.

Nyt sanoi ettei koskaan. yrittäkää nyt ymmärtää että meille tämä on ainut vaihtoehto.-ap

Kirjoitat mieluummin tekisin jne... Muista, että lapsesi lapsuus on vain kerran. Jos et _nyt_ yritä, niin et koskaan saa tietää, että olisiko mielesi tai miehesi mieli muuttunut niin, että yhteiselonne olisi voinut jatkua. Siinä mittakaavassa yksi ylimääräinen muutto ei ole mitään, jos vaihtoehtona on lapsen perheen hajoamattomuuden estäminen tai sen yrittäminen. En toki ole sitä mieltä, että huonoon suhteeseen pitää jäädä, mutta olen silti varma, että olet nyt niin tunnekuohun vallassa ettet ole kykenevä kaikin puolin harkittuihin ratkaisuihin - sen paljastaa jo yksistään se, että et pysty ollenkaan näkemään mitään muuta kuin oman kantasi tällä hetkellä.

Olet aina halunnut 2 lasta ja et halua isäpuolta lapsellesi. No malta vähän. Jos kuitenkin eroat niin miksi et ensin tulisi raskaaksi. Näin saisit haluamasi toisen lapsen etkä sitten myöhemmin ryhtyisi uusperhe kuviohin vain koska haluaisit toisen lapsen. Voisit tulla raskaaksi ja jättää miehesi vasta sen jälkeen?! Kaikkein järkevin vaihtoehto.

Joskus elämässä on vain tehtävä kompromisseja. Itse olen tehnyt

sellaisen kompromissin, etten saa yhtään lasta mieheni takia.

Emme saa luomusti lapsia ja mies ei halua hoitoihin. Joten en saa edes

sitä yhtä. Olisin onnellinen, jos mies suostuisi edes yhteen lapseen.



Katso elämääsi isommasta näkökulmasta. Mitä menetät, jos menetät

parisuhteesi? Mitä lapsesi menettää?

Päätökselläsi osoitat selvästi sen, että vain sinun toiveillasi on

merkitystä. Miten voit hankkia lisää lapsia sellaiseen tilanteeseen?

Vierailija:

Voit mennä parisuhdeterapeutille yksinkin, hakemaan välineitä työstää tätä asiaa ja jatkaa parisuhteessa, mutta niin, ettet anna tämän asian aiheuttaa katkeruutta tai vihaa suhteeseenne. Te voitte selvitä tästä ehjänä perheenä, JOS HALUATTE.

meillä ensimmäinen raskaus oli vahinko (mitä siis keskustelun aloittaneella ei ollut) minä halusin pitää lapsen mies ei. riideltiin ja erottiin, lapsi syntyi ja palattiin yhteen miehen kanssa. lapsen ollessa reilun vuoden olisin tahtonut toisen lapsen mies ei, vaikka rakastikin lasta jota ei olisi ensin halunnut pitää. keskustelimme asiasta ja päätin odottaa jonkun aikaa. Aina silloin tällöin keskustelimme uudesta lapsesta, mies ei halua. pahoitin joskus todella pahasti mieleni ja olin jo tottunut ajatukseen että meille ei lapsia tule lisää koska mies ei niitä halua. nyt lapseni on lähes viisi vuotias ja mieheni haluaa toisen lapsen, otti sen itse puheeksi.



Suosittelisin minäkin ottamaan aikalisää ja selventämään miksi niitä lapsia ei haluta ja onko tämä haluaminen sellaista ettei ikinä vai vasta joskus myöhemmin. voihan olla että kun lapsi on vielä noinkin pieni kuin teillä mies ei ole vielä valmis siihen stressiin mikä pienen vauvan kanssa eläminen aiheuttaa. antaisit ajan kulua ja nostat aiheen esiin sillointällöin. mutta älä jankuta siitä jokapäivä. Eihän lasten tekeminen saa olla sellaista että minulle kaikki heti.

On helpompi sanoa, ei tipu toista lasta, loppuu ainakin jatkuva kitina ja ininä!

ja tuolle viimeiselle etten ole maininnut lasta lainkaan esikoisen syntymän jälkeen,nyt vasta otin asian esille kun kello tikittää.-ap

harva mies ensimmäisellä pyynnöllä lasta (oli se sitten ensimmäinen, toinen tai kolmas) alkaa tekemään. ainahan isoja asioita pitää jonkin aikaa harkita. en minäkään suostuisi esim. koiran ottamiseen jos mies sitä vaatisi. en ainakaan heti. enkä todellakaan toivo että mieheni minua sen takia jättäisi..

Me pinnisteltiin viimeiseen asti koska rakastimme toisiamme

Me Myself and I eikä periksi anneta.



Ehkä todellakin lapsen ja miehen kannalta parasta erota. Mäkään en tuommoisen naisen kanssa lapsia haluaisi yhtään lisää ja lapsenkin on ehkä parempi elää kahdestaan äidin kanssa sillä eihän tuolla asenteella voi muodostaa PARIsuhdetta, yksinäisen diktatuurin kyllä.

haluaako miehesi tehdä tuollaisen naisen kanssa vielä lisääkin lapsia



Jos ihmisellä on tuollainen luonne niin minä en ainakaan tekisi