jos olet lähivuosina/aikoina oppinut sanomaan EI ja pitämään siitä kiinni, kuinka elämäsi muuttui sen jälkeen?

et esim. työpaikalla en olisi pompoteltavissa jne. Nyt tosin äippälomalla, joten en vielä tiedä miten sit töissä lähtee sujuun...

" Tuntuu kivalta kun ei tartte tehdä mitään toisia miellyttääkseen tai muuten vastahakoisesti"

TOTA MÄKIN TOIVON! t.2

Huomasin, että pomot ei todellakaan ajattele kuin firman/omaa etuaan.



Mulla on ainakin ollut sellaisia pomoja jotka ovat heti ajatelleet, että on oma kasvojenmenetys jos joustaa työntekijälle:(



Ja siis itse olen aina ollut ylikiltti ja joustava; esim. tein pomon pyynnöstä ylitöitä todella paljon (kun oli kerran töitä paljon) mutta kun sitten hiljeni, niin kappas vaan, en sitten päässytkään itse aikaisemmin töistä kun olisi ollut menoja... Ja siis sinäpäivänä oli ihan tavallinen työpäivä, ei mitään erikoisen kiirettä tai jotakin poikkeavaa. Ja siis olen assistenttina erikoisalan firmassa.



Arvatkaa suostunko raatamaan pitkiä työpäiviä enää?



Äitiys on vahvistanut minua naisena, että uskallan jo pitää puoleni, vihdoin 30 vuotiaana! Nyt ajattelen (valitettavasti) töissä vain omaa, ja perheeni etua. Koska työpaikalla ei kukaan ajattele minun parasta, niin itse on sitä itse ajateltava/ja ajettava.