Mistä puoilisonne " naputtaa" teille eniten?

Meillä on nyt sellanen naputus kausi menossa.. voin ihan myöntää.

Mies on ollu viimeviikon joka päivä 15-17 tuntia töissä, Palkkatyössä, lisätyössä, ja kahdessa talkoohommassa. Olen ollut yksin lapsen kanssa ja pitänyt kodein asiat kunnossa, kauppa, laskut ym juoksevat asiat.Perjantaiksi oli sitte sunniteltu jotain kivaa illaksi että mieski ois kotona... kappas vaan, pitiki mennä talkoisiin!!!



Että jos voitte edes laidasta kuvitella kuin paljon se masensi.Nyt tiiän millasta ois olla yh-äiti.



Todellakin ymmärrän että mies tekee raskasta työtä, remonttialallaku on, ja saa joka tunnista palkkaa mitä on töissä MUTTA...



Mielummin eläisin sen verran köyhempänä, jos mies ois jonku illan ollu kotona.. ja tämä sama juttu jatkuu vielä ainaki tämän viikon.





En halua nyt täällä naputtaa mut niinku monet naiset on kirjottanu että kotona olo lasten kanssa on täysaikaista työtä.ja ku kaikkee ei voi tehä puolivuotiaan kanssa.

että semmosta täällä...

Tää oliki kiva ketju ku en oo suoranaisesti päässy naputtaan miehelle, tai oon mut s ei oo ottanu kuuleviin korviin nii nyt tiiän että joku tämän ainaki lukee.. :D

Eikös tämän pitäisi olla isien palsta?GRR!!!Häätyykö se tälläkin foorumilla lukea akkojen höpinöitä?Äijät ei saa kohta enää missään olla rauhassa!?:(

Meillä ei ole mikään kelvannut sen jälkeen kun lapsi tuli taloon. Kaikki asiat on ylitsepääsemättömän vaikeita. Ihan sama mitä tekee niin aina saa huutia. Mitättömistä asioista mätkätetään ja jankutetaan pahimmillaan kuukausia.

" On se helvetti ku on ihan sama mitä tekee ni aina oi joku juttu mistä on pakko valittaa."



Meillä ei oo hetkeen naputtelua kuulunut :)

Ja sitäpaitsi olen sitä mieltä, että naputtelu on olemassa sitä varten että ukot voisivat lähteä sitä oikein porukalla baariin miettimään koko illaksi.

Kai hameväkikin jossain vaiheessa ymmärtää, että se ei kannata ja, että tämä on kyllä miesten palsta.

Ja jos tarvitsee oikein negatiivisesti, provosoivasti, tai muuten kantaaottavasti vastailla, niin oma nimi alle, jos seisoo näkemyksensä takana. On raukkamaista laukoa mitä sylki suuhun tuo ja samalla piiloutua nimimerkin taakse.



tässä esimerkki.



--

Antti Nykänen

kaikki mitä tekee tai jättää tekemättä,kaikki mikä ei ole oleellista,ihan kaikesta, mutta olen keksinyt hyvän keinon sen lopettamiseen kun muija rupee nalkuttamaan niin mä räjähdän oikein jumalattoman voimakkaasti niin kyl siin nalkutukset loppuu prkl.

kuulin vaan että miehen duunikaverit ihmetteli ku ne valittaa naputuksesta himassa, et miks mun mies ei lauo samanlaista juttua musta. tiedän etten paljoa " nalkuta" , kun ei oo mitää nalkutettavaa. meillä kaikki kodin hommat hoidetaan tasan puoliks. kumpikaan ei tee toista enempää, eli ei ole tarvetta valittaa. hoitaa 1,5v poikaamme kun töistä tulee ja nyt kun oon raskaana, hoitaa vieläkin enemmän, ei todellakaan ole tarvetta mun valittaa! x)))

kummatkin käy yhtä paljon viettämässä vapaa-aikaa, joten ei tästäkään asiasta tartte riidellä. ja kummallakin on silti vielä " omia menoja" ja " omia kamuja" . tuun vaan siihen tulokseen, että kun on tasavertanen suhde, niin ei tartte turhista naputtaa.

aikasemmat miehet taas piti mua ihan uskomattomana nalkuttajana:S, mut mun mielestä mulla on oikeus naputtaa, jos löydän miehen toisen naisen kanssa alasti saman peiton alta jne jne...

mut nepä suhteet loppuikin just siks, et ne ei vaan toiminu.... silleesti :)

sori, tulin reviirille.

Entinen työkaverini (nainen) ilmaisi asian jotakuinkin näin: " Mä vihaan yli kaiken kiukkusia ämmiä ja kotona huomaan olevani juuri yksi heistä." Hän päätyi teoriaan, että nainen ja mies eivät yksinkertaisesti kuulu saman katon alle. Jos tää nainen kirjoittaa joskus kirjan / ihmissuhdeoppaan, aion ostaa sen ensimmäisten joukossa.



En usko siihen yksinkertaistettuun selitykseen, että jos puoliso on hyvä eikä ole syytä nalkuttaa, ei myöskään nalkutusta kuulu. Kyse on luonteenpiirteistä. Valitettava fakta on se, että toiset ovat hankalempia kuin toiset. Toiset nalkuttavat väärin viikatuista pyykeistä, toiset eivät.

Itse olen aika-ajoin samanlainen nalkuttaja jolta ei taukoa saa.. Onneksi mies sietää ja päivän päätteksi ymmärrän kyllä pyytää anteeksikin ja hieman lepytellä ;)

Niinhän se on että on hankalaa sovittaa kahta ihmistä samoille aaltopituuksille. Meillä on havaittavissa (itse asiassa on jo pitemmän aikaa) naputusta mistä milloinkin, esim. astiat väärillä paikoilla, verhot väärin avattu jne jne. Niin ja tietenkin pitäisi olla parempi monessa asiassa ja käyttäytyä paremmin jne.

Olen kuitenkin tehnyt paljon sen eteen että yritän " muuttua toisen tarpeisiin sopivaksi" mutta se on usein tod. vaikeaa. Esim. töiden jälkeen ei välttämättä haluaisi ensimmäisenä kuulla naputusta, etenkään kun se jatkuu usein viikonloppuisin vapaa-aikana jolloin haluaisi hieman ottaa rennommin työviikon jälkeen. Totta kai on ymmärrettävää, että jos mies juo ja örveltää, mutta kun en itse henk. koht. harrasta päihteiden käyttöä ja osallistun kotitöihin (jos vain töiltäni jaksan) jne.

Joskus sitä miettii että pitäisköhän lähteä koko suhteesta, mutta tuskin sekään asiaa muuttaisi. Seuraava nainen saattaisi olla samanlainen naputtaja :)

On kuitenkin aina muistettava että aina on syytä ensin katsoa peiliin ja vasta sitten toisen peiliin :)

saati sitten olla koko ajan kiukkuinen. mulla meni entisen miehen kanssa käämit niin perusteellisesti että erohan siitä tuli. kotona oli vaan täyshoidossa ja lapset oli mun oma projekti.



uus mies onkin sitten toista maata. tekee osansa töistä ja hoitaa vielä lapsetkin, vaikkeivat hänen omiaan olekaan. ei me tapella. sitä minäkin ihmettelen kun luulin aikani,että tappelu kuuluu parisuhteeseen. ei oo tarvinnu. ja me molemmat käymme töissä. eri asia olisi jos olisin kotiäiti. ajattelen että tällöin minun kuuluisi tehdä kotitöitä enemmän kuin miehen.



en nyt syytä että aina olisi siinä miehessä vika kun nainen nalkuttaa. mutta on näitä kehvanoita jotka tulevat töistä ja laskevat peppunsa sohvalle ja odottavat että kaikki ilmestyy valmiiksi.



elämä voi olla myös leppoisaa. ja ihanaa ;)

Meillä muuten nalkuttaa molemmat tasaisesti jos on sellainen päivä että asioista tekee mieli kiukutella ja nalkuttaa :D

Onneksi niitä on tosin harvemmassa. Me ollaan jaettu kotityöt puoliksi sen mukaan mitä molemmat ehditään ja jaksetaan tehdä.

Monesti tuo nalkutus on myös kireiden hermojen aiheuttamaa purkamista. Siihen voisi auttaa vaikka pieni niskahieronta omalle rakkaalle ja toistepäin. Positiivisuutta ja rennompaa asennetta kehiin, ja siitä se lähtee.

Ja jos kiukuttaa niin kiukutelkaa molemmat. Muistakaa lopuksi kans nauraa ja miettiä oliko kummallakaan aihetta nalkuttaa tai jättää tekemättä omaa osuuttaan hommissa.

Itse nalkutin hiukan joskus eksälle, kun ukko oli patalaiska ja vastuuntunnoton. Nykyiselle en ole nalkuttanut kertaakaan mielestäni. Asiasta olen sanonut, mutta nätisti. Vaikka onkin lapsia, töitä ja väsymystä, niin ei se aina tarkoita nalkutushelvettiä kotiin. Mutta nykyisessä miehessäni on eräs tärkeä piirre: hän tekee kotitöitä OMA-ALOITTEISESTI, hoitaa lasta ja kantaa vastuuta siinä kuin minäkin vaipoista, ruuasta jne. Eli elämässäni ei ole syytä nalkuttaa!

" Iskä-69" kysyi, mistä puolisot naputtavat. Useimmat naiset tällä palstallakin vastasivat tähän puolustellen. Itse kuitenkin ymmärrän liiallisesta naputtamisesta aiheutuvan mielipahan -meillä vaan on niinpäin, että mies on aina naputtamassa! Meillä kai luonteenpiirteet ovat sitten perinteisistä poiketen toisinpäin. Minusta on uskomattoman raivostuttavaa kuulla päivästä toiseen miehen nalkuttavan jostain. Nalkutuksen aiheet meillä alkavat siitä, jos joku tavara ei ole paikallaan tai en ole tehnyt heti asiaa, josta hän on huomauttanut. Kun mainitsen hänen nalkuttavan, niin vastauksena on, ettei hän nalkuta, vaan " kai sitä saa vaan sanoa" ja " ystävällisesti" . Hah. Naputus on naputusta, teki sitä mies tai nainen. Ei kenenkään pitäisi joutua tanssimaan toisen pillin mukaan. Ja sitten jos itse pyydän häntä tekemään jotain (huom. pyydän, ihan konditionaalimuotoa käyttäen, enkä käske niinkuin hän minua), ei minulla kuulemma ole oikeutta tulla sanomaan mitä hän tekee ja mitä ei, hän itse kuulemma valitsee.



Itse olen hoitovapaalla pienen lapsen kanssa. Hoidan lapsen, teen ruoan, pesen pyykit ja siivoan päivän aikana sen mitä ehdin (yleensä laitan vain astiat koneeseen tai imuroin tai käyn kaupassa, en ehdi kaikkia samana päivänä), mutta en hössää kotia lapsen kustannuksella. Pidän tärkeämpänä antaa aikaani lapselleni, kuin pitää kämpän tiptop koko ajan. Iltaisin minä olen se, joka lapsen nukuttaa, mieheni katsoo loppuillan tv:tä. Leikkii kyllä tosi paljon lapsen kanssa sen pari tuntia, syöttää, jos pyydän ja vaihtaa vaipan, jos pyydän. Mieheni tekee kyllä oma-aloitteisesti ilman mitään sanomista kotitöitä (paitsi ei ruokaa eikä pölyjenpyyhintää eikä wc:n siivousta), mm. laittaa tiskit, imuroi yms., sillä hänestä on tärkeää, että on siistiä, mutta ikävä kyllä hän on kasvanut kodissa, jossa matonhapsujenkin on oltava suorassa ja tiskirättien piilossa kaapissa, joten hän haluaisi meidänkin kotimme olevan aina ojennuksessa ja ahdistuu, jos muruja on lattialla tai pikkuinen läikyttää vettä juomaan opetellessaan. Itse olen suurpiirteisempi ja olen sitä mieltä, että koti on elämistä varten. Silti siivoan joka päivä 15 min ennen mieheni kotiintuloa ylimääräiset lelut ym, ettei hän taas naputtaisi kuinka en ole tuota ja tuotakaan tehnyt, kuinka meillä on sotkuista... Saakohan mieheni sydärin, jos meillä joskus on kaksi tai enemmän lasta ja entistä vähemmän aikaa siivoamiseen?

... ja vielä miesten puolella....



Tämä on muuten ihan tosiasia, kyllä se välillä tuntuu että pitää naisväen saada sanoa(naputtaa) vaikka ei nyt olisi oikein mitään todellista syytäkään... ehkäpä ne on luotu nalkuttamaan... :-)

Välillä saa aina kuunnella nalkutusta vain sen takia että tekee jonkun homman erilailla kuin tää " pirttihirmu" ; loppu tuloksella ei niin väliä jos menetelmä oli " väärä" .....



No Elämä on .....



Mutta sekin on totta että naiset ei kuuntelis miesten nalkutusta viikkoa pitempään.... mutta meillä ei olekaan hormooneja millä näitä asioita voi perustella......

Mies, jos sinulla on nalkuttava ja alati valittava nainen, anna hänelle orgasmeja. Olen aivan varma, että naisesi rauhoittuu. Ja tee sitä usein ja anna mielellään useita orgasmeja.



Jos nainen sanoo, ettei halua seksiä, se johtuu siitä ettette ole parina opetelleet nauttimaan seksistä koskaan kunnolla. Siis KUNNOLLA.



Eli nyt kaikki miehet kiehnaamaan naisen kainaloon ja luvatkaa täyttää pienimmätkin toiveet. Kiitos.

Eli ensinnäkin meidän elämäntilanne on tämä: minä äitiyslomalla, vauva syntyy millä hetkellä tahansa, minä teen viikolla AINA ruoan, siivoan, teen aina tiskit ja pyykkään. Vauvan syntymä muuttaa taas tilanteen ties miksi mutta sitten itse vastaukseen...



Eniten ehkä tulee sanomista tietokoneella istumisesta. Kuvitelkaa, miltä minusta tuntuu, kun olen ollut viikon yksin kotona (mies illat kotona), tulee viikonloppu ja mies istuu suurimman osan ajasta tietokoneen ääressä ja PELAA. Siis eikö ihmisellä ole järkevämpää ajanvietettä. No joo, ei aina oo niin järkevää tekemistä mutta joskus tuntuu, että olis helpompi olla yksin kotona kuin odottaa toiselta seuraa ja kun toisen paras seuralainen tuntuu olevan tietokonepeli.



Aina on sellaisia ohimeneviä juttuja, joista tulee sanottua, kunnes toteaa tilanteen muuttamisen toivottomaksi. Esim. kengät jalassa käveleminen ympäri kämppää, kun oon just siivonnu (kengät ei kuulemma oo likaset), ja kun toinen ei osaa pienintäkään leivänmurua laittaa suuhunsa lukematta jotain (siinä meidän yhteiset ruokailuhetket, vissiin ruokailuseura on äärimmäisen kiinnostavaa???), ja en voi muuta kuin ihmetellä miten joku voi saada aikaan niin paljon muruja syödessään.



Ja oon samaa mieltä joidenkin edellä kirjoittaneiden kanssa, että jos toinen ei huomaa tarttua hommiin oma-aloitteisesti, niin silloin mulla on oikeus huomauttaa. Minähän en ole ikiliikkuja ja väsymätön!!!



Ja joku kirjoitti että ei tarvitse tanssia toisen pillin mukaan. Mutta silti vois ottaa myös mahdollisimman paljon toisen toiveita huomioon (kyllä niitä omia tapojaan voi sen verran muuttaa). Loppujen lopuksi mitään muuta ei voi muuttaa kuin itseään.



Ja kaikkea muuta pientä, joka ei nyt tule mieleen. Tosin tuntuu, että erityisesti nyt raskausaikana pipo kiristää päätä... :D Mutta oikeasti terveellistä joskus itsekin pysähtyä oikein miettimään, että onko tämä nyt niiiin vakava asia, että kannattaa stressaantua. Ja saattaa jopa huomata, etttä oikeastaan tuo on hyvin mitätön asia...



Aloittajalle: Sanoit että ei taitais nainen jaksaa kuunnella naputusta montaa viikkoa. No ei taitais montaa lasta syntyä tähän maailmaan jos miehen pitäis olla raskaana!!!

Jos mies " vetää lärvit" ja oksentelee. Varsinkin jos oksentaa muuallekin kuin wc-pönttöön. Tätä tapahtuu harvoin, mutta mun mielestä ei tarttis tapahtua ollenkaan. Itsekin otan joskus reilummin, mutta en koskaan noin paljon.



Toinen juttu mikä ärsyttää on jos miehen pitäs esim. varata parturi tai auton huolto tai soittaa vaikka kummipojalleen ettei päästä tulemaan syntymäpäivänä. Niin kyllä ärsyttää, kun se puhelimeen tarttuminen on niin vaikeaa.



Mulle taas mies naputtaa laiskuudesta kotitöiden suhteen ja mun ainaisesta rahapulasta. Mutta ihan asiasta naputtaakin.

Tarvis koko ajan olla kotona, mut rahaakin tarvis saada eli olen mukamas liikaa töissä, vaikka teen ihan normaalit päivät, joskus viikonloputkin kyllä menee.

kun ei nuo miehet kai halua kertoa mistä ne vaimot niille naputtaa.



En kyllä ollenkaan tykkää mistään nalkuttamisesta, enkä ole oikeastaan koskaan nalkuttanuttanutkaan, paitsi viimeaikoina on jo jotain merkkejä ollu nalkuttamisesta... Nyt tosiaan ymmärrän miten vaimoista tulee kamalia nalkuttavias muijia! ;)



Just tuota samaa kuin edellisilläkin kirjoittajilla, että jos vaimo joutuu tekemään suurimman osan kotihommista, ja mies ei edes omia jäkiään viitsi korjata,eikä huomaa kuinka paljon vaimo oikeastaan tekee, niin kyllä siinä pikkuhiljaa alkaa pinna kiristyä.



Tähän asti olen enimmäkseen vain pyytänyt..että voisitko korjata likaiset astiat pois pöydältä, yms, vieläpä samaa asiaa moneen moneen kertaan. Kohta ei enää ole niin asiallisia ne pyynnöt. Sellaiseen ei kylläkään ole mitään tarvetta että kunhan nyt jostakin huvikseen nalkuttaa kun on huono päivä. Sellainen on inhottavaa.



Jos mies korjaa jälkensä ja osallistuu kodin töihin, niin mitään valittamista ei ole, ja on itselläkin ihan erilailla motivaatiota pyykätä ja tiskata ym. Jopa ilolla! :)



Ystävälläni oli toisin päin. Hän oli itse suurpiirteinen ja vähän piittaamaton arkipäivän jutuissa. Jätti aina likaiset astiat olohuoneeseen ja veden suihkun lattialle eikä viitsinyt tyhjentää tuhkista. Mies taas oli siistimpi, ja alkoi huomauttelemaan. Se ei tehonnut. Sitten tehosi kun mies alkoikin itse siivota naisensa jälkiä koko ajan. Tuntui kuulemma nololta!



Meilläkin on muutama juttu mistä mies on huomauttanut, ja muutin kyllä tapojani heti, niin ei ole tarvinnut alkaa nalkuttamaan. Nalkuttamistahan siitä väistämättä seuraa, jos toinen on vaan piittaamaton eikä reagoi pyyntöihin mitenkään. Korkeintaan sanoo että joojoo..