Tekeekö teidän miehet kotitöitä PYYTÄMÄTTÄ/KÄSKEMÄTTÄ?

että mieheni ei tosiaan ole asunut koskaan itsekseen. Muutti suoraan kotoa mun kanssa yhteen. Mutta sekin ihmetyttää, että kotona asuessaan mies ilmeiseti kyllä siivosi, sen huone oli aina tip top... Mutta eipä kai tää tästä mihinkään muutu. Tai en tiä oppisko iän myötä. Kaipa se sit vaan on niin tottunut siihen että mä teen ne loppujen lopuksi kuitenkin.

ei se siis mikään sohvaperuna ole (pelkästään..), mutta ei juuri koskaan ennen sitä että mä hermostun tai alan itse kirosanoja puhisten kaivaa imuria tai tyhjentää tiskikonetta tms.

Mä kaipaisin vaan sitä oma-aloitteisuutta, lapsia saa kyllä komentaa ihan tarpeeksi. Ei enää miestä jaksaisi...



Ap

Onko miehelläsi mitään heikkoutta..? Onko hän ihminen ollenkaan,. vaio etkö näe häntä kokonaisuudessaan..?



T. Juttujasi pitkään seurannut

että jollakin on niin täydellinen mies kuin RisaMayalla. Kyllä on käynyt onni myöden kun on sellasen aarteen löytänyt!

Meillä mies pyytämättä ja käskemättä huoltaa autot (2kpl), tekee lumityöt, leikkaa nurmikon ja haravoi pihan, pilkkoo puut ja lämmittää saunan, tekee kaikki pienemmät ja isommat remonttihommat joita kotiin ilmaantuu, hoitaa kaikki ruokaostokset...



Mutta pyytämättä hän ei siivoa, ei tiskaa eikä välitä sen enempää likaisen kuin puhtaankaan pyykin vuoresta. Vessan saattaa joskus pintapuolisesti pesaista oma-aloitteisesti mutta muuta ei. Ruokaa laittaa ihan mielellään mutta senkin yleensä vain pyynnöstä.



Eli tekeekö minun mieheni kotitöitä pyytämättä?

Mun " tehtävä" on olla lapsien kanssa aina kun mies töissä ja tehdä ruokaa. Mies kyllä kokkaisikin, mut haluan itse tehdä perheen ruoat. Minulla siis hyvin harvinainen mies kai!



Selvitän siis että mies omasta halustaan ulkoilee päivittäin töitten jälkeen lasten kanssa, syöttää, kylvettää ja laittaa nukkumaan. Mä autan häntä aina kun jaksan. Hän myös siivoaa ja tiskaa jne. Kun yritän ehdottaa että voinko auttaa hän sanoo vaan et huili sinä kulti. Nyt kun mietin olen tainnut saada aika harvinaisen miehen tosiaan.

Luulen, että kyse on monesti vain siitä, kuka " ehtii" tehdä kotityöt. Olen nimittäin itsekin ollut sillä toisella puolella asuessani kämppikseni kanssa. Hän naputti minulle siitä etten tee tarpeeksi kotitöitä, kun minun näkökulmastani taas kämppikseni teki työt aina ennen kuin minä ehdin edes ajatella niitä. Aivan varmasti olisin imuroinut esim. viikon sisällä, mutta minkäs teet kun kämppis ehti imuroida jo puolen viikon päästä ja sitten valitti, että miksi hän aina joutuu imuroimaan. ;)



Nyt taas meillä mies tekee kyllä aina pyydettäessä kotitöitä, mutta ei ole järin aloitteellinen muun kuin kaupassa käynnin suhteen. Mies on asunut aikaisemmin itsekseen, ja hänen kämppänsä oli aina siisti ja viihtyisä. Siisteyskäsityksestä siis ei ole kyse. Luultavasti kyse on siitä, että mies katsoo minun olevan päävastuussa kotitöistä, koska olen kotona. Hän on joskus sanonutkin, että mielellään tekee hommia kun pyydän, mutta että toivoisi minun olevan se, joka on perillä kotitöiden tilasta. Noh, en oikein ihastunut tähän ajatukseen, mutta toistaiseksi minusta tämä on ihan kohtuullinen järjestely, kun kerran olen kotona paljon enemmän kuin hän. Kun mies tulee töistä, niin mieluummin " ojennan" hänelle lapset kuin imurin.

Meillä mies kyllä tekee ihan käskemättä yhtä paljon kuin minäkin. Kumpikaan ei olla mitään siivousintoilijoita, mutta kyllä meillä aina kotona perussiistiä on ja tavarat kutakuinkin paikoillaan. Silitykseen ja lakanaruljanssiin se ei osallistu , eikä tee myöskään mitään perusteellisempia siivouksia (esim. kaappien järjestelyjä, jääkaapin pesua, ikkunoiden pesua ym.) Mutta imuroinnit , tiskien laiton, vessan pesun , pölyjen pyyhkimisen , pyykkien laiton ym. kyllä hoitaa yleensä käskemättä. Tietysti kun käy töissä ja minä olen kotona , niin automaattisesti minä hoidan siivouksia enemmän, mutta jos en ole jostain syystä ehtinyt/jaksanut päivän aikana, niin siivotaan sitten kun ehditään. Meillä kun on kaksi alle kaksivuotiasta hoidettavana, niin siivouksista ei kyllä meidän perheessä jakseta ottaa stressiä...