Lue keskustelun säännöt.
Ex miehen takaisin saaminen tässä tilanteessa
30.04.2015 |
Mietin olisiko ihan mahdotonta saada ex miestä takaisin nyt kun erosta on jo viitisen vuotta. Meillä on yksi 7v lapsi jonka takia erityisesti on alkanut kaduttaa ero ja ajatus ehjästä perheestä tuntuu parhaalta ja nimenomaan tämän miehen kanssa. Tilanne oli silloin 5v sitten se etten oikein tiennyt mitä elämältä haluan, parisuhde ja elämä ylipäätään tuntui tylsältä ja niinhän siinä kävi että menin ihastumaan toiseen joka johti sitten lopulliseen eroon minun aloitteestani. Kai ajattelin että löydän paremman miehen mutta todellisuudessa minulla on ollut vain lyhyitä juttuja jotka on vaan varmistaneet sen ettei kukaan todellakaan ollut parempi kuin exäni, joka on tunnollinen, vastuuntuntoinen, fiksu ja hyvä isä. Ehkä parisuhde mielessä hän oli "tylsä" mutta lopulta kuitenkin tärkeämpää on nuo muut piireet. Ja kaiken lisäksi lapsen etu on minulle kaikki kaikessa ja luulen ehjän perheen olevan tässä kohtaa paras ratkaisu hänelle. Itsekin toki exästä pidän ja kaduttaa sekoilu silloin vuosia sitten.
Ainut mutta, ISO mutta on se, että exällä on nykyään avopuoliso ja heillä vauvaikäinen lapsi!! Luulen että exän piti kiirehtiä uuteen suhteeseen ja vauvanhankintaan kun oli menettänyt toivonsa meidän yhteenpaluusta kun olin itsekin vielä vuosi sitten suhteessa toisen kanssa. Silti koen jollain tapaa että minä ja lapsi ollaan miehelle Se oikea perhe. Ainut ongelma on se, että hän on vastuuntuntoinen ja ns. kunnollinen joten tuskin ihan tuosta vaan jättäisi nykyistä puolisoaan ja heidän lapsi tulisi joka tapauksessa olemaan kuvioissa (eli tuskin "hylkää" tätä vauvaa vaikka yhteen palattaisiinkin) jollain tapaa. Tiedän että tämä voi kuulostaa moraalisesti väärältä, mutta kerranhan täällä vaan eletään! Mietin vain miten tästä eteenpäin? olen yrittänyt pitää välit hyvinä ja jutella muustakin kuin lapsen asioita mutta hankalaa on kun mies ei oma aloitteisesti viestittele tms. ja on lyhytsanainen jos soitan, ilmeisesti puolisonsa on silloin lähettyvillä. Mietin jos ehdottaisin viimeistään kesällä jotain pikkureissua (esim. mökkireissu, risteily tms.) johon mentäsiiin yhdessä lapsen kanssa. Voisi perustella että lapselle on hyvä viettää aikaa molempien vanhempien kanssa yhdessä. Ja voisiko sitten tällä reissulla jotenkin lämmitellä juttua... Mielipiteitä? ei moralisointia kiitos!
Kommentit (82)
Oksettavaa. En ymmärrä miksi uusi perhe ei olisi yhtä tärkeä! Itselläni lapsi toisen miehen kanssa ja uusi suhde. En mistään hinnasta ottaisi ensimmäistä miestäni takaisi, koska tehnyt paskoja adioita vaikka kuinka kuuluisi "alkuperäiseen" perheeseeni. Ettei kiinnostaisi vaan siksi, että exällä on nyt uusi ja luulet voivasi pompottaa häntä ikuisesti, kun joskus on sinua takaisin vongannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 16:58"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 16:16"]
Tilanne on AP hyvin, hyvin hankala.
Onko sinulla edes pientä "aavistusta", että tämä sinun ex-miehesi tuntisi vielä jotain sinua kohtaan?
Oletko miettinyt miten hän voisi sinulle koskaan antaa anteeksi, että olet rikkonut perheen ja avioliiton toisen miehen vuoksi?
Sanoit itse, että hän on hyvin lyhytsanainen kun te keskustelette. Eikö tämä viesti myös jostain?
Oletko lainkaan ajatellut, että hän todennäköisesti on syvästi rakastunut ja sitoutunut uuteen perheeseensä?
Voihan toki olla, että hän miettii aivan samoja asioita kuin sinä. Se on hyvin epätodennäköistä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Älä nyt kuitenkaan lähde ehdottelemaan mitään mökkireissuja, nolon maineen siinä vaan itsellesi saat.
[/quote]
No tavallaan oletan että tunteita olisi edelleen, koska minähän suhteesta halusin pois ja jos en olisi miehestä eronnut niin olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Tuskin hänen tunteet on mihinkään kuolleet vaikka omalla tavallaan välittäisi nykyisestäänkin. Mies on kyllä aina ollut huono puhumaan tunteistaan ja näyttämään niitä joten mahdoton tietää vaikka välinptämättömän kuoren alla kaipaisi myös minua kovasti. Siksipä haluankin nyt koittaa selvittää josko meillä voisi vielä jotain olla.
[/quote]
Miten voi ihminen olla näin harhaluuloinen? Sut pitäis laittaa hoitoon ja lapsen isälle yksinhuoltajuus
Tuskin exäsi olisi vauvaa hankkinut huonoon suhteeseen - vahingosta viisastuneena tällä kertaa, joten oletan että nykyinen suhteensa on vallan hyvä ja tasapainoinen. Mies on varmaan onnellinen kun on saanut perheen ja vauvankin sitä kruunaamaan. Vaikka tulisi rankkojakin aikoja niin sinä olet varmasti viimeinen kelle mies avautuu tai kenen syliin lankeaa.
[/quote]
No tavallaan oletan että tunteita olisi edelleen, koska minähän suhteesta halusin pois ja jos en olisi miehestä eronnut niin olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Tuskin hänen tunteet on mihinkään kuolleet vaikka omalla tavallaan välittäisi nykyisestäänkin. Mies on kyllä aina ollut huono puhumaan tunteistaan ja näyttämään niitä joten mahdoton tietää vaikka välinptämättömän kuoren alla kaipaisi myös minua kovasti. Siksipä haluankin nyt koittaa selvittää josko meillä voisi vielä jotain olla.
[/quote]
Luuletko tosiaan, että mies on sinua hiljaa hissukseen kaipaillut vimeisen viisi vuotta? Etteivät tunteet kuole siinä vaiheessa kun joutuu jätetyksi ja petetyksi? Että sinä olet joku taivaanlahja miehelle, jota hän ikuisesti rakastaa?
LUETKO sä näitä eriävää mieltä olevia kommentteja ollenkaan?!
Ap kuulostaa narsistiselta itsekeskeiseltä ihmiseltä joka elelee harhoissaan ja luulee kaikkien muiden elämän pyörivän hänen ympärillään. Jatka vaan baareissa ravaamista, ota vaikka jokapäiväiseksi harrastukseksi niin lapsesi saisi paremman elämän isänsä uudessa perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatan että pysähdyt tällä kertaa miettimään mitä teet, viimeksi et tainnut loppuun asti miettiä, ymmärrän että kaikki meistä pyrkii itselle edullisiin ratkaisuihin joko tiedostaen tai tiedostamatta. Myös monet epäitseiltä vaikuttavat päätökset on monesti itselle edullisia. Nyt jos sokeana tuijotat omaan napaan se saattaa käydä niin että itselle edullinen ratkaisu kääntyy itseä vastaan ja menetät välit lopullisesti ja lapsi jää ilman tätä isää. Olette eronnu lapsen ollessa niin pieni että saattaa yhteenpaluu olla lapsestakin hämäännyttävää, onko yhtenäinen perhe aina etu, meillä kotona vanhemmat oli väkisin yhdessä lasten takia ja se todellakaan tehny oloa yhtään paremmaksi. Saattaa olla myös itselle parasta että jatkatte samaan malliin. Voihan mieskin ajatella samoin kuin sinä mutta mieti minkä riskin otat jos niin teet.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:32"]
[/quote]
No tavallaan oletan että tunteita olisi edelleen, koska minähän suhteesta halusin pois ja jos en olisi miehestä eronnut niin olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Tuskin hänen tunteet on mihinkään kuolleet vaikka omalla tavallaan välittäisi nykyisestäänkin. Mies on kyllä aina ollut huono puhumaan tunteistaan ja näyttämään niitä joten mahdoton tietää vaikka välinptämättömän kuoren alla kaipaisi myös minua kovasti. Siksipä haluankin nyt koittaa selvittää josko meillä voisi vielä jotain olla.
[/quote]
Luuletko tosiaan, että mies on sinua hiljaa hissukseen kaipaillut vimeisen viisi vuotta? Etteivät tunteet kuole siinä vaiheessa kun joutuu jätetyksi ja petetyksi? Että sinä olet joku taivaanlahja miehelle, jota hän ikuisesti rakastaa?
LUETKO sä näitä eriävää mieltä olevia kommentteja ollenkaan?!
[/quote]
Luen kyllä, mutta en juuri kaivannut moralisoimista koska tiedän itsekin että tämä voi olla vähän moraalisesti arveluttavaa. Näkisin asian ennemmin niin että miksi mies EI olisi kaipaillut myös näinä vuosina. Hänhän ei tosiaan ollut alotteellinen erossa joten varmasti hänellä tunteita oli ja ehkä on edelleen. Tai jos ne ovat nyt hetkellisesti kuolleet niin se johtuu tietty teoistani mutta eiköhän menneet ole jo hänenkin osaltaan unohdettu ja anteeksi annettu. Kuitenkin tunne siellä takana säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 15:36"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 15:27"]
Miksi exäsi uusi lapsi ansaitsee rikkinäisen perheen, mutta omasi ei?
[/quote]
no vaikea selittää mutta eiköhän jokainen ensisijassa tavoittele itselleen ja lähimmilleen onnea ja hyvää elämää. Tuo uusi nainen ja lapsi ei liikuta elämääni varsinaisesti mitenkään. Miksi jättäisin tavoittelematta onnea itselleni ja lapselleni vain siksi että jollekin itselleni vieraalle mukulalle ei tule paha mieli? eipä kai hänkään rikkinäistä perhettä ansaitse mutta olisipa äitinsä voinut miettiä ennen kun alkaa lasta tehdä että miehellä kuitenkin on jo ollut perhe joka etusijalla aina. Ehkä siiis vähän itsekkäästikin ajattelen mutta nyt onkin kyseessä oma ja lapseni elämä!
ap
[/quote]
No mutta etkös sinä itse aiheuttanut omalle lapsellesi rikkinäisen perheen? Eikö olisi silloin aikanaan pitänyt pistää lapsesi etu oman etusi edelle? Vai mitä olet noin niinkun itse mieltä?
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 15:36"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 15:27"] Miksi exäsi uusi lapsi ansaitsee rikkinäisen perheen, mutta omasi ei? [/quote] no vaikea selittää mutta eiköhän jokainen ensisijassa tavoittele itselleen ja lähimmilleen onnea ja hyvää elämää. Tuo uusi nainen ja lapsi ei liikuta elämääni varsinaisesti mitenkään. Miksi jättäisin tavoittelematta onnea itselleni ja lapselleni vain siksi että jollekin itselleni vieraalle mukulalle ei tule paha mieli? eipä kai hänkään rikkinäistä perhettä ansaitse mutta olisipa äitinsä voinut miettiä ennen kun alkaa lasta tehdä että miehellä kuitenkin on jo ollut perhe joka etusijalla aina. Ehkä siiis vähän itsekkäästikin ajattelen mutta nyt onkin kyseessä oma ja lapseni elämä! ap [/quote] No mutta etkös sinä itse aiheuttanut omalle lapsellesi rikkinäisen perheen? Eikö olisi silloin aikanaan pitänyt pistää lapsesi etu oman etusi edelle? Vai mitä olet noin niinkun itse mieltä?
[/quote]
No olisi pitänyt :( kaduttaakin oma toiminta tuolloin. Nyt koen vahvasti että meidän pitäisi olla yhdessä, ei vain lapsen takia vaan selvästi tämä mies oli minulle kuitenkin se oikea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä se provojankkaaja luuraa? Nyt sitä oikeasti tarvittaisiin. Keksi ap joku vähemmän ilmeinen. Pieni vinkki: ei kannata vetää liikaa överiksi, siinä menee uskottavuus. Tai ei ainakaan heti aloitusviestissä "paljastaa" kaikkea keksittyä sekopäisyyttä.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 18:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:32"]
[/quote]
No tavallaan oletan että tunteita olisi edelleen, koska minähän suhteesta halusin pois ja jos en olisi miehestä eronnut niin olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Tuskin hänen tunteet on mihinkään kuolleet vaikka omalla tavallaan välittäisi nykyisestäänkin. Mies on kyllä aina ollut huono puhumaan tunteistaan ja näyttämään niitä joten mahdoton tietää vaikka välinptämättömän kuoren alla kaipaisi myös minua kovasti. Siksipä haluankin nyt koittaa selvittää josko meillä voisi vielä jotain olla.
[/quote]
Luuletko tosiaan, että mies on sinua hiljaa hissukseen kaipaillut vimeisen viisi vuotta? Etteivät tunteet kuole siinä vaiheessa kun joutuu jätetyksi ja petetyksi? Että sinä olet joku taivaanlahja miehelle, jota hän ikuisesti rakastaa?
LUETKO sä näitä eriävää mieltä olevia kommentteja ollenkaan?!
[/quote]
Luen kyllä, mutta en juuri kaivannut moralisoimista koska tiedän itsekin että tämä voi olla vähän moraalisesti arveluttavaa. Näkisin asian ennemmin niin että miksi mies EI olisi kaipaillut myös näinä vuosina. Hänhän ei tosiaan ollut alotteellinen erossa joten varmasti hänellä tunteita oli ja ehkä on edelleen. Tai jos ne ovat nyt hetkellisesti kuolleet niin se johtuu tietty teoistani mutta eiköhän menneet ole jo hänenkin osaltaan unohdettu ja anteeksi annettu. Kuitenkin tunne siellä takana säilyy.
[/quote]
Voin kertoa että pettäminen ja jättäminen kyllä aika tehokkaasti tappaa ne tunteet ja ihan lopullisesti. Siitä kertoo myös se että mies on edennyt elämässään, sitoutunut uuteen puolisoon ja lapseen, toisin kuin sinä, joka ilmeisesti on vain hyppinyt kukasta kukkaan. Jos se mies olis sua odottanut niin ei sillä olis sitä nyxää ja lasta. Se odottais sua.
Ja vaikka niitä tunteita ehkä olisi, niin harva mies haluaa enää ottaa riskin, että tulee uudelleen petetyksi ja jätetyksi. Varsinkaan kun sen teidän epävarman suhteen takia pitäisi jättää nyxä ja varsinkin jättää se nuorempi lapsi. Isänä hän tietää jo miltä se lapsen kaipaaminen tuntuu. Eikä ole edes varmuutta, että kuinka nyxän kanssa saisi asiat sujumaan eron jälkeen. Jätetty nainen voi lyödä pahasti kapuloita rattaisiin. Olis miehelle helvetin iso riski lähteä kelkkaasi. Mitään takeita suhteen kestävyydestä ei olisi ja sen takia menettäisi ehkä nuoremman lapsen. Nyky tilanne lienee miehelle hyvä, saa tavata vanhempaa lastaan, teidän välit on suht hyvät. On uusi puoliso ja lapsi. Miksi mies vaihtaisi tämän epävarmaan suhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on eronnut aikoinaan vaimosta, joka jätti hänet toisen miehen takia. Mues hokee mulle yhä vieläkin vaikka ollaan oltu yhdessä jo kauan, että ei käsitä, miten kesti exäänsä niinkin pitkään. Ja että olisi eronnut itse omasta aloitteestaan, jos olisi tiennyt miten elämä siitä paranee. Hänen puheistaan päätellen exä oli todella itsekeskeinen, epäkypsä ja on yhä hankaka lasten tapaamisten järjestelyissä. Veikkaan että ap:n mies ajattelee samoin ap:sta näin jälkeenpäin ja onnittelee itseään uudesta naisesta ja tasapainoisesta uudesta perheestään.
Tämä on oikeasti hyvä provo. Melko ilmeinen mutta niin hyvin ja ärsyttävästi laadittu että toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polysuhteena ja uusperheenä voi toimia.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 15:09"]Mietin olisiko ihan mahdotonta saada ex miestä takaisin nyt kun erosta on jo viitisen vuotta. Meillä on yksi 7v lapsi jonka takia erityisesti on alkanut kaduttaa ero ja ajatus ehjästä perheestä tuntuu parhaalta ja nimenomaan tämän miehen kanssa. Tilanne oli silloin 5v sitten se etten oikein tiennyt mitä elämältä haluan, parisuhde ja elämä ylipäätään tuntui tylsältä ja niinhän siinä kävi että menin ihastumaan toiseen joka johti sitten lopulliseen eroon minun aloitteestani. Kai ajattelin että löydän paremman miehen mutta todellisuudessa minulla on ollut vain lyhyitä juttuja jotka on vaan varmistaneet sen ettei kukaan todellakaan ollut parempi kuin exäni, joka on tunnollinen, vastuuntuntoinen, fiksu ja hyvä isä. Ehkä parisuhde mielessä hän oli "tylsä" mutta lopulta kuitenkin tärkeämpää on nuo muut piireet. Ja kaiken lisäksi lapsen etu on minulle kaikki kaikessa ja luulen ehjän perheen olevan tässä kohtaa paras ratkaisu hänelle. Itsekin toki exästä pidän ja kaduttaa sekoilu silloin vuosia sitten.
Ainut mutta, ISO mutta on se, että exällä on nykyään avopuoliso ja heillä vauvaikäinen lapsi!! Luulen että exän piti kiirehtiä uuteen suhteeseen ja vauvanhankintaan kun oli menettänyt toivonsa meidän yhteenpaluusta kun olin itsekin vielä vuosi sitten suhteessa toisen kanssa. Silti koen jollain tapaa että minä ja lapsi ollaan miehelle Se oikea perhe. Ainut ongelma on se, että hän on vastuuntuntoinen ja ns. kunnollinen joten tuskin ihan tuosta vaan jättäisi nykyistä puolisoaan ja heidän lapsi tulisi joka tapauksessa olemaan kuvioissa (eli tuskin "hylkää" tätä vauvaa vaikka yhteen palattaisiinkin) jollain tapaa. Tiedän että tämä voi kuulostaa moraalisesti väärältä, mutta kerranhan täällä vaan eletään! Mietin vain miten tästä eteenpäin? olen yrittänyt pitää välit hyvinä ja jutella muustakin kuin lapsen asioita mutta hankalaa on kun mies ei oma aloitteisesti viestittele tms. ja on lyhytsanainen jos soitan, ilmeisesti puolisonsa on silloin lähettyvillä. Mietin jos ehdottaisin viimeistään kesällä jotain pikkureissua (esim. mökkireissu, risteily tms.) johon mentäsiiin yhdessä lapsen kanssa. Voisi perustella että lapselle on hyvä viettää aikaa molempien vanhempien kanssa yhdessä. Ja voisiko sitten tällä reissulla jotenkin lämmitellä juttua... Mielipiteitä? ei moralisointia kiitos!
[/quote]ei lähde mies sun mukaasi. Teit katalan tempun. Taidat haihatella perään kun harmittaa, ettei mies jäänyt roikkumaan talutushihnassasi.
Voi v.... mikä eukko. Ensin rikkoo oman perheensä,kun ei ollutkaan kaikki kivaa, ja nyt pitäisi rikkoa toinen perhe kun mieli muuttui taas. Et saanutkaan parempaa miestä vaikka niin kuvittelit, joten suck it up ja anna sentään miehen elää omaa elämäänsä. Ihme tuuliviiri.
Ootko sää hyvä nainen nyt seonnu ihan lopullisesti :D
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 16:07"]Musta tässä kohtaa on juuri hyvä sauma iskeä jos se on kerran tavoitteesi. Pikkuvauva-aika on rankkaa, joten jos teiläl on ollut aikaisemmin hyvä seksielämä, niin nyt niillä pelimerkeillä eteenpäin. Tiedät miten exäsi vietellään koska sinulla on kokemusta ja osaat häntä liehitellä. Älä missään nimessä ole liian suoraviivanen ja hauku tai polje htään vauvaa tai vaimoa. Olet vain kovasti ymmärtäväinen kun selväähän on ettei mies nyt mitään imetysäitiä innoissaan kotona kuolaa. Älä ole liian tyrkky ja jos teillä oli aikaisemmin jokin harraste, niin pyydä sen merkeissä tapaamista, ihan frendipohjalta vaan muka. Siinä sitten pääset hyvin kontaktiin ja ohimennen virittelemään. En usko että voit aluksi tarjoutua muuta kuin viattomasti kaveriksi ja vasta jatkossa sitten ns "sivusuhteeksi". On jopa todennäköistä että eksäsi nyksä tahtoo toisenkin vauvan ja ehtii sen saadakin ennenkun miehesi on valmis palaamaan alkup. perheen pariin. Siihen saakka muistat olla aina ihana ja viettelevä, ymmärtävä ja kaikin puolin vetoava hänelle kaikissa tilanteissa. Eikä liian tyrkky. Vaivihkaa vain ettei mene puolustusasemiin tai osaa epäillä mitään.
Jokatapauksessa pikkuvauva aika on sitä todennäköisintä pettämisvaihetta, joten voit hyvin näillä keinoin tarjota vihreämpää aidan takaa, sillä tiedäthän mistä hän pitää ja mistä haaveilee... ;)
[/quote]
Minulla miehen edellinen yritti tuota. Oli aina huoliteltu, meikattu ja hyväntuulinen. Jatkoivat yhdessä miehen rakasta harrastusta. Minä olin kotona ensin yhden ja sitten kahden lapsen kanssa. Meni viisi vuotta ennen kuin hän luovutti, eikä hänestä tullut edes sitä sivusuhdetta. Edes pikkulapsiaika ei takaa tuollaisen suunnitelman onnistumista.
Olenko mä oikeasti ainoa joka edes jollain tavalla ymmärtää ap:ta? Tai siis ap:n tunteita sillai inhimillisesti kun kaipaa exää ja ydinperhettä takaisin. Se puolestaan on moraalitonta jos kovin keinoin yrittää rikkoa exän uuden perheen, kuten viettelemällä exän "perhelomalla". Moraalitonta ei ole se, että yrittää exän edessä parastaan, tekemättä itse aloitetta tapaamiseen jne, ajatellen josko ex kiinnostuisi uudelleen.
Itsekin olen exän kanssa palannut yhteen, tosin erillään olo oli vain kuukausia eikä ero johtunut kolmansista osapuolista, eikä kummallakaan ollut ketään uutta vakavammassa mielessä. Mies lopulta teki aloitteen yhteen paluuseen. Ei se mustasukkaisuus mihinkään hälvennyt vaikka miten yritti itselleen tolkuttaa muuta.. Inhimillistähän tuo on, mutta kyllä järjen pitäisi jo sanoa miten toimia. Ap, anna miehen viettää uutta perhe-elämäänsä. Kyllä ex ilmaisisi jos sinua haluaisi takaisin. Pettäminen on semmoinen juttu että yleensä sitä ei anteeksi anneta... Ap varmasti voi löytää vielä uuden onnen. Tsemiä!
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 16:16"]
Tilanne on AP hyvin, hyvin hankala.
Onko sinulla edes pientä "aavistusta", että tämä sinun ex-miehesi tuntisi vielä jotain sinua kohtaan?
Oletko miettinyt miten hän voisi sinulle koskaan antaa anteeksi, että olet rikkonut perheen ja avioliiton toisen miehen vuoksi?
Sanoit itse, että hän on hyvin lyhytsanainen kun te keskustelette. Eikö tämä viesti myös jostain?
Oletko lainkaan ajatellut, että hän todennäköisesti on syvästi rakastunut ja sitoutunut uuteen perheeseensä?
Voihan toki olla, että hän miettii aivan samoja asioita kuin sinä. Se on hyvin epätodennäköistä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Älä nyt kuitenkaan lähde ehdottelemaan mitään mökkireissuja, nolon maineen siinä vaan itsellesi saat.
[/quote]
No tavallaan oletan että tunteita olisi edelleen, koska minähän suhteesta halusin pois ja jos en olisi miehestä eronnut niin olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Tuskin hänen tunteet on mihinkään kuolleet vaikka omalla tavallaan välittäisi nykyisestäänkin. Mies on kyllä aina ollut huono puhumaan tunteistaan ja näyttämään niitä joten mahdoton tietää vaikka välinptämättömän kuoren alla kaipaisi myös minua kovasti. Siksipä haluankin nyt koittaa selvittää josko meillä voisi vielä jotain olla.