:):):):)tammikuiset huhuu:):):):)

Eilisestä synnytystapaarviosta vain paikat vähän hellänä(Lue ettei meinaa kävelemään päästä.)

Vauvan painoarvio n.3100g ja syntymäarvio painolle 3500g-3800g että ihan keskiverron vauvan painoinen:)

Paikat pikkuhiljaa alkaa kypsymään,vaikkei mitään suurta ollukkaan 2viikossa tapahtunu.Kanavaa jäljellä 3cm,pehmeä ja ulkosuu 1cm auki,sisäsuu kiinni.

Käynnistysaika on sovittuna ellei sitä ennen ole vauveli maailmaan päättäny tulla.26.1 ensin äitipoli ja sitten käynnistys riippuen lääkäristä..

Yli tätä vauvelia ei päästettä,onneks lääkäri oli mun kans samaa mieltä:)Pelkäsin vähän et kuinka kovana joutuu oleen,vaan lääkäri tuumas et eiköhän tuo max.40 vko mun tapauksessa pelossa odottamista riitä.



Muuten vointi erinomainen,ei supistele eikä mikään muukaan vaivaa.Yöt menee nukkuissa.Ainut mikä on suurta on väsymys.

Sais noita supistuksia pikkuhiljaa alkaa tuleen,olis se kiva jos synnytys käynnistyis itekseen eikä käynnistystä tarttettais.

Lenkilläkin on aivan mahtava käydä,lonkissa vain vähän tuntuu.Mutta muuten täällä mennään lujaa;)



Muilla kuulettaa olevan supistuksia aikatavalla,lisää vain niitä toivoville ja laittakaa niitä ylimääräisiä tänne mulle!



Eipäs tässä muuta ku jatketaan odottamista ja jotkut onnekkaat pääsee ehkä jo tänään tositoimiin;)Onnea ja voimia kaikille!



Terveisin Vell@ rv 37-38

Meille syntyi tyttö 2.1 2006 klo 13.55 Prinsessalla painoa 3865g ja pituutta 51cm. Tyttö syntyi käynnistyksen jälkeen 38+0. Voin myöhemmin kirjoitella tarkemmin tapahtumista:)



Talvikki kera rinsessan 4vrk

Eka synnytykseni kun kesti noin vuorokauden ja olin todella väsynyt. Eihän ponnistaminen sitten enää onnistunutkaan, ja imukupilla vauva otettiin lopulta pois masusta. Nyt haluaisin lähetä pirteänä synnyttämään, mutta taitaa olla toiveajattelua...



Aamusella oksensin aamupalat ulos pitkästä aikaa. Jospa se olisi merkki synnytyksen lähestymisestä. Nyt olo on ok, vaikkakaan mun ei tee mieli syödä ainakaan mitään kunnollista ruokaa. Oon syönyt nyt leipää ja herkkuja.



Mua alkoi ahdistaa toi RS-virus. Lehdessä luki, että vanhemmat ei tajua, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Vastasyntyneitä ei saisi viedä väkijoukkoihin, eikä vieraitakaan pyytää kylään. Kuulostaa kyllä aika hurjalta. Miten mä kykenen moiseen??? Kyllä mä ihmisjoukoista pystyn olla poissa, mutta että vaan oman perheen kesken kotosalla ilman rotinavieraita. Ahdistaako muita toi RS-virus?? Mä en yleensä oo tarkka pöpöjen suhteen, mutta toi vaikuttaa aika vakavalta jutulta. Siinä mielessä tuli mieleeni, että jos vauva päättää pysyä masussa vielä pari viikkoa, niin jospa toi pahin virusmylläkkä ois jo ohi.



Mä en ole kovin kypsä tähän odotukseen - ihme kyllä! Esikoista odottaessani olin niin tulisilla hiilillä varmaan viikosta 37 lähtien ja odotin koko ajan synnytyksen alkamista. Nyt oon jo valmiiksi asennoitunut tuohon 42 raskausviikkoon ja kyennyt elämäänkin senmukaisesti.



Menen ensi tiistaina äitipolille. Katsotaan, mitä he siellä sitten tuumailevat.



Supistuksia lähettelen kovasti niitä toivoville!!



Myypuh 40+2

Tervehdys tammimasut ja onnea Talvikille!



Neuvolakäynnin seurauksena oli, että mulla on nyt aika äitipolille laskettuna päivänä eli ens tiistaina, koska suosituksena nkl:ltä oli ettei istukkaa päästettäis mulla kovin " vanhaksi" . Käynnistävät sitten lääkäristä riippuen - toisaalta toivoisin et pääsis synnyttään luonnollisilla supistuksilla eikä käynnistyksellä (kokemuksia on molemmista ja käynnistettyyn synnytykseen verrattuna " omat" supistukset tuntui lähes kivuttomilta), jospa tämä haluais vaikka ennen tiistaita jo poistua masusta - toisaalta mikään ei viittaa siihen suuntaan, ei supistele tms.



Tosin nyt alkaa olla turvotusta kunnolla, vajaassa viikossa oli painoakin tullut kilon verran! Muuten kaikki ok, hb:kin noussut 134:ään, kun uskaltauduin sit sitä rautaakin syömään Vell@n neuvosta...



Nyt lähdetään siis rauhallisen loppiaisen viettoon ja flunssanpoikasen paranteluun, jotta tiistaina sitten ois elämänsä kunnossa jos käynnistävät.



Supistusrikasta loppiaista kaikille tammiksille!



Rosa rv 39+2

Alkuun hurjasti onnea Talvikille tyttären syntymän johdosta :)!



Minä siis kävin tänään taas ä-polilla. Luulin, että vihdoinkin se synnytystapa-arvio tehtäisiin, mutta eikä mitä. Siinä vasta kun olin lääkärin pakeilla ruvettiin kyselemään, että liekö röntgenissä aikoja tälle päivälle lantion magneettikuvaukseen - eikä niitä tietenkään ollut. Eli 13. päivä sitten uusiks. Sen verran tuli uutta tietoa, että vauvan paino(arvio) nyt n. 3200g, eli normaalikokoinen ipana on edelleen. Istukka toimii edelleen hyvin jne. Jee! Silti sanoisin, että oli muuten harvinaisen turha reissu - tilanteen pelasti ainoastaan se, että lääkäri suostui zoomaamaan ultralla myös pikkuisen jalkoväliin. Aavistuksemme tulokkaan sukupuolesta vahvistui <3, vaikka pikkuinen kysymysmerkki siihen tietysti edelleen jäi...



Muuten ei kummempia. Viime yön nukuin minäkin huonosti - tai oikeastaan hyvin mutta lyhyesti. Heräsin ennen viittä vessaan, koko vasen puoli kropasta oli ihan puutunut. Olin ollut koko yön (5h) samassa asennossa, liikkumatta! Uutta hyvää asentoa ei enää löytynyt, ja mieskin kuorsasi turhan äänekkäästi. Nousin siis ristikoita ratkomaan ennen kukonlaulua.



Suppareita ja vointeja kaikille toivomusten mukaan täältäkin!



:) SolAngel & Rontti, rv 37 tasan

En malta viettää kauaa aikaa netissä, mutta tulin ilmoittelemaan pikaisesti kuulumisia:



Esikoispojumme sai suloisen pikkusiskon viikko sitten keskiviikkona, viattomisen lasten päivän kunniaksi 28.12.2005 :) Pienokainen päätti haluta maailmaan vähän etuajassa (rv 37+5) itsekseen, mutta kaikki alkaa olla nyt hyvin. Sektioaika oli varattu kolmen viikon päähän siitä, eipä tarvittukaan tällä kertaa ;) Lapsivedet hulahtivat yllättäen ilman mitään ennakkosupisteluja 27.12. illalla, supistukset alkoivat Kättärillä siitä parin tunnin päästä kovina ja tyttö näki ensikertaa äidin ja isin seuraavana aamu(yö)na aikaisin.



Tsempiksi kaikille tammikuisille, joilla la ylittyy: jokainen päivä masussa valmistaa vauvaa syntymähetkeen paremmin. Vaikka siis odottavan aika on pitkä ja tuskainenkin, on vauvoille vain hyväksi saada köllötellä masussa mahdollisimman pitkään. Oma suloinen pienokaisemme tosin ei olisi mahtunut alakautta syntymään enää viikkoakaan myöhemmin. Mutta kaikki menee varmasti lopulta kaikilla hyvin, ja lopputulos on aina yhtä hämmentävän ihana! Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä hellyyden ja onnen tunneta, minkä nuo pienet ihmeet saavat liekehtimään vanhempiensa (ja isovelin reaktioista päätellen myös sisarustensa) sydämessä :)



Vauvantuoksuisin terveisin,



MC Koppa perheineen

Mulla on itselläni vieno toive, että vauva malttaisi odotella vähän yliaikaa. Olemme nimittäin järkänneet muuton samaan päivään lasketun ajan kanssa. " Loistavaa" suunnittelua! Mutta ei auttanut mikään muu.



Supisteluja ei ole kuulunut eikä näkynyt, joten ehkä pääsemmekin muuttamaan ennen vauvan tuloa (ja purkamaan tavaroita, sisustamaan, ostamaan mattoja, verhoja, puuttuvia huonekaluja jne. jne., stressikertoimet ovat olleet jo pitkään nousussa). Tosin NKL:llä todettiin käyrällä supisteluja, vaikka mitään en itse tuntenutkaan.



Maude, 39 + 3

Itsellä ei vielä suppareista ole tietoakaan, joten odottelen tässä kaikessa rauhassa, mutta onpa siihen laskettuun aikaankin vielä kaksi viikkoa. Muuten olo on kyllä sellainen, että voisin jo mielelläni jakautua.



Kotona notkuminen yksin päivät käy vähän tylsäksi. Tänään sain raahattua ruhon vähän kaupoille, mutta aika rankaksi kävi fyysisesti, mutta muuten olin todella piristävää vaihtelua. Vaatekaupat vaan tuli kierrettyä kaukaa...



Kun lukee, miten monella on nukkumisongelmia koen olevani melko onneksa kun saan nukuttua täydet yöunet. Tosin hassuina aikoina. Useampana yönä olen saanut unen päästä kiinni tosi myöhään, useinkin vasta joskus puoli neljältä, mutta sitten vastaavasti kuorsaan puolille päivin. Jotenkin hassua notkua vaan hereille katsomassa töllöä, täyttämässä ristikoita tai lukemassa kun mies " kuorsaa" yläkerrassa. Mutta parempi niin kuin makoilla kattoon tuijotellen ja ihmetellen miksi uni ei tule.



Maggy 37+5