Sattuuko verikoe?

No mä en ainakaan tuntenut mitään kun viimeks olin verikokeissa..

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 21:27"]

Kiitti, voisin koeilla tota emla laastaria. :)

[/quote]Se supistaa verisuonia, niin että koetta on entistä hankalampi saada otettua. 

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 21:47"]

Alan opiskelijana sanon että yleensä sattuu vähän. Joskus asiakas ihmettelee että ei sattunutkaan yhtään. Riippuu paljon siitäkin miten hyvin esillä laskimosi ovat. Jos ne ovat kovin syvällä niin voit sanoa että ei saa kaivella ja sinulla on neulakammo. Emlassa on se huono puoli että se saa suonet supistumaan jolloin näytettä on vaikeampi ottaa ja se pitää laittaa riittävän kauan etukäteen. Yleensä niitä käytetään vain lapsilla. Jos luulet että voit pyörtyä, voit pyytää että pääset makuulle. Katsot muualle ja ajattelet jotain muuta niin ei pelota niin paljon. Jos kohdallesi sattuu opiskelija, niin voit pyytää toista näytteenottajaa.

[/quote]

Minulla tuli kammo verikokeeseen kun opiskelija pisti, veti neulaa vähän matkaa taaksepäin ja pisti sitten syvälle, sattui niin kipeää että vedin käden pois. Suonesta tuli pistokohdasta ihan tolkusti verta ja meinasin pyörtyä siihen. Ei edes anteeksi pyytänyt enkä tiennytkään että pistäjä oli opiskelija, vasta sitten kun oikea hoitaja tuli paikalle. Toivottavasti sai kirjallisen palautteen opettajilleen siitä että rääkkäsi potilasta.

Kyl se sattuu

Kyynärtaipeesta otettu nipistää, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Kämmenselästä otettu sattuu hieman. Riippuu ihan verikokeen ottajasta ja siitä, kuinka helposti suonet löytyy. Minulla on huonot suonet ja suonta joudutaan usein "metsästämään" neulalla piston jälkeen D: Itse en katso pistämistä ollenkaan ja se helpottaa. 

Vierailija kirjoitti:

mulla ei sattunut ollenkaan, kävin vaimoni kanssa ja sain pitää tissiä suussa koko ajan.

t. Mies

tarkennan vielä, että se verikoe otettiin siis vaimoltani.

Normaalisti ei satu, vaikka kyynärtaipeesta otettu verikoe. Tuntuu kyllä, jos on tuntoaisti, mutta ei se minusta tunnu kivulta.

Lapsille en valehtelisi, ettei pistäminen tunnu ollenkaan. Omalle lapselleni olen sanonut rokotuksistakin, että kyllä se tuntuu kun pistetään, eikä ole ollut ongelmia.

Hyttysen piston verran sattuu.

Riippuu mistä otetaan. Mulla ei pääsääntöisesti satu kyynärtaipeesta otettu verikoe. Korkeintaan vain vähän nipistää ja enemmän sattuu se teippien repiminen iholta. Sormenpäästä sattuu, jos neulalla tuikataan reunasta eikä keskeltä sormenpäätä.

Eniten sattuu, jos verikoe otetaan jalkapöydän tai ranteen sisäsivun suonista. Alaraajoista otettaviin verikokeisiin kaiketi tarvitaan erillinen lääkärin suostumus veritulppariskin takia(?) Itseltäni otettiin verikokeet jalkapöydästä ja ranteesta, kun oli kaikki muut järkevät suonet käytössä. (Kuudessa verikokeen kannalta parhaimmassa kohdassa oli tippa ja seitsemännessä arteriakanyyli, josta ei kuitenkaan verikokeita oteta.)

Minulla suonet näkyvät huonosti ja näytteenotto on aina vaikeaa. Joudun käymään parin kk välein kokeissa perussairauden takia. Minulla on korkea kipukynnys enkä ole pyötyväistä sorttia, mutta kun hoitaja pyörittää neulaa reiässä löytääkseen suonen, se ei kivaa ole. Sitten vaihdetaan käsivartta ja sama pyörittely, kenties uusi pistos jne.

Lopuksi verta saadaan putkeen ja sitten vuoto ei tyrehdy. Aika monta kertaa olen joutunut parkkipaikalta palaamaan takaisin, kun hiha on aivan veressä.

Jouduin talvella äkillisesti sairaalaan ja heti avattiin laskimoyhteys kämmenselkään. Hoitaja puhkaisi suonen vahingossa. Veri pakkautui ihon alle ja kämmenen päälle kohosi valtava, koko kämmenen laajuinen verikupla. Minulla olisi siitä kivoja valokuviakin. Kun kupla lopulta laski, kaikissa sateenkaaren väreissä leiskuva mustelma pysyi kämmenselässä sekä kämmenessä viikkokausia.

Eli vastaus kysymykseen: ei se yleensä satu.

Piikit käsivarteen ja perseen seutuvilla eivät kyllä tunnu missään. Sitten sattuu oikeasti, jos etuhampaita puudutetaan.

Kyynärtaipeesta ei satu yhtään, itse ainakaan en aina edes huomaa kun verikoe on jo otettu. Neula on niin ohut ettei se satu. :) Itsekin jännitin ennen verikokeita mutta kerran päätin että nyt en laita puudutelaastareita vaan ilman puudutteita mennään, ja yllätys oli melkoinen kun en edes huomannut pistämistä. Olin sitä ennen pelännyt verikoetta kaverien kertomusten takia.

Ja huom. Ennen kun käytin puudutuslaastaria (Emla), näytteenottaja joutui suunnilleen joka kerralla ronkkimaan ja kaivelemaan suonia ja kokeilemaan molemmista käsistä kun ne karkasivat ja niitä ei meinannut löytyä millään. Emla-puudutuslaastarit tekevät sen että suonet ilmeisesti supistuvat ja menevät "piiloon", jolloin verikoe on vaikeampaa ottaa.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 21:47"]

Alan opiskelijana sanon että yleensä sattuu vähän. Joskus asiakas ihmettelee että ei sattunutkaan yhtään. Riippuu paljon siitäkin miten hyvin esillä laskimosi ovat. Jos ne ovat kovin syvällä niin voit sanoa että ei saa kaivella ja sinulla on neulakammo. Emlassa on se huono puoli että se saa suonet supistumaan jolloin näytettä on vaikeampi ottaa ja se pitää laittaa riittävän kauan etukäteen. Yleensä niitä käytetään vain lapsilla. Jos luulet että voit pyörtyä, voit pyytää että pääset makuulle. Katsot muualle ja ajattelet jotain muuta niin ei pelota niin paljon. Jos kohdallesi sattuu opiskelija, niin voit pyytää toista näytteenottajaa.

Minulla tuli kammo verikokeeseen kun opiskelija pisti, veti neulaa vähän matkaa taaksepäin ja pisti sitten syvälle, sattui niin kipeää että vedin käden pois. Suonesta tuli pistokohdasta ihan tolkusti verta ja meinasin pyörtyä siihen. Ei edes anteeksi pyytänyt enkä tiennytkään että pistäjä oli opiskelija, vasta sitten kun oikea hoitaja tuli paikalle. Toivottavasti sai kirjallisen palautteen opettajilleen siitä että rääkkäsi potilasta.

 

No mitäs vedit kätesi pois. Jos et olisi vetänyt niin koe olisi saatu otettua kun neula oli kuitenkin suonessa. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi sen verran kestää.

Riippuu aika paljon laboratoriohoitajan taidosta. Parhaimmat osaavat tuikata neulan suoneen niin, ettei tunnu missään, mutta sitten on niitä, jotka eivät muka löydä suonia ja tökkivät ja sörkkivät monta kertaa. Muistan aina yhden hoitsun, joka otti kokeen kyynärtaipeen sisäsyrjästä ja se tuntui aina siltä, kuin neula olisi ollut ensin kuumennettu. Toinen hoitsu valitti aina, että minulla on kuulemma ns. pakenevat suonet. Hän ei aina saanut kyynärtaipeesta lainkaan näytettä otetuksi. Kahdesti näyte on otettu kädenselästä, jossa suonet ovat hyvin näkyvillä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aika paljon laboratoriohoitajan taidosta. Parhaimmat osaavat tuikata neulan suoneen niin, ettei tunnu missään, mutta sitten on niitä, jotka eivät muka löydä suonia ja tökkivät ja sörkkivät monta kertaa. Muistan aina yhden hoitsun, joka otti kokeen kyynärtaipeen sisäsyrjästä ja se tuntui aina siltä, kuin neula olisi ollut ensin kuumennettu. Toinen hoitsu valitti aina, että minulla on kuulemma ns. pakenevat suonet. Hän ei aina saanut kyynärtaipeesta lainkaan näytettä otetuksi. Kahdesti näyte on otettu kädenselästä, jossa suonet ovat hyvin näkyvillä.

Höpö höpö. Minulta on monesti ottanut joku opiskelijakin ilman että juuri sattuu ja sitten taas joskus jonkun kokeneemman ottamana sattuu. Riippuu ihan päivästä. Joskus suonet voivat olla enemmän piilossa kuin toisena päivänä. Itsellä niin on varsinkin jos on pitänyt olla paastolla, suonet kai jotenkin supistuvat.

Näin labranhoitajana on aina ikävä lukea näistä ronkkimisista ja kaiveluista, vaikka parhaamme yritetään joka kerta. Karkaavat suonet merkitsevät yleensä sitä, että on otttu samasta kohtaa monesti, ja suonen pinnassa on arpea. Tällöin suoni ''liukuu'' neulan edessä eikä pääse suonen sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Näin labranhoitajana on aina ikävä lukea näistä ronkkimisista ja kaiveluista, vaikka parhaamme yritetään joka kerta. Karkaavat suonet merkitsevät yleensä sitä, että on otttu samasta kohtaa monesti, ja suonen pinnassa on arpea. Tällöin suoni ''liukuu'' neulan edessä eikä pääse suonen sisälle.

Niin, monet näyttävät kuvittelevan, että tahallamme haluamme pistää jotain ihmistä monta kertaa. Uskokaa pois, että mekin haluamme aina onnistua kerralla ja saada näytteet heti! Joillain ihmisillä vain on niin haasteelliset suonet, että niistä ei aina saa kerralla. Meillä käy joitain tällaisia vakiasiakkaita, joista tasan tarkkaan muistan mistä kohtaa näytteen saa, mutta silti joinakin kertoina samankin henkilön suonet voivat olla enemmän piilossa kuin jollain toisella kerralla ja näytteenotto vaikeampaa.

T. Toinen labrahoitaja

Älkää turhaan stressatko tai pelätkö verikoetta. Kävin verikokeessa pienenä enkä sen jälkeen ollut käynyt. Sitten jouduin "yllättäen" verikokeeseen. Minulla oli jäänyt huonot muistot lapsena otetusta verikokeesta. Muistin vain miten paljon se sattui. Pelkäsin siis ihan kauheasti verikokeeseen menoa ja olin ihan varma, että se sattuu kauheasti. En saanut untä edellisenä yönä, kun pelkäsin niin paljon. Laitoin siis puuduttavaa voidetta ennen kuin menin verikokeeseen. Jätin toisen käden ilman, koska luin, että voide saattaa jotenkin tehdä verikokeen ottamisen hankalaksi. 

Sitten istahdin lääkärissä penkkiin ja pelkäsin ihan jäätävän paljon. Puuduttava voide pyyhittiin pois. Katsoin muualle ja hoitaja laittoi käteeni sen kiristysnauhan. Sitten kuulen kun hoitaja toteaa, että "no niin, kohta on valmista". KOHTA ON JO VALMISTA!?!? En tuntenut YHTÄÄN MITÄÄN, kun hoitaja työnsi piikin käteeni. Missään vaiheessa on tuntenut MITÄÄN. Aloin nauramaan, kun olin niin helpottunut. Älä siis turhaan pelkää, että verikoe sattuu. Jos käytät puuduttavaa voidetta niin olen kyllä aika varma ettet sinäkään tunne yhtään mitään. :) En kyllä olisi varmaan uskonut vaikka kuka olisi sanonut, että se toimii, mutta nyt on pakko uskoa. :D Toivottavasti tämä helpottaisi jonkun pelkoa. Kaikki menee hyvin. :)

Itselläni joskus lapsena otettiin kauheasti verta joihinkin tutkimuksiin. Sen jälkeen kammosin verikokeita.

Aikuisena osastolla ollessa tutkittiin kaikki mahdolliset asiat, joten verikokeita tuli paljon. Monta putkilollista näytteitä. Alkuun otettiin vasemmasta kädestä, koska olen oikeakätinen. Mutta sitten piti ottaa lisää kokeita, joten oikea käsi. Tuntuu, että oikeasta kädestä tulee paljon helpommin verta. Ja aamuisella kanssa juoksevammin.

Jonkunlaista rutiinia jo ehkä kehittyi. Kyllähän se pistää neulaa laittaessa, mutta yleensä ei tunnu muuten. En ikinä katso kättä, kun pistetään ja näytettä otetaan. Katselen muualle. Ja jälkikäteen kun painaa tarpeeksi pistoskohtaa, niin ei tule mustelmaa.

Kerran tosin kun otettiin näytteitä erästä tutkimusta varten johon osallistuin, niin silloin tuntui olo pahalta. Jälkeenpäin pyörrytti ja oli huono olo. Kesti jonkin aikaa toipua.

Myöskin silloin, kun kirmasin kiireellä laboratorioon viime minuuteilla enkä ehtinyt istua tarpeeksi, niin sattui enemmän pistäminen. Joten kannattaa varata aikaa ja mennä rauhassa, että ehtii istua tarpeeksi.