kaikista ei ole työelämään

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 12:33"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:45"]

Kyllä psyykkisesti sairaskin usein pystyisi/haluaisi tehdä töitä, mutta on vaikea löytää työpaikkaa joka mahdollistaisi sairauden kannalta tarpeeksi joustavan ympäristön.

[/quote]

Mutta ei aina. Mitä työtä voi tehdä esim sellainen, jonka on pakko nukkua 14h päivässä ja joka ei pääse ulos asunnostaan? Tai joka ahdistuu kodin ulkopuolella niin, että itsemurha on lähellä? Kuka palkkaa sellaisen työntekijän, joka joutuu kodin ulkopuolella ottamaan maksimiannoksen diapiamia? Ihanko tosissasi luulet, että joku palkkaa sellaisen joka on vahvoissa rauhoittavissa ja saattaa ahdistua niin, että työnantaja joutuu toimittamaan psykiatriseen päivysytykseen? Tätä se on, kun on vakavia ja hankalia ahdistustiloja.

[/quote]

Tällaisia elämänsä diapamillä käyviä ihmisiä on loppujen lopuksi aika vähän.

Suurin osa niistäkin, jotka eivät ole työelämässä, pystyisivät kyllä tekemään ainakin jonkin verran jotain, oli sitten kevyttä fyysistä tai kevyttä henkisen puolen työtä.

[/quote]

Oli miten oli,  on väärin väittää, että KAIKKI pystyvät työlelämään, koska noita bentsoilla eläviä on kuitenkin jonkin verran olemassa. Heitä on turha syyllistää mistään laiskuudesta.

[/quote]

En ole missään ikinä väittänytkään, että KAIKKI pystyisivät.

Tässä ketjussa näyttää olevan ainakin jokunen sellainen, jolle tuo oma työkyvyttömäksi lamaava henkinen sairaus on kuin paras kaveri, josta ei haluta luopua vaikka mikä olis. Sillä haetaan huomiota ja dramatiikkaa: ollaan just siinä hilkulla, ettei roskiksen täyttyminen saa tekemään itsaria, kun olen niin kovin ahdistunut.

[/quote]

Ei se ole mitään dramatiikkaa! Voitko hyvä ihminen ymmärtää, että joitakin ihmisiä oikeasti ahdistaa ulos meneminen niin paljon, että jopa itsemurha mietityttää? Se, että sinä et tajua, että näin rajua ahdistusta on olemassa, ei tarkoita, etteikö sitä silti olisi olemassa. Mikä sua vaivaa? Siis ihan tosissaan luulet, että näitä raskaan sarjan psykiatrisesti sairaita ei ole eläkkeellä? Ketä siellä sitten pitäisi olla? Lievästi masentuneet vai?? Tää on just tätä, kun ihmiset, jotka on psyykkisesti terveitä, kommentoi toisen ahdistusta.

[/quote]

Josko lukisit ensin mitä sulle on vastattu, ennen kuin alat raivota. Ilmeisesti olet eläkkeelläsi ihan ansaitusti.

[/quote]

Sun tässä pitää lukea. Ei ole mitään dramatiikka kertoa faktoja eikä myöskään kuvailla vakavaa mielenterveydensairautta. Se, että se on sinusta "dramaattista" kertoo vain, että et olet ikinä kokenut tai kuullut näin pahoista mt-sairaksista. Se ei ole minun vikani, että olet pumpulissa kasvanut pehmpopallero. Ja kyllä, olen eläkkeellä ansaitusti, joten vittuilusi ei toiminut tälläkään kertaa.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:17"]

Helposta kaukana. Kohdunkaulasyöpä hoidettu, kolme lasta, siistijänä palkka 1700€/kk. Juu vituttaa, ahdistaa ja masentaakin. Muiden ei tarvitse minua ja lapsiani elättää.

[/quote]

Maksaitko itse syövänhoitosi? Kävit siis yksityisellä ilman kela-korvausta? EThän nosta lapsilisää? ethän ole pitänyt äitiyslomaa? Ethän ole synnyttänyt julkisessa sairaalassa? Joten se siitä lauseesta, ettei sua ja sun lapsia ole elätetty. Olitko muuten sairauslomalla syövästä? Jos olit, niin olet yhtä lailla loinen kuten minäkin. Jos taas et ollut, ei sairautesi ollut kovin vakava, kun ei lääkäri laittanut lomalle...

Maksan TYÖTÄ tekemällä veroja, joilla näitä kustannetaan. Luuseri.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:30"]

Maksan TYÖTÄ tekemällä veroja, joilla näitä kustannetaan. Luuseri.

[/quote]

Et sä pienestä palkasta ole noita pystynyt maksamaan. Syöpähoidot on kalliita, samoin synnytys. Ehkä ne pitää evätä teiltä lisääntyviltä luusereilta. Mä sentään olen tajunnut olle lisääntymättä. Joten sä olet tuottanut enemmän persnettoa valtiolle kuin mä. :)

Jipijipijipi, pää on pipi. Ei heru sääliä ei.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:30"]

Maksan TYÖTÄ tekemällä veroja, joilla näitä kustannetaan. Luuseri.

[/quote]

Mun vanhemmat ja mies on maksanut niin paljon veroja, joten kyllä mun eläke on maksettu moneen kertaan. Lisäks mun eläke koostuu isolta osalta työeläkkeestä, jonka olen itse ansainnut.... joten....

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:31"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:23"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 12:33"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:45"]

Kyllä psyykkisesti sairaskin usein pystyisi/haluaisi tehdä töitä, mutta on vaikea löytää työpaikkaa joka mahdollistaisi sairauden kannalta tarpeeksi joustavan ympäristön.

[/quote]

Mutta ei aina. Mitä työtä voi tehdä esim sellainen, jonka on pakko nukkua 14h päivässä ja joka ei pääse ulos asunnostaan? Tai joka ahdistuu kodin ulkopuolella niin, että itsemurha on lähellä? Kuka palkkaa sellaisen työntekijän, joka joutuu kodin ulkopuolella ottamaan maksimiannoksen diapiamia? Ihanko tosissasi luulet, että joku palkkaa sellaisen joka on vahvoissa rauhoittavissa ja saattaa ahdistua niin, että työnantaja joutuu toimittamaan psykiatriseen päivysytykseen? Tätä se on, kun on vakavia ja hankalia ahdistustiloja.

[/quote]

Tällaisia elämänsä diapamillä käyviä ihmisiä on loppujen lopuksi aika vähän.

Suurin osa niistäkin, jotka eivät ole työelämässä, pystyisivät kyllä tekemään ainakin jonkin verran jotain, oli sitten kevyttä fyysistä tai kevyttä henkisen puolen työtä.

[/quote]

Oli miten oli,  on väärin väittää, että KAIKKI pystyvät työlelämään, koska noita bentsoilla eläviä on kuitenkin jonkin verran olemassa. Heitä on turha syyllistää mistään laiskuudesta.

[/quote]

En ole missään ikinä väittänytkään, että KAIKKI pystyisivät.

Tässä ketjussa näyttää olevan ainakin jokunen sellainen, jolle tuo oma työkyvyttömäksi lamaava henkinen sairaus on kuin paras kaveri, josta ei haluta luopua vaikka mikä olis. Sillä haetaan huomiota ja dramatiikkaa: ollaan just siinä hilkulla, ettei roskiksen täyttyminen saa tekemään itsaria, kun olen niin kovin ahdistunut.

[/quote]

Ei se ole mitään dramatiikkaa! Voitko hyvä ihminen ymmärtää, että joitakin ihmisiä oikeasti ahdistaa ulos meneminen niin paljon, että jopa itsemurha mietityttää? Se, että sinä et tajua, että näin rajua ahdistusta on olemassa, ei tarkoita, etteikö sitä silti olisi olemassa. Mikä sua vaivaa? Siis ihan tosissaan luulet, että näitä raskaan sarjan psykiatrisesti sairaita ei ole eläkkeellä? Ketä siellä sitten pitäisi olla? Lievästi masentuneet vai?? Tää on just tätä, kun ihmiset, jotka on psyykkisesti terveitä, kommentoi toisen ahdistusta.

[/quote]

Josko lukisit ensin mitä sulle on vastattu, ennen kuin alat raivota. Ilmeisesti olet eläkkeelläsi ihan ansaitusti.

[/quote]

Sun tässä pitää lukea. Ei ole mitään dramatiikka kertoa faktoja eikä myöskään kuvailla vakavaa mielenterveydensairautta. Se, että se on sinusta "dramaattista" kertoo vain, että et olet ikinä kokenut tai kuullut näin pahoista mt-sairaksista. Se ei ole minun vikani, että olet pumpulissa kasvanut pehmpopallero. Ja kyllä, olen eläkkeellä ansaitusti, joten vittuilusi ei toiminut tälläkään kertaa.

[/quote]

Sairas, lukutaidoton ja pahantahtoinen kiukkupussi on aika ikävä yhdistelmä.

[/quote]

Jatka vaan ivaamista :) Ehkä sunkin pitäs käydä päälääkärillä. Haluatko suosituksia?

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:32"]

Jipijipijipi, pää on pipi. Ei heru sääliä ei.

[/quote]

Ei tarttekaan. Onneksi eläkkeet silti juoksee :D

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:07"]

Ok kertokaa mitä työtä voin tehdä:

Herään klo 13. Aamutoimet kestää 3 h.

Klo 16. pesen pyykkiä koneellisen, kestää 3h

klo 19. nukun päiväunet

klo 20. yritän tehdä ruokaa

klo 22. teen kotiöitä mitä jaksan, tiskaan jos jaksan

klo 23 alan valmistautua nukkumaan

klo 24. menen  nukkumaan

koko ajan ahdistunut ja levoton olo. En pääse ulos.

[/quote]

Herää aikaisemmin, tee itsellesi joku suunnitelma miten kulutat aikaa.  Pieni kävelylenkki joka päivä.

Vaikka miten ahdistaisi, pidä ainakin yhdestä rutiinista kiinni.

Henkinen hyvinvointi riippuu paljon ruokavaliosta, liikunnasta ym yksinkertaisista asioista.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:30"]

Maksan TYÖTÄ tekemällä veroja, joilla näitä kustannetaan. Luuseri.

[/quote]

Voisitko sitten sanoa mistä kaikille löytyy töitä? Olet ilmeisesti syntynyt erinomaisilla seteillä kun olet päässyt töihin. Työkyvyttömiä ihmisiä löytyy oikeasti. Ja nyt siis tarkoitan oikeaa työtä, eikä työkkärin väliaikaiset leikkityöt.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:07"]

Ok kertokaa mitä työtä voin tehdä:

Herään klo 13. Aamutoimet kestää 3 h.

Klo 16. pesen pyykkiä koneellisen, kestää 3h

klo 19. nukun päiväunet

klo 20. yritän tehdä ruokaa

klo 22. teen kotiöitä mitä jaksan, tiskaan jos jaksan

klo 23 alan valmistautua nukkumaan

klo 24. menen  nukkumaan

koko ajan ahdistunut ja levoton olo. En pääse ulos.

[/quote]

Herää aikaisemmin, tee itsellesi joku suunnitelma miten kulutat aikaa.  Pieni kävelylenkki joka päivä.

Vaikka miten ahdistaisi, pidä ainakin yhdestä rutiinista kiinni.

Henkinen hyvinvointi riippuu paljon ruokavaliosta, liikunnasta ym yksinkertaisista asioista.

[/quote]

Kuten sanoin, en pääse ulos. Joudun lähtemään päivystykseen, jos kosken johonkin kodin ulkopuolelle.  En pysty heräämään aikasemmin, koska lääkkeet väsyttävät niin paljon. Mulla on todella vahva lääkitys, joka auttaa nukkumaan.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:38"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:07"]

Ok kertokaa mitä työtä voin tehdä:

Herään klo 13. Aamutoimet kestää 3 h.

Klo 16. pesen pyykkiä koneellisen, kestää 3h

klo 19. nukun päiväunet

klo 20. yritän tehdä ruokaa

klo 22. teen kotiöitä mitä jaksan, tiskaan jos jaksan

klo 23 alan valmistautua nukkumaan

klo 24. menen  nukkumaan

koko ajan ahdistunut ja levoton olo. En pääse ulos.

[/quote]

Herää aikaisemmin, tee itsellesi joku suunnitelma miten kulutat aikaa.  Pieni kävelylenkki joka päivä.

Vaikka miten ahdistaisi, pidä ainakin yhdestä rutiinista kiinni.

Henkinen hyvinvointi riippuu paljon ruokavaliosta, liikunnasta ym yksinkertaisista asioista.

[/quote]

Kuten sanoin, en pääse ulos. Joudun lähtemään päivystykseen, jos kosken johonkin kodin ulkopuolelle.  En pysty heräämään aikasemmin, koska lääkkeet väsyttävät niin paljon. Mulla on todella vahva lääkitys, joka auttaa nukkumaan.

[/quote]

Ihan mielenkiinnosta, onko sinulla mies?

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:38"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:07"]

Ok kertokaa mitä työtä voin tehdä:

Herään klo 13. Aamutoimet kestää 3 h.

Klo 16. pesen pyykkiä koneellisen, kestää 3h

klo 19. nukun päiväunet

klo 20. yritän tehdä ruokaa

klo 22. teen kotiöitä mitä jaksan, tiskaan jos jaksan

klo 23 alan valmistautua nukkumaan

klo 24. menen  nukkumaan

koko ajan ahdistunut ja levoton olo. En pääse ulos.

[/quote]

Herää aikaisemmin, tee itsellesi joku suunnitelma miten kulutat aikaa.  Pieni kävelylenkki joka päivä.

Vaikka miten ahdistaisi, pidä ainakin yhdestä rutiinista kiinni.

Henkinen hyvinvointi riippuu paljon ruokavaliosta, liikunnasta ym yksinkertaisista asioista.

[/quote]

Kuten sanoin, en pääse ulos. Joudun lähtemään päivystykseen, jos kosken johonkin kodin ulkopuolelle.  En pysty heräämään aikasemmin, koska lääkkeet väsyttävät niin paljon. Mulla on todella vahva lääkitys, joka auttaa nukkumaan.

[/quote]

Ihan mielenkiinnosta, onko sinulla mies?

[/quote]

On.

Haloo, olen siivooja, töitä löytyy, jos kelpaa...

Mitä tapahtuu, ap, jos menet ulos ja kosket johonkin epämiellyttävään tai "kiellettyyn"? Mitä siis konkreettisesti tapahtuu? Psyykkinen ahdistuksesi kasvaa ja menee yli mutta oikeasti, konkreettisesti ei tapahdu yhtään mitään. Maailma ei hajoa, käsi ei tipu, et kuole. Koska se kriisi on "vain" pääsi sisällä ja se tunne kasvaa ja kasvaa ja kasvaa -ja sitten menee vähitellen ohi. Ahdistuksessa lääkityksen lisäksi siedätys on hyväksi. Eristäytyminen ja sairaudelle alistuminen pahentaa sairautta ja vie koko ajan syvemmälle kuoppaan. Se, että vähän kerrallaan pakottaa itsensä sietämään vaikka avointa ovea, rappukäytävässä seisomista, ulko-ovella seisomista, portailla istumista, pihalla lävelyä, roskien viemistä, kaupassa käymistä jne. saa aivot tajuamaan, että tuntemuksia tulee, mutta ne eivät tarkoita mitään. Keholle olisi hyväksi saada myös oikeaa fyysistä stressiä, jotta se alkaa erottaa todelliset ja kuvitellut stressitilat. Esim. Kunnon fyysinen rasitus kuten juokseminen, kiipeily, rääkkijumppa, mikä tahansa kunnollinen fyysinen ponnistelu, jossa henkeä ahdistaa, lihakset vapisee, sydän tykyttää ja hikoiluttaa - ihan oikeasta syystä- on hyväksi. Pumpuliin kääriminen ja ympäristöstä eristäminen vain voimistaa itsensä ja omien tuntemusten seuraamista ja analysointia ja korostaa oireita. En väitä, että jokainen vaikeinkin ahdistustila näin hoituisi mutta perusperiaate on tuo ja terapian ja lääkityksen pitäisi tukea kokemuksille altistumista ja siedätystä eikä kotiin kääriytymistä.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:49"]

Mitä tapahtuu, ap, jos menet ulos ja kosket johonkin epämiellyttävään tai "kiellettyyn"? Mitä siis konkreettisesti tapahtuu? Psyykkinen ahdistuksesi kasvaa ja menee yli mutta oikeasti, konkreettisesti ei tapahdu yhtään mitään. Maailma ei hajoa, käsi ei tipu, et kuole. Koska se kriisi on "vain" pääsi sisällä ja se tunne kasvaa ja kasvaa ja kasvaa -ja sitten menee vähitellen ohi. Ahdistuksessa lääkityksen lisäksi siedätys on hyväksi. Eristäytyminen ja sairaudelle alistuminen pahentaa sairautta ja vie koko ajan syvemmälle kuoppaan. Se, että vähän kerrallaan pakottaa itsensä sietämään vaikka avointa ovea, rappukäytävässä seisomista, ulko-ovella seisomista, portailla istumista, pihalla lävelyä, roskien viemistä, kaupassa käymistä jne. saa aivot tajuamaan, että tuntemuksia tulee, mutta ne eivät tarkoita mitään. Keholle olisi hyväksi saada myös oikeaa fyysistä stressiä, jotta se alkaa erottaa todelliset ja kuvitellut stressitilat. Esim. Kunnon fyysinen rasitus kuten juokseminen, kiipeily, rääkkijumppa, mikä tahansa kunnollinen fyysinen ponnistelu, jossa henkeä ahdistaa, lihakset vapisee, sydän tykyttää ja hikoiluttaa - ihan oikeasta syystä- on hyväksi. Pumpuliin kääriminen ja ympäristöstä eristäminen vain voimistaa itsensä ja omien tuntemusten seuraamista ja analysointia ja korostaa oireita. En väitä, että jokainen vaikeinkin ahdistustila näin hoituisi mutta perusperiaate on tuo ja terapian ja lääkityksen pitäisi tukea kokemuksille altistumista ja siedätystä eikä kotiin kääriytymistä.

[/quote]

Tämä on täysin totta. Mutta koska ahdistus on vielä liian kovaa, joudun paniikissa siihen pisteeseen, että ulkopuoliset kutsuvat ambulanssin ja pääsen taas päivstykseen viettämään yön. Ahdistusta pitäisi ensin yleisesti saada hieman alemmaksi, ettei aina joudu päivystykseen.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:07"]

Ok kertokaa mitä työtä voin tehdä:

Herään klo 13. Aamutoimet kestää 3 h.

Klo 16. pesen pyykkiä koneellisen, kestää 3h

klo 19. nukun päiväunet

klo 20. yritän tehdä ruokaa

klo 22. teen kotiöitä mitä jaksan, tiskaan jos jaksan

klo 23 alan valmistautua nukkumaan

klo 24. menen  nukkumaan

koko ajan ahdistunut ja levoton olo. En pääse ulos.

[/quote]

Herää aikaisemmin, tee itsellesi joku suunnitelma miten kulutat aikaa.  Pieni kävelylenkki joka päivä.

Vaikka miten ahdistaisi, pidä ainakin yhdestä rutiinista kiinni.

Henkinen hyvinvointi riippuu paljon ruokavaliosta, liikunnasta ym yksinkertaisista asioista.

[/quote]

Tässähän nää nykynuorten "mielenterveysongelmat" tulikin tiivistettynä. Kuka vaan saa ittestään masentuneen sängyssä venyjän, jos haluaa. Se on helppoa: rutiineita ei ole, yöt keikutaan ja päivät nukutaan. Ei tehdä mitään järkevää. Kuka vaan meistä jos vetää tolla samalla systeemillä puoli vuotta, ei takuulla saa enää itsestään mitään irti ja elimistö on jatkuvassa väsymystilassa, jolloin mielikin alkaa rakoilla.

Ennen aikaan ihmisillä oli sukua ja perhettä ympärillä. Kaikilla oli hoidettavana omat hommansa, ja omaan napaan tuijotteluaika oli minimissä. Herättiin aikaisin, tehtiin työtä, käytiin nukkumaan aikaisin. Ei ollut aikaa olla "ahdistunut" ja käyttää aamutoimiin kolme tuntia, saatika venyä sängyssä.

Omassa lähipiirissänikin on yksi tälläinen "ahdistunut" joka ei voi hakea opiskelemaan kun joutuisi olemaan ihan normaaliyhteiskunnan aikatauluissa ja oikein tekemään jotain. Töitä ei voi hakea, kun "ei niitä kuitenkaan saa". Samalla selostetaan, että pitää käydä terapiassa jossa on ilmennyt, että on ihminen joka tarvitsee omat rutiinit. Ne rutiinit on just sitä sängyssä puoleen päivään makaamista ja yöt kukkumista, sekä minä-itse-ajattelu. Huoh. Baareissa toki pystyy käymään, samoin muissa vähänkin hauskanpitoa, matkustusta tai bailaamista hipovissa jutuissa.

Vähän vähemmän kun te "töihin kykenemättömät" tuijottelisitte itseänne (minäminä haluan, minäminä en halua, minäminä en jaksa jne.) Kun olisi ihan aikuinen ja ottaisi vastuun elämästään, eikä työnnä sitä muille ja yhteiskunnalle.

Väitän, että jokainen kotonaan notkuja voi puolen vuoden päästä paremmin, kun nousee ihmisten aikaan, menee nukkumaan ihmisten aikaan, ei läträä viinan ja turhien lääkkeiden kanssa ja opiskelee jotain tai edes harrastaa säännöllisesti jotain. Joku roti elämään.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:49"]

Mitä tapahtuu, ap, jos menet ulos ja kosket johonkin epämiellyttävään tai "kiellettyyn"? Mitä siis konkreettisesti tapahtuu? Psyykkinen ahdistuksesi kasvaa ja menee yli mutta oikeasti, konkreettisesti ei tapahdu yhtään mitään. Maailma ei hajoa, käsi ei tipu, et kuole. Koska se kriisi on "vain" pääsi sisällä ja se tunne kasvaa ja kasvaa ja kasvaa -ja sitten menee vähitellen ohi. Ahdistuksessa lääkityksen lisäksi siedätys on hyväksi. Eristäytyminen ja sairaudelle alistuminen pahentaa sairautta ja vie koko ajan syvemmälle kuoppaan. Se, että vähän kerrallaan pakottaa itsensä sietämään vaikka avointa ovea, rappukäytävässä seisomista, ulko-ovella seisomista, portailla istumista, pihalla lävelyä, roskien viemistä, kaupassa käymistä jne. saa aivot tajuamaan, että tuntemuksia tulee, mutta ne eivät tarkoita mitään. Keholle olisi hyväksi saada myös oikeaa fyysistä stressiä, jotta se alkaa erottaa todelliset ja kuvitellut stressitilat. Esim. Kunnon fyysinen rasitus kuten juokseminen, kiipeily, rääkkijumppa, mikä tahansa kunnollinen fyysinen ponnistelu, jossa henkeä ahdistaa, lihakset vapisee, sydän tykyttää ja hikoiluttaa - ihan oikeasta syystä- on hyväksi. Pumpuliin kääriminen ja ympäristöstä eristäminen vain voimistaa itsensä ja omien tuntemusten seuraamista ja analysointia ja korostaa oireita. En väitä, että jokainen vaikeinkin ahdistustila näin hoituisi mutta perusperiaate on tuo ja terapian ja lääkityksen pitäisi tukea kokemuksille altistumista ja siedätystä eikä kotiin kääriytymistä.

[/quote]En ole ap. Mutta. Kun psyykkinen ahdistus menee mulla yli, alan kuulla harhoja, saatan käydä jonkun kimppuun tai yrittää itsemurhaa tai viiltää käsiä/ranteet tai jalkojani. Nämä kaikki reaktiot ovat tapahtuneet useita kertoja, pelkään siksi ahdistusta niin että ahdistun jo sen pelosta. Menetän täysin itsekontrollini.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:07"]

Ok kertokaa mitä työtä voin tehdä:

Herään klo 13. Aamutoimet kestää 3 h.

Klo 16. pesen pyykkiä koneellisen, kestää 3h

klo 19. nukun päiväunet

klo 20. yritän tehdä ruokaa

klo 22. teen kotiöitä mitä jaksan, tiskaan jos jaksan

klo 23 alan valmistautua nukkumaan

klo 24. menen  nukkumaan

koko ajan ahdistunut ja levoton olo. En pääse ulos.

[/quote]

Herää aikaisemmin, tee itsellesi joku suunnitelma miten kulutat aikaa.  Pieni kävelylenkki joka päivä.

Vaikka miten ahdistaisi, pidä ainakin yhdestä rutiinista kiinni.

Henkinen hyvinvointi riippuu paljon ruokavaliosta, liikunnasta ym yksinkertaisista asioista.

[/quote]

Tässähän nää nykynuorten "mielenterveysongelmat" tulikin tiivistettynä. Kuka vaan saa ittestään masentuneen sängyssä venyjän, jos haluaa. Se on helppoa: rutiineita ei ole, yöt keikutaan ja päivät nukutaan. Ei tehdä mitään järkevää. Kuka vaan meistä jos vetää tolla samalla systeemillä puoli vuotta, ei takuulla saa enää itsestään mitään irti ja elimistö on jatkuvassa väsymystilassa, jolloin mielikin alkaa rakoilla.

Ennen aikaan ihmisillä oli sukua ja perhettä ympärillä. Kaikilla oli hoidettavana omat hommansa, ja omaan napaan tuijotteluaika oli minimissä. Herättiin aikaisin, tehtiin työtä, käytiin nukkumaan aikaisin. Ei ollut aikaa olla "ahdistunut" ja käyttää aamutoimiin kolme tuntia, saatika venyä sängyssä.

Omassa lähipiirissänikin on yksi tälläinen "ahdistunut" joka ei voi hakea opiskelemaan kun joutuisi olemaan ihan normaaliyhteiskunnan aikatauluissa ja oikein tekemään jotain. Töitä ei voi hakea, kun "ei niitä kuitenkaan saa". Samalla selostetaan, että pitää käydä terapiassa jossa on ilmennyt, että on ihminen joka tarvitsee omat rutiinit. Ne rutiinit on just sitä sängyssä puoleen päivään makaamista ja yöt kukkumista, sekä minä-itse-ajattelu. Huoh. Baareissa toki pystyy käymään, samoin muissa vähänkin hauskanpitoa, matkustusta tai bailaamista hipovissa jutuissa.

Vähän vähemmän kun te "töihin kykenemättömät" tuijottelisitte itseänne (minäminä haluan, minäminä en halua, minäminä en jaksa jne.) Kun olisi ihan aikuinen ja ottaisi vastuun elämästään, eikä työnnä sitä muille ja yhteiskunnalle.

Väitän, että jokainen kotonaan notkuja voi puolen vuoden päästä paremmin, kun nousee ihmisten aikaan, menee nukkumaan ihmisten aikaan, ei läträä viinan ja turhien lääkkeiden kanssa ja opiskelee jotain tai edes harrastaa säännöllisesti jotain. Joku roti elämään.

[/quote]

Öööö?? En roiku öitä. Menen nukkumaan jo klo 24. Lääkitys on sen verran raskas, että unta riittää iltapäivään asti. Mulla n todella vahvat iltalääkket. Olen luonnostani iltarytminen. Jos olisin terve, menisin nukkumaan vasta klo 2 ja heräisin jo klo 10.

Aamutoimet ja pyykinpesu kestää yhteensä 6 tuntia ???