Muita pitkään imettäviä?
minulla on 1v 2kk poika ja imetän häntä edelleen.aion jatkaa niin kauan kun mahdollista.poika on moniallerginen,eikä voi syödä kun riisiä,tattaria,bataattia,possua,hirveä,kukkakaalia,parsakaalia(vähän),mustikkaa,persikkaa ja ruusunmarjaa.tässä on siis yksi syy imettämiseen.poika tykkää herkutella äipän maidolla.lisäksi tämä imettäminen on helppoa kun on aina eväät mukana.niin ja ilmaista.
mites muut,jotka olette jatkaneet pitkään?
Kommentit (31)
surullista että teidän tyttö sairastui eikä enää uskalla rinnalle.olethan kuitenkin imettänyt jo pitkään.oletko kokeillut imettää istualleen,tai seisaalleen?ymmärrän murheesi,itseäkin surettaa,kun ajattelen,että joskus pitää lopettaakin.toivottavasti teillä alkaisi taas maito maistumaan,kirjoittele kuulumisia!
hienosti kyllä jaksoit tuon 3kk pumppailla,se on kuitenkin pitkä aika.
Juu kaikkia eri asentoja tms. on kokeiltu, ei tunnu neiti vaan enää innostuvan. Lypsän vielä muutaman viikon, mutta kuten jo sanoin niin enpä usko tytön enää alkavan imeä, tuntuu jo unohtaneen koko touhun :-( No niin se vaan menee, aina ei äidiltä näitä asioita kysellä... Harmittaa vaan edelleen niin vietävästi, varsinkin kun tää on meitin vika lapsi ja esikoisen imetys meni aikanaan kunnolla metsään. Siksi halusinkin nyt panostaa kunnolla ja jaksoin alussa imetyksen ohella lypsää maitoa tytölle pulloon. Olen tosissani nauttinut nyt imetyksestä, vaikka se ei missään vaiheessa hirmu pitkiä aikoja ole ollut ns. helppoa. On ollut rintaraivareita vaikka muille jakaa tms. Harmittaa kun osa äideistä vierottaa rintaa haluavan lapsensa (ja siinä ei siis musta ole mitään väärää! Kaikki tekee kuten itselle on paras eli tää ei oo syyllistämistä, ainoastaan vertaus!!!), ja täällä taas lapsi vieroittaa imetystä jatkaa haluavan äitinsä... Ei mee aina lapsen ja äidin halut yksiin.
Tuo teidän allergisen ruokavalio kuulostaa muuten hirmu tutulta. Esikoisen kanssa oltiin aikanaan samassa kierteessä, poronlihaa ei oikeen enää tee kenenkään mieli sen varran sillä on kikkailtu ateriavariaatioita... Nyt kun tyttö on 4v niin saa jo onneksi syödä mitä vaan, toivottavasti teilläkin paranisivat allergiat yhtä hienosti!
älä syytä siitä itseäsi,olethan yrittänyt jo kaikkesi!monestihan se on niin,että vieroittuminen onkin äidille raskaampaa.nuo allergiat on kyllä hirveitä,kun lapsi ei saa syödä juuri mitään.päivästä toiseen vaan samaa ruokaa.kunpa ne menisi äkkiä ohi.olisi ihanaa tarjota lapselle normaalia ruokaa.
Itse kanssa imetän vielläkin, tytär nyt 1v 1kk ja ajattelin imettää niin kauan ku maitoa vaan tulee... Mutta en tietenkään parikymppiseksi.. =)
tytti:
Olenko ainoa, jonka mielestä tuollainen 4-vuotiaan imettäminen ei enää kuullosta kovin normaalilta? Ja kolmen lapsen imettäminen, jos nuorinkin on jo 1,5 v. Sorry vaan, jossain vaiheessa tulee kyllä mieleen kysymys, kenen tarpeita siinä oikein tyydytetään...
jaa' a, itse olen pohtinut, että ehkäpä me tässä länsimaisessa kulttuurissa vaan ollaan vieraannuttu siitä, mikä on ihmislapselle " normaalia" (=luontaista) näissä imetys/imemisasioissa - jostain muistelen hiljattain lukeneeni, että ihmisellä luontainen vierotusikä olisi (lapsesta riippuen) noin 2-7 vuotta. Ehkä lapsen omaan vierottumiseen vaikuttavat esim. lapsen temperamentti (=joku lapsi kaipaa sitä " pikkuvauva" lohtua pitempään) ja äidin mahdollinen uusi raskaus (ainakin jotkut lapset kai vierottuvat helposti juuri äidin raskauden aikana, kun maito vähenee ja sen maku muuttuu, näin olen lukemani perusteella miettinyt).
Mutta täytyy myöntää, että vaikka olen tuosta luontaisesta vierottumisiästä aika vakuuttunut lukemani perusteella, niin olen kyllä itsekin niin tämän kultturimme läpitunkema, että 4-vuotiaan imettäminen tuntuisi varmaan jo vähän hassulta ja oudolta. Mutta luulen että jos itse imettäisin vielä 4-vuotiasta, niin se tapahtuisi kyllä ihan vaan siksi että lapselle on vielä ollut syystä tai toisesta liian vaikeaa vierottua kokonaan, esim. jonkun sairastamisen takia tms. (4-vuotiaat kai käyvät rinnalla enää kerran-pari vuorokaudessa - ainakin tämmöisen käsityksen olen saanut, en siis tiedä, kun ei ole kokemusta itsellä eikä tuttavapiirissä).
" Äidin tarpeita" imettäminen tyydyttää ainakin minulla siinä mielessä, että kun näen miten tärkeää ja lohduttavaa (ravinnon lisäksi) se on vauvalle, niin koen syvää henkistä tyydytystä siitä, että voin tarjota lapselle sellaista lohtua ja turvaa. (Ainahan imetys ei onnistu, joten siinä mielessä sitä kokee itsensä onnekkaaksi). Oksitosiinihormoni (joka aiheuttaa maidon herumista) vaikuttaa ainakin minulla niin, että rentoudun paremmin pienestä stressistäkin huolimatta, mikä on tarjonnut itselle hektisessä vauva-arjessa mukavan rauhoittumishetken aina imettäessä.
Käy tiuhaan vielä tissillä ja olen ajatellut jatkavani niin kauan kuin lapsi sitä haluaa(vaikka 4-vuotiaaksi:-)). Toinen lapsi olisi toiveissa, saa nähdä onnistuuko imetyksestä huolimatta. Meillä tyttö vaihtaa täysimetykselle aina jos sattuu tulemaan kipeäksi. On ollut tosi raju mahatauti, josta selvittiin ihmeen hyvin vaikka edes vesi tai osmosal ei mennyt alas. Pelkkä tissi kelpasi. Normaalit flunssat ollaan sairastettu, mutta mitään kovia kuumeita tai jälkitauteja ei niihin ole liittynyt. Kaipa imetyksestä on paljonkin terveydellistä hyötyä meille molemmille(äidin diabetes ja munasarja- ja rintasyövän riski pienenee), mutta se ei ole kuitenkaan pääasiallinen syyni pitkään imetykseen. Imetys on lapselle ja siksi myös minulle tärkeä asia.
Ihmetelkööt ihmiset jos haluavat. Minä pyrin vähän jopa mainostamaan taaperoimetystä. Esim. puistossa en kyllä ala evästä kaivelemaan, näin iso tyttö jaksaa odottaa kotiin saakka. Kerhoissa yms. olen kyllä imettänyt. Ainot mitä olen tässä julki-imetyksessä miettinyt on se, että varsinkin kun lapsi on isompi, saattaa jonkun vieraan tölväisyt loukata myös häntä. Harvemmin tulee kuitenkaan tarvetta imettää julkisilla paikoilla, siellä kun on niin paljon muuta mielenkiintoista.
Iltasyöttö oli viimeinen jäljellä ollut imetys jonka sitten lopetin kun nänniin tuli haava. Oli sopiva hetki lopetta kun vastalauseitakaan ei kuulunut kuin yhden illan. Tarkoitus oli imettää 2v asti mutta ei jäänyt harmittamaan aiempi lopetus ollenkaan.
Ensimmäistä imetin 3v10kk, ja ollut aina superterve, eikä allergioita. Toinen syntyi, kun esikoinen oli 2v10kk, ja pienempää olen nyt imettänyt 1v10kk. Pienempi on atoopikko, mutta muuten ollut tosi terve. Meillä tämä on ollut ihan tytöistä kiinni, kumpikin ovat olleet tississä kiinni, enkä ole nähnyt mitään syytä lopettaakaan. Isomman halusin vierottaa ennen neljän vuoden ikää =) joten kieltäydyin vaan antamasta enää... Siitä oli myös paljon apua, kun imetin isompaa raskausajan ja vauvan syntymän jälkeen; maitoa riitti vauvalle tosi hyvin, eikä ollut minkäänsortin imetysmaratoneja, kun vauva sai hetkessä masun täyteen.
Onnea imetykseesi, äläkä välitä muiden mielipiteistä, vaan tee niinkuin sinusta ja lapsestasi tuntuu parhaalta!
Tuosta imetyksestä on tosiaan hyötyä esim. oksennustaudissa, meillä ainakin maito pysyy parhaiten sisällä. Ja pienempi sai viime kesänä reilu 1-vuotiaana listerian ulkomaanreissulla, säästyi tiputukselta ja sairaalahoidolta pelkästään imetyksen takia, vaikka meni kyllä tosi pahaan kuntoon.
tänään kun kerhossa sanoin imettäväni vielä poikaa,niin oi niitä ilmeitä.ihan kun olisi ollut suurikin ihme.yksi nainen ei meinannut tajuta,vaan kysyi hetken päästä,että mitä maitoa poikani juo.nyt on kyllä maidon tulo huomattavasti vähemtynyt,kun yöimetys jäi pois 3,5 viikkoa sitten.toivottavasti tämä ei tiedä loppua :( onko kellään tästä kokemusta?
Itselläni on nyt viikkoa vajaa 1v tyttö, joka teki totaalisen tissilakon 1½vko sitten. Koska alusta saakka olen nähnyt hirmuisesti vaivaa imetyksen onnistumisen eteen (mm. pumpannut ekat 3kk kun vauva ei osannut kunnolla imeä) niin olisin todellakin halunnut imettää kauan. Tyttö nyt kuitenkin päätti toisin. Syynä lakkoon oli korvatulehdus, ja mitä ilmeisimmin hän nyt pelkää rinnalla taas tuntevansa kipua joten ei uskalla imeä. Muutama päivä sitten otti jo muutaman imun mutta edelleen vaivaava räkäisyys sai yskimään ja sitä kautta tyttö lopetti. Olenkin nyt pumpannut hänelle maidon, näin aion toimia kunnes maitotuotteisiin siirrymme muutaman viikon sisällä toivoaksemme. Edelleen toki tarjoan rintaa välillä, jos vaikka neiti vielä innostuisi, mutta en usko tähän enää. Asiasta yli pääseminen on ollut yllättävänkin rankkaa ja kaihoilla muistelen niitä hetkiä kun saimme molemmat nauttia imetyksestä. Siksi nostankin peukkua teille kaikille pitkään imettäville ja harmituksella ajattelen sitä etten itse kyennyt samaan.