Kokemuksia venlafaxin (efexor) lääkkeestä?

Erittäin hyvä lääke.Olen käyttänyt n.viisi vuotta.Nyt olen ollut käyttämättä kuusi päivää ja olo on kuin Pertti Kurikan Nimipäivillä eli ois sama tappaa itsensä.Aloitan käytön taas uudestaan.

Lääke kannattaa ottaa taidat olla raivohullu.Tohtori

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 01:26"]

Bää bää, vitun lampaat. Syökää vaan turhaan lääkärin tuputtamia masennuslääkkeitä ja sotkekaa aivokemianne pysyvästi. Lääkärit itsekin tietävät, että tämä on väärin, mutta resurssipula ja lääketeollisuuden lobbaus.

[/quote]

Suus kii, vitun idiootti. Oletko koskaan ollut VAKAVASTI masentunut? Et. Olet kärsinyt korkeintaan alakuloisuudesta tai kuuluisasta kaamosmasennuksesta, sellaisesta josta naistenlehdet kirjoittelevat "masennuksena". Sitten olet alkanut liikkumaan enemmän, karsinut skeidan ruokavaliostasi ja tadaa- yhtäkkiä olet taas kunnossa.

Silloin kun ihminen on VAKAVASTI masentunut, syömisellä tai liikunnalla ei ole vaikutusta mihinkään: ihminen on pelkkä tyhjä kuori, joka haluaa kuolla koska ei kestä ajatusta itsestään kuormittamassa läheisiään. Päivät menevät sumussa, iltaisin ahdistaa ja itkettää kaikki. Osa lakkaa puhumasta, osa syömästä tai nukkumasta. Osa joutuu/pääsee osastohoitoon. Josset ole itse kokenut NÄITÄ OIREITA, voit pitää suusi kiinni jatkossakin.

[/quote]

valitettavasti nämä lääkkeet juuri aiheuttavat sitä vakavaa masennusta ja riippuvuutta sotkemalla aivokemian. Minulle tätä lääkettä määrättiin ollessani noin 20-vuotias lievään masennukseen. Siitä alkoi helvetti. Söin alle vuoden ja lopetin vieroitusoireiden saattamana. Kappas meni 6kk ja sekosin täysin, tuli mukaan myös paniikkihäiriöt, sosiaaliset tilanteet alkoivat ahdistamaan ja sellaisia oireita ei koskaan aiemmin ollut. Nyt sitten uudestaan sama nappi naamaan lääkärin kehoituksesta ja alettiin "parantelemaan" näitä uusia sairauksia, jotka uskon saaneeni nimenomaan käytettyäni tyhmänä efexoria. Söin nappeja vuoden ja päätin lopettaa, koska sivuoireita oli ties kuinka. Vuoden aikana meni parisuhde nurin, koska meni vähän lujaa. Jälkikäteen kadutti. Meni alle vuosi ilman efeä ja taas samat oireet kahta kauheempana takas. Paniikkikohtauksia ja en enää kyennyt poistumaan edes kodista. Lääkärille ja viestihän oli selvä, aloitetaan lääkitys jälleen kerran ja sivuoireita ei otettu kuuleviin korviin, kuulemma muuta vaihtoehtoa ei ole, kuin lääkitys. Nyt olen lääkekoukussa ties kuinka monetta vuotta. En enää uskalla lopettaa, koska jos taas rajut oireet palaavat. Vakaasti uskon, että efexor aiheutti nämä uudet mukavat pikku sairaudet, koska elämässäni ei ole sattunut edes mitään traumaattista, josta voisin näitä sairauksia syyttää. Tekisi mieli taas kokeilla lopettaa, mutta tiedän, että siitä saattaa seurata työkyvyn menetys ja pitkä sairasloma, sillä lopetus oireista ei parissa päivässä selviä. 

Älkää hyvät ihmiset aloittako näitä myrkkyjä, vaikka kuinka lääkärit niitä kehuvat täysin turvallisiksi. Mitään näyttöä näistä uudensukupolven pillereistä ei ole, mitä ne aiheuttavat pitkällä ajalla ihmisille eikä myöskään näyttöä miten ne toimivat aivoissa. Serotiini höpinät kannattaa jättää omaan arvoonsa, sillä se on vain spekulointia miten ne  mahdollisesti ehkä vaikuttavat. Kannattaa myös pohtia miksi masennus, ahdistus a muut psyykkiset ongelmat ovat viime aikoina räjähtäneet ihan käsiin, vaikka lääkkeitä syödään enemmän kuin koskaan aiemmin. Monet itsemurhat, kouluammuskelut ovat tapahtuneet näiden lääkkeiden vaikutuksen alaisena. 

Alkoholin pahin haitta masennuksesta kärsivälle on se, että se vapauttaa stressihormoneja lisämunuaisesta. Kun alkoholi haihtuu verestä jää kuitenkin stressihormonin vaikutus jäljelle, joka aiheuttaa ahdistuneisuutta. Mitä enemmän juo sitä enemmän tuntee olevansa stressaantunut ja sitä enemmän kaipaa alkoholin (nousuhumalan) tuottamaa lievitystä.

Stressihormoni puolestaan supistaa serotoniinitasoja, joten kierteessä ollaan --> alkoholisoituminen vauhdissa.

Olen kohta vuoden syönyt ko. lääkettä, aloittaessa oli useamman viikon jakso jolloin en pystynyt edes nousemaan sängystä ylös, saatikka menemään ulos. Sen jälkeen pahin olo helpotti, mutta masennus ja yleinen ahdistuneisuus ei kadonnut. parin kuukauden jälkeen aloittamisesta lääkäri nosti annoksen 75mg/päivä 150mg/päivä, vieläkään en tunne kunnolla helpotusta tähän ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen. Nykyään menee päivittäin 2x 1mg Alproxia jotta saan pahimman ahdistuneisuuden kuriin ja kykenen normaaleihin arkirutiineihini. Illalla otan Alproxin ettei tarvitse kieriä useampaa tuntia sängyssä pala kurkussa ahdistuneisuuden takia. En oikein osaa kuvailla hyviä puolia tästä lääkkeestä, koska itse en ole esimerkiksi ollut yhtään normaalia pirteämpi vaikka lääkkeen pitäisi siihen auttaa. Huonoja puolia omalla kohdalla vain seksuaalinen haluttomuus ja empatiakyvyn menetys.

Ensikuun puolessa välissä taas psykiatrin aika niin pitää varmaan keskustella josko olisi lääkkeen vaihdon aika vai mitä tässä oikein tehdään. 7 vuotta sairastanut keskivaikeata masennusta ja viimeiset 3 vuotta jatkuva ahdistustila päällä. Tämä on nyt kolmas SSRI-lääke jota minulle on syötetty, Ensimmäinen oli essitalopraami jota söin noin puolivuotta, mutta lopetin käytön sen tehottomuuden takia. Toinen oli sertraliini, jonka käytön lopetin viikon syömisen jälkeen liian pahojen sivuvaikutusten takia.

Hurjaa lukea näitä juttuja! Lääkäri määräsi mulle kans venlaa keskivaikean masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön hoitoon, mutta itseä alkoi pelkkä ajatus ahdistaa (heh heh) niin paljon, että peräännyin koko hommasta. Pitää tässä soittaa lääkärille ja keksiä jotain muuta.

Harvemmin lääkärit keskittyvät ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, niin se taitaa mennä että määrätään vaan lääkkeitä lääkkeiden perään?

Vierailija kirjoitti:

Älkää syökö tota paskaa. Teistäkin ainakin 95% syö masennuslääkkeitä turhaan. Itsekin näin tein vuosia sitten tyhmänä. Kun lopetin Efexorit, niin vieroitusoireet kestivät 3 kuukautta! En suosittele.

Turhaan? Sairauteen kai niitä syödään.

Samaan aikaan väsyttää mutta kuitenkin piristää. Kyllä se parantaa.

up

Olen ollut lääkkeen käytön ajan agressiivinen humalassa.käynyt käsiksi, haukkunut ..ym.voiko johtua lääkkeestä?luulin et mulle on vanhemmiten tullut alkoholiongelma.Juhlin noin 1 kerta kuussa maksimissaan, muutoin en käytä alkoa.

Efexoria syödessäni en ole saanut kertaakaan orgasmia ja yritetty on :(

Muuten hyvä lääke.

Söin 10 vuotta ja toimi. Turhaan pelkäsin esim. lopetusoireita, lopetin hyvin asteittain ja pikkuhiljaa ja mitään vieroitusoireita ei tullut. Muutama säpsähdys ehkä, mutta ei sellaista joka olisi mitenkään häirinnyt jos en olis tarkkaillut itseäni. Tätäkin pelkäsin nettipalstojen takia ihan turhaan, joten kannattaa luottaa lääkärin arvioon ja jättää noi huuhaa-kertomukset lukematta, koska onnistuneesti käyttävät harvoin kirjoittavat niihin. Kun aloitin ko. lääkkeet, niin muistan että hikoilin viikon ja väsytti koko ajan, sen jälkeen kaikki oireet hävisi. En voi valittaa.

Ja ed. lisää, että käytin masennukseen, ahdistuneisuuteen ja lieviin pakko-oireisiin melko pienellä annoksella

Piristävä vaikutus. Nosti hyvin masennuksesta ylös. Söin 3 kuukautta 75-225mg.

Joillekin iso annos aiheuttaa maniaa, joten lähipiirin kannattaa tarkkailla käytöstä ja annosta alennettava, jos alkaa mennä liian "lujaa".

Kaksisuuntaista ei voi diagnosoida lääkehöyryissä. Lääke ei sovi kaksisuuntaisille, koska saattaa tosiaan aiheuttaa maniaa jota tulee kaksisuuntaisille muutenkin.

Söin Efexoria kymmenen vuotta, ja sinä aikana jouduin monenlaisiin vaikeuksiin. Epäilen, että lääke muutti käytöstäni jotenkin. Nyt lopettamisen jälkeen olo on ihan erilainen. Kunpa en olisi aloittanut lääkettä ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

Sain sitä kipuun. Ei auttanut, joten käyttö jäi kahteen kuukauteen. Aluksi todella vaikea nukkua, olo oli ylipirteä. Lääke kannattaakin ottaa aamulla. Kun alusta päästiin, kahden kuukauden pituinen superväsymys. Koska lääke ei auttanut kipuun, lopetin syömisen. Rasittavia aivo-oireita, vaikka minulla oli hyvin mieto annostus. Sen jälkeen olo parani. Ehkä auttaa masennukseen paremmin kuin kipuun, toivottavasti.  

Millaiseen kipuun sulla kokeiltiin?

Yritän Tramalista eroon. Venlaflaksiini voisi osua samoihin välittäjäaineisiin.

Hyvät kokemukset siitä. Paljon enemmän hyvää kuin huonoa...

Vierailija kirjoitti:

Söin 10 vuotta ja toimi. Turhaan pelkäsin esim. lopetusoireita, lopetin hyvin asteittain ja pikkuhiljaa ja mitään vieroitusoireita ei tullut. Muutama säpsähdys ehkä, mutta ei sellaista joka olisi mitenkään häirinnyt jos en olis tarkkaillut itseäni. Tätäkin pelkäsin nettipalstojen takia ihan turhaan, joten kannattaa luottaa lääkärin arvioon ja jättää noi huuhaa-kertomukset lukematta, koska onnistuneesti käyttävät harvoin kirjoittavat niihin. Kun aloitin ko. lääkkeet, niin muistan että hikoilin viikon ja väsytti koko ajan, sen jälkeen kaikki oireet hävisi. En voi valittaa.

Kirjoitat itsekin nettipalstalle. Etkös ole ihan samanlainen "huuhaa"-kirjoittelija kuin he, joita kritisoit?

Olen syönyt Venlaa nyt nelisen kuukautta, annostus 150mg. Aluksi oli vähän aloitusoireita, mm. seksuaalista haluttomuutta ja hikoilua, mutta menivät suht nopeasti ohi. Lääke aloitettiin tueksi vaikeaan ahdistuneisuuteen sekä keskivaikeaan masennukseen ja niihin se onkin tehonnut selkeästi. Mielestäni lääkkeen paras puoli omalla kohdallani on se, miten se nostaa toimintakykyä: kämppä pysyy siistinä, laskut maksettuina ja suihkussakin jaksaa käydä säännöllisesti. Masentuneelle kun nämä eivät ole mitenkään itsestäänselviä asioita...käyn myös viikottain terapiassa nyt.

Annostuksesta sen verran, että kun ensimmäisen kerran söin tätä lääkettä muutama vuosi sitten, annostukseni oli nykyistä isompi ja se aiheutti hypomaniaa (en ole kaksisuuntainen). Hypomania lakkasi suunnilleen heti kun annostusta vähennettiin. Lääke jouduttiin lopettamaan lopulta siksi, että maksa-arvoni kohosivat pilviin, eli nyt kun syön tätä niin joudun käydä tsekkauttamassa maksa-arvoni säännöllisesti.

Ei kannata lukea näitä ketjuja kuin piru raamattua; osalla lääke auttaa, osalla ei. Minulla auttoi, vaikka moni ns. kehuttu lääke oli kohdallani aivan tehoton/sain pelkät ei-toivotut sivuvaikutukset (näiden joukossa mm. ylistetty Voxra, Ketipinor ym.). Kokeilkaa kuukausi-pari ja päätelkää sitten, onko lääkkeestä juuri teille hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 12:16"]

Nyt on lääke aloitettu. En uskaltanut ottaa koko annosta, vaan tyhjensin osan lääkkeestä pois kapselista. Toivottavasti em. auttaa, ettei tuu pahoja sivuoireita.

Ei noin saa tehdä. Hoitosi ei nyt suju suunnitelman mukaisesti.

Mitäs lääkäreitä te olette?

 Oletteko huomanneet että mielialalääkkeitä määrävät lääkärit saa osa oikeen tukea reseptien mukaan ja varsinkin ssri lääkkeitä annetaan enemmän kuin karkkia lapselle.

 Käyttäjä varmasti osasi katsoa sen että kapselin sisällä on samansuuruisia depot kapseleita jolloin annosta voi muokata.

 Jos olet joku lääkäri trolli niin ota vapaasti hernepussi ja vedä nenään. Ihmisiä autetaan ja ihmiset on itsensä parhaita asiantuntijoita mutta lääkärit valitettavasti uskoo johonkin idioottimaiseen thl jumalaan.

 Tutkikaas asiaa niin venlafaxinin sisarlääke zympalta on usas esim jo aika tapetilla. Siksi sitä en koskaa suostuisi likkani enää syövän.

 Siksi tutkin tätä venlafaksiinia ja kuulostelen ihmisten tarinoita. Vaikuttaa hyvälle suurella osaa. Itse joskus ssri lääkkeillä meinasin tuhota elämäni mutta onneksi tuttavat neuvoi edullisen yksityisen ja pääsin sitäkautta eroon niistä itsemurha pillereistä.

 Mutta eikun valoisaa kesää kaikille aivojensa kanssa painiville.

 Tulikin asia mieleen, se että aivot ei välttämättä käske suolistoa tuottamaan tiettyjä välittäjä aineita riittävästi. Osaako joku sanoa kuinka annetaan suolistolle käskyä ettei tarvitsisi ponsoroida lääketehtaita koska syömme jokatapauksessa.