Mitä se on se elämä, josta me "kympin tytöt" emme tiedä mitään?
Olen siis näitä parjattuja kympin tyttöjä. Meni lukiosta yliopistoon, tein töitä, biletin, rakastuin, petyin (tämä kertaa X), rakastuin ja menin naimisiin. Perustin perheen ja olen työelämässäkin ollut toistakymmentä vuotta. Elämä on kivaa, iloineen ja suruineen.
Mutta kun joskus kuulee, ettemme me kympin tytöt tai akateemiset tiedä ELÄMÄSTÄ mitään? Mitä meidän pitäisi tietää? Ei minunkuaan taustani täydellinen ole. Samanlaisia sukumörköjä siellä on kuin muillakin.
Siksi en ole koskaan tätä tajunnut. Ei sen tietäminen varmaan onnellisuuttani heilauta suuntaan tai toiseen, mutta onhan se kiva oppia uusia asioita.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin miettimään, että kyseenalaistaako se kympin tyttö koskaan mitään? Vai uskooko kaiken mitä hänelle opetetaan? Onko kympin tyttö koskaan eri mieltä kuin joku professoreistaan, ja uskaltaako tuoda ajatuksiaan julki? Kulkeeko kympin tyttö omia polkujaan, vai vain muiden polkuja?
Vanha viesti, mutta viime vuosien sekoilua ja salaliittohörhöilyä katselleena on todettava, että kympin tyttönä on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että osaa kyseenalaistaa asioita perustellusti, eikä vain vastarannankiiskeyden vuoksi tai jotain kuviteltua valtaa tai arvostusta saadakseen. Monet kyseenalaistajat ovat vaan ihan kujalla, ja kyseenalaistukset ovat typerää vaahtoa. Esimerkkinä nyt vaikka rokotekriittisyys ja ilmastonmuutosdenialismi.
Mä olen kasin tyttö ja kyseenalaistan kaikkea, varsinkin humalassa. Sitä on monet jännittävät keskustelut tullut käytyä. Olen myös aika hyvä suustani tarpeen tullen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin miettimään, että kyseenalaistaako se kympin tyttö koskaan mitään? Vai uskooko kaiken mitä hänelle opetetaan? Onko kympin tyttö koskaan eri mieltä kuin joku professoreistaan, ja uskaltaako tuoda ajatuksiaan julki? Kulkeeko kympin tyttö omia polkujaan, vai vain muiden polkuja?
Vanha viesti, mutta viime vuosien sekoilua ja salaliittohörhöilyä katselleena on todettava, että kympin tyttönä on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että osaa kyseenalaistaa asioita perustellusti, eikä vain vastarannankiiskeyden vuoksi tai jotain kuviteltua valtaa tai arvostusta saadakseen. Monet kyseenalaistajat ovat vaan ihan kujalla, ja kyseenalaistukset ovat typerää vaahtoa. Esimerkkinä nyt vaikka rokotekriittisyys ja ilmastonmuutosdenialismi.
Mutta välttämättä ei ole mitään mielenkiintoista omaa sanottavaa. Sellaista että erottuisi. Keskustelun aiheet on opeteltuja.
Minä läjäytän pöytään: Perse on ihmisen tärkein ominaisuus. (Ainakin isoin lihas). Tämä kommentti saa ihmisissä monenlaisia reaktioita aikaan. Pöytä on katettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin miettimään, että kyseenalaistaako se kympin tyttö koskaan mitään? Vai uskooko kaiken mitä hänelle opetetaan? Onko kympin tyttö koskaan eri mieltä kuin joku professoreistaan, ja uskaltaako tuoda ajatuksiaan julki? Kulkeeko kympin tyttö omia polkujaan, vai vain muiden polkuja?
Vanha viesti, mutta viime vuosien sekoilua ja salaliittohörhöilyä katselleena on todettava, että kympin tyttönä on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että osaa kyseenalaistaa asioita perustellusti, eikä vain vastarannankiiskeyden vuoksi tai jotain kuviteltua valtaa tai arvostusta saadakseen. Monet kyseenalaistajat ovat vaan ihan kujalla, ja kyseenalaistukset ovat typerää vaahtoa. Esimerkkinä nyt vaikka rokotekriittisyys ja ilmastonmuutosdenialismi.
Kerron sulle ysin tyttönä, joka päätyi tutkijaksi. Sua on kusetettu koko ajan. Foliot olivat oikeassa. On vain ajan kysymys milloin tieto saavuttaa Suomen.
Vierailija kirjoitti:
Keskivertona et ole koskaan silmätikku. Sulaudut massaan. Ainakin peruskoulussa ja lukiossa on hyvä olla näin. Sitten ehkä myöhemmässä elämässä voi loistaa. Silloinkin vain kapealla sektorilla.
Olen eri mieltä. Omassa lukiossani, josta keskimäärin ei kirjoitettu hyviä tuloksia, oli erinomaista olla kympin poika. Suurin osa opettajista oli mielissään, että myös joku poika oli kiinnostunut opiskelusta. He tarjosivat aina lisähaastetta ja kannustivat pyrkimään elämässä eteenpäin. Hyvin pärjäävien tyttöjen keskuudessa oli vientiä, eikä niin kauheasti kilpailua.
Faktahan on se, että Suomessa media ja viranomaiset ovat kusettaneet kansaa koko ajan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskivertona et ole koskaan silmätikku. Sulaudut massaan. Ainakin peruskoulussa ja lukiossa on hyvä olla näin. Sitten ehkä myöhemmässä elämässä voi loistaa. Silloinkin vain kapealla sektorilla.
Olen eri mieltä. Omassa lukiossani, josta keskimäärin ei kirjoitettu hyviä tuloksia, oli erinomaista olla kympin poika. Suurin osa opettajista oli mielissään, että myös joku poika oli kiinnostunut opiskelusta. He tarjosivat aina lisähaastetta ja kannustivat pyrkimään elämässä eteenpäin. Hyvin pärjäävien tyttöjen keskuudessa oli vientiä, eikä niin kauheasti kilpailua.
Mutta toi ei ole hyvä asia ollenkaan parinvalinnassa. Olisit saanut enemmän tyttöystäviä keskivertona. Tytöt kavahtavat älykköjä.
Et kuule tajua, minkälaista on kerätä viimeisiä pennosia kasaan kynsibaaria varten.
Itse olen ajatellut, että kympin tyttö -stereotypiat ovat lopulta vain kateutta. Vähän harmittaa, kun ei itse pärjää esim. koulussa niin hyvin niin täytyy keksiä kaikkia huonoja puolia siitä kun joku toinen pärjää hyvin.
Klassikko tietysti tuo, että seiskoja saava poika on oikeasti fiksu ja innovatiivinen, mutta vaan laiska. Eli oikeasti olisi parempi kuin se kymppejä saava tyttö. Kymppejä saava tyttö kun on saanut hyvät arvosanat vain siksi että käyttää kaiken vapaa-ajan opiskeluun. Ei siksi, että olisi hyvä jossain.
Itse tunnen muutaman erityisen älykkään miehen. Yhteistä heille on se, ettei kukaan heistä ollut seiskan poika. Ihan jo siksi, että äkykkyytensä takia saivat aina hyviä arvosanoja, vaikka eivät olisi valmistautuneet kokeisiin. Jos saat peruskoulussa ja lukiossa seiskoja matikan kokeesta niin tuskin olet matemaattinen huippulahjakkuus, joka vaan on turhan laiska. Voit olla toki ihan perus fiksu ja sitten laiska. Mutta tuskin huippu. Siinä ei tietysti ole mitään pahaa. Mutta voitaisiin lopettaa se väittämä, että huonosti pärjäävät pojat ovat oikeasti jotain laiskoja neroja. Varsinkin kun suurin osa ihmisistä ei koskaan tee mitään suuria innovaatioita.
Olin yläasteella vitosen poika. Lukion (aikuisena aikuislukiossa) otin tosissaan, ja olin siellä kympin poika. Yliopistossa olinkin taas vitosen poika. Elämää on nähty jos jonkin näköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin miettimään, että kyseenalaistaako se kympin tyttö koskaan mitään? Vai uskooko kaiken mitä hänelle opetetaan? Onko kympin tyttö koskaan eri mieltä kuin joku professoreistaan, ja uskaltaako tuoda ajatuksiaan julki? Kulkeeko kympin tyttö omia polkujaan, vai vain muiden polkuja?
Vanha viesti, mutta viime vuosien sekoilua ja salaliittohörhöilyä katselleena on todettava, että kympin tyttönä on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että osaa kyseenalaistaa asioita perustellusti, eikä vain vastarannankiiskeyden vuoksi tai jotain kuviteltua valtaa tai arvostusta saadakseen. Monet kyseenalaistajat ovat vaan ihan kujalla, ja kyseenalaistukset ovat typerää vaahtoa. Esimerkkinä nyt vaikka rokotekriittisyys ja ilmastonmuutosdenialismi.
Mutta välttämättä ei ole mitään mielenkiintoista omaa sanottavaa. Sell
Minusta tämmöiset perse-tason keskustelunavaukset on todella tympäännyttäviä. Kiva tietty jos itse pidät itseäsi mielenkiintoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin miettimään, että kyseenalaistaako se kympin tyttö koskaan mitään? Vai uskooko kaiken mitä hänelle opetetaan? Onko kympin tyttö koskaan eri mieltä kuin joku professoreistaan, ja uskaltaako tuoda ajatuksiaan julki? Kulkeeko kympin tyttö omia polkujaan, vai vain muiden polkuja?
Vanha viesti, mutta viime vuosien sekoilua ja salaliittohörhöilyä katselleena on todettava, että kympin tyttönä on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että osaa kyseenalaistaa asioita perustellusti, eikä vain vastarannankiiskeyden vuoksi tai jotain kuviteltua valtaa tai arvostusta saadakseen. Monet kyseenalaistajat ovat vaan ihan kujalla, ja kyseenalaistukset ovat typerää vaahtoa. Esimerkkinä nyt vaikka rokotekriittisyys ja ilmastonmuutosdenialismi.
Kerron sulle ysin tyttönä, joka päätyi tutkijaksi. Sua on kusetettu koko
Minkäs alan tutkija olet ja missä asiassa foliot ovat oikeassa? Perustuuko mielipiteesi ihan omaan tutkimukseen, jota olet youtube-videoita katsomalla tehnyt?
Kympin tyttö on semmoinen aivopesty paremman perheen tyttö. On niellyt kaikki opetukset ja todennäköisesti kovat arvot siinä mielessä, ettei näe oman elinpiirinsä ulkopuolelle. Lapsena ei ole tarvinnut ja aikuisena ei osaa.
Kympin tyttö pysyy parhaana versiona itsestään eikä taso koskaan laske, kun ei tarvitse nähdä kurjuutta. Kympin tyttö/poika ei pysty samaistumaan itsestään poikkeaviin, kuten syrjäytyneisiin tai vanhuksiin. Keneenkään sen oman lokeronsa ulkopuolella. Sitä on kympin elämä: sinun ei edes tarvitse. Olet hyvä ja riittävä juuri sellaisena ja siinä missä olet.
Tällaiseen yksinkertaiseen ajatteluun pitää aivopestä. Kympin tyttö on aina vähän simppeli tyyppi. Siksi sanotaan vitsillä, että akateemisella on koulut on käymättä.
Jos itsellä on epäilys siitä, että jotain on jäänyt kokematta, niin ehkä se on totta.
Monenlaisia vaiheita eläneenä sanoisin, että siinä kympin tyttö -moodissa puuttui rohkeutta heittäytyä vastaantuleviin kokemuksiin, jos ne poikkesivat käsikirjoituksesta. Ihmiset joiden kanssa oli tekemisissä olivat samasta muotista kuin itse.
Hyvin pärjääminen on tietysti kunnioitettavaa ja antaa mielenrauhaa. Mutta ehkä ripaus seikkailua antaisi suolaa elämään.
Kateelliset elämänkoululaiset pätemässä stereotypioidensa kanssa :D
Mun tuntemista kympin tytöistä on tullut menestyviä yrittäjiä ja akateemisia tieteenedistäjiä. Yhdestä tuli insinööri joka headhuntattiin dippatyön perusteella maailmalle ja vilahtaa vähän väliä kansainvälisissä julkaisuissa oman alansa pioneerina ja käänteentekijänä.
Nämä "kympin tytöt eivät ajattele itse eikä kyseenalaista" tyypit eivät ole selvästikään peruskoulua (korkeintaan amista) pidemmälle pärjänneet. Muuten he tietäisivät kokemuksesta että peruskoulu on perusasioiden ulkoaopettelua, lukiossa opittua aletaan soveltamaan ja yliopistossa koko koulutuksen painotus on alasta riippumatta tiedon kriittisessä analysoimisessa, tutkimustulosten painoarvon arvioimisessa ja suhteuttamisessa kontekstiin, uuden tiedon etsimisestä ja tarkentamisesta. Koko akateemisuus perustuu eteenpäinmenemiselle, kyseenalaistamiselle (ennenkaikkea sen perustelemiselle!) Ja näkemysten haastamiselle. Pelkkä ulkoaopettelu ja tiedon sellaisenaan imeminen kamppaa jo lukiossa, yliopistossa sillä ei pärjää enää ollenkaan.
Itse olen ns. Kevyeltä alalta ja meilläkin kaikki kurssit olivat "mistä sait tämän tiedon, mitä teet sillä, miten arvioit sitä, miten katsot sitä kriittisesti, perustele, perustele, perustele!" Ainoastaan kirjatenttikurssit sai läpi vain lukemalla ja muistamalla luetun.
:DDD