Mitä se on se elämä, josta me "kympin tytöt" emme tiedä mitään?
Olen siis näitä parjattuja kympin tyttöjä. Meni lukiosta yliopistoon, tein töitä, biletin, rakastuin, petyin (tämä kertaa X), rakastuin ja menin naimisiin. Perustin perheen ja olen työelämässäkin ollut toistakymmentä vuotta. Elämä on kivaa, iloineen ja suruineen.
Mutta kun joskus kuulee, ettemme me kympin tytöt tai akateemiset tiedä ELÄMÄSTÄ mitään? Mitä meidän pitäisi tietää? Ei minunkuaan taustani täydellinen ole. Samanlaisia sukumörköjä siellä on kuin muillakin.
Siksi en ole koskaan tätä tajunnut. Ei sen tietäminen varmaan onnellisuuttani heilauta suuntaan tai toiseen, mutta onhan se kiva oppia uusia asioita.
Kommentit (95)
Tiesitkö, että Einsteininkin sanotaan olleen lukihäiriöinen?
Minäpä kerron, että tuntemani kympin tytöt törmäävät väkivaltaan, yhteiskunnan pahoinvointiin ja kaikkeen mahdolliseen työssään lääkäreinä, opettajina, pappeina, psykologeina, terapeutteina, toimittajina ym. Tätä ennen kesät on vietetty palkattomissa harjoitteluissa, välivuosi au pairina ulkomailla, vaihto-opiskeluvuosi toisella mantereella, opiskelurahaa tienattu siivoamalla, hampurilaisravintolassa ja tavaratalon kassalla. On muutettu opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, kokeiltu kenties akateemisen työttömän arkipäivää. Joku on yhdistänyt työn, opiskelun ja lastenhoidon. Mutta tämähän ei ole mitään elämää. Todellinen elämä on sitä, että koulussa ei ole oppinut yhdyssanoja, prosenttilaskuja, vieraita kieliä tai muuta turhaa.
Vai ettei kympin tytöt ajattele. Kateellisten panettelua, sanon minä. Se, että suurimman osan elämästä tekee niin kuin auktoriteetit käskee, on vain fiksuutta sekin. Kapinoimalla tuulimyllyjä vastaan aika harvoin saavuttaa mitään. Käyttämällä päätään sen sijaan voi asioihin vaikuttaa vaikeuttamatta omaa elämäänsä.
Tiesitkö, että Einsteininkin sanotaan olleen lukihäiriöinen?
Mutta harva lukihäiriöinen kykenee saamaan kympin tasoa, kun lukihäiriö aiheuttaa kuitenkin hitautta ja muita ongelmia. Ainakaan äidinkieli ei ole lukihäiriöisellä yleensä kympin tasoa.
kuin pelkkiä kiitettäviä kouluarvosanoja kotiin kiikuttavaa oppilasta. Minusta tuo sanonta tarkoittaa oppilasta/ihmistä jonka kuvitellaan tekevän vapaa-aikanakaan vain ja ainoastaan läksyjä. Eli ei "kympin tyttö" koki joitain asioita ehkä aiemmin, koska hänen koko vapaa-aikansa ei mennyt läksyjen lukemiseen.
Kympin tyttö on siis stereotypia hyvästä oppilaasta, jota ei iltaisin näy muiden nuorten mukana bilettämässä ja muut kuvittelevat että hänen elämänsä on pelkkää läksyjen lukemista.
Ja olen sentään miespuolinen itse. Mitä ihmeen "kokemuksia" kympin tyttö tosiaan menettää, niitä vessapanoja ja koomakännejä?
Oma avovaimoni on kympin tyttö ja mulle paras mahdollinen.
Ja olen sentään miespuolinen itse. Mitä ihmeen "kokemuksia" kympin tyttö tosiaan menettää, niitä vessapanoja ja koomakännejä?
Oma avovaimoni on kympin tyttö ja mulle paras mahdollinen.
voi olla näitäkin! Tai miten nämä asiat poissulkee toisensa tai edes liittyy toisiinsa?
-en nyt muista mikä numero mulla oli mutta mulla on kaikenlaista häröilyä riittänyt elämässä vaikka todistuksessa on ollut ne kympit
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2009/170209_d.htm
"– Lukihäiriöisillä ongelmat ovat yleensä kielellisillä aluilla, mutta heillä voi olla hyvin vahvoja alueita oikeassa aivopuoliskossa, jossa sijaitsevat näönhahmottamiseen sekä rytmin ja melodian erottamiseen liittyvät taidot. On loogista ajatella, että jos ei-kielelliset taidot ovat vahvoja, niin niitä myös harjaannuttaa entistä paremmiksi. Näin ollen lukihäiriöisistä voi löytyä hyvinkin lahjakkaita tyyppejä. "
Tiesitkö, että Einsteininkin sanotaan olleen lukihäiriöinen?
Mutta harva lukihäiriöinen kykenee saamaan kympin tasoa, kun lukihäiriö aiheuttaa kuitenkin hitautta ja muita ongelmia. Ainakaan äidinkieli ei ole lukihäiriöisellä yleensä kympin tasoa.
Todellinen kympin tyttö ei lannistu jos aikuisena kaikki ei mene niinkuin Strömsössä. Hänellä on sosiaalisia taitoja ja verkosto ystäviä ja selviytyy tilanteesta kuin tillanteesta. Häntä ei hävetä kulkea vanhoissa vaatteissa tai ajaa vanhalla autolla tai asua betonilähiössä.
Wannabe-kympin tytöllä on hyvä työpaikka, kalliitt vaatteet, asuu huvilassa Espoossa, on oma kartanoauto henkiläkohtaiseen käyttöönsä ja mies on kuin jostain ruotsalaisesta TV-sarjasta. Valistettavasti tämä mies ravaa vieraissa ja lapset mebestyy hunosti koulussa, kusaa muita, ryyppää ja käyttää huumeita jawannabe-kympin tyttö yrittää peittää kaiken tämän.
suuret nerot olisi olleet huonoja koulussa??? Varmaan jotkut, mutta otetaan vaikka kaksi fyysikkoa: Einstein ja Hawking. Einsteinista liikkuu legendaa, että olisi ollut opettajastaan idiootti, mutta sehän on kumottu. Einstein oli erinomainen koulussa. Hawking taas oli superopiskelija vielä yliopistossakin ja laski jonain vuonna muistaakseni käyttäneensä kaksi tuntia viikossa opiskeluun ja silti suoritti opinnot huippuarvosanoin!
Kympin tytöistä valittaminen on silkkaa kateutta. Ei haluta myöntää, että jotkut on ahkeria ja fiksuja. Monet huippututkijat ovat olleet esimerkiksi "kympin tyttöjä" (no, kympin poikia myös). Yleisesti ottaen työelämässä huipulle päässeissä on taatusti enemmän kympin oppilaita kuin seiskan oppilaita. Tämä ei tarkoita, että jokainen kympin oppilas olisi suuri johtaja ja jokainen seiskan oppilas Siwan kassa, mutta kyllä se ennustetta kuitenkin antaa. Onneksi heikompi kuolumenestys ei ole mikään tuomio ja siitä huolimatta voi menestyä hienosti elämässä!
Jos poika on kympin poika, hän on fiksu. Jos hän on seiskan poika, hän on fiksu ja luova. Jos tyttö on kympin tyttö, hän on kiltti ja auktoriteettiuskoinen. Ainakaan hän ei ole fiksu. Jos tyttö on seiskan tyttö, hän on tyhmä. Yleinen virhekäsitys on, että nerot olisivat huonoja koulussa. Aika usein vedotaan Einsteiniin. Todellisuudessa Einstein oli loistava oppilas koulussa.
Kerrassaan lopistavasti muotoiltu - tätähän tämä naisten elämä suomalaisessa yhteiskunnassa on, asenteet ovat suoraan kivikaudelta.
Kaikkea roskaa vielä nykyäänkin kuulee. Naisilla on jo nuorena muutakin vastuullaan kuin oma koulutyö. Pojilla on enemmään vapaata ja heillä ei yleensä ole velvollisuksia kotona. Sama jatkuu aikuisiällä. Perheelliset naiset ei jouda lekkimään.
Se oikea elämä on narkkipiireissä ja puliremmeissä ja muissa alamaailman jutuissa. Jos et ole huorannut tai sinulla ei ole ollut väkivaltaista, rikollista kumppania, et tiedä elämästä mitään. Sitä se varmaan on, mistä *kympin* tytöt ovat jääneet paitsi. Varmaan olette kympin tytöt kateudesta vihreitä..
Olen kympin poika ja nain aikanaan kauniin ja seksikkään kympin tytön. Hommattiin tutkinnot ja hyväpalkkaiset hommat, jotka ei liikaa stressaa. Lapsettomina juhlittiin välillä ihan railakkaasti. Sittemmin on tehty lapsia, matkusteltu ja harrastettu. On jääty paitsi köyhyydestä ja sairauksista hyvän onnen ja ehkä vähän oman pääkopankin ansiosta. Rikastumaan emme tosin ole palkkatuloilla päässeet.
Juuri viime viikonloppuna juteltiin viinipullon ääressä, että tehtäisiiinkö mitään toisin. Lopputulos oli, että emme tekisi. Koulussa pärjääminen avaa Suomessa ovet aika huolettomaan keskiluokkaiseen elämään.
Kuka noin ajattelee? Kaikilla meillä on omat ongelmamme. Päinvastoin aattelen, että onpa rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka noin ajattelee? Kaikilla meillä on omat ongelmamme. Päinvastoin aattelen, että onpa rankkaa.
Niin, olen keskiverto vähän kaikessa, ja tämä on aika hyvä asia. Voin olla juuri sellainen kuin olen. Vähän tyhmä joskus, mutta älykäs joidenkin seurassa. Paitsi en sitä paljasta.
Oikeastaan tosi kivaa olla keskellä.
Keskivertona et ole koskaan silmätikku. Sulaudut massaan. Ainakin peruskoulussa ja lukiossa on hyvä olla näin. Sitten ehkä myöhemmässä elämässä voi loistaa. Silloinkin vain kapealla sektorilla.
Olen akateeminen. Varmasti korkeammin koulututettu kuin yksikään tässä keskustelussa. Jos sun käsitys maailman pahuudesta on sukumörkö niin olet todella ulapalla.
Keskivertona saattaa huoletta laukoa vaikkapa, että perse on ihmisen tärkein ominaisuus. Kympin tyttönä ei voi. Pitää käyttäytyä siivosti.
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin miettimään, että kyseenalaistaako se kympin tyttö koskaan mitään? Vai uskooko kaiken mitä hänelle opetetaan? Onko kympin tyttö koskaan eri mieltä kuin joku professoreistaan, ja uskaltaako tuoda ajatuksiaan julki? Kulkeeko kympin tyttö omia polkujaan, vai vain muiden polkuja?
Vanha viesti, mutta viime vuosien sekoilua ja salaliittohörhöilyä katselleena on todettava, että kympin tyttönä on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että osaa kyseenalaistaa asioita perustellusti, eikä vain vastarannankiiskeyden vuoksi tai jotain kuviteltua valtaa tai arvostusta saadakseen. Monet kyseenalaistajat ovat vaan ihan kujalla, ja kyseenalaistukset ovat typerää vaahtoa. Esimerkkinä nyt vaikka rokotekriittisyys ja ilmastonmuutosdenialismi.
Kummallaki on sama piirre. Äiti, joka halua, että tyttö on luokan paras. Tyttö suorittaa ja suorittaa ja purskahtaa itkuun jos joku saa paremman numeron.
Ja kummallakin on anorektisia piirteitä. Yritetään hallita elämää syömättömyydellaä.