Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen 32 v. ja musta on ihanaa vanheta! :)
03.11.2012 |
Mietin tässä juuri, että ei mene kuin 8 vuotta, ja olen neljäkymmentä. Nyt sen tajuaa, kuinka nopeasti aika kuluukaan. Ja itseasiassa, odotan vanhenemista innokkaana. Ei sillä että elämässäni olisi nyt mitään vialla, itseasiassa olen todella tyytyväinen elämääni ja itseeni juuri nyt, tuntuu, että koko ajan on vain parantunut, mitä vanhemmaksi olen tullut. En enää missään nimessä haluaisi olla kaksikymppinen, en edes 25-vuotias.
Tähän asti ainakin olen alkanut tuntea itseäni vuosi vuodelta paremmin, saanut lisää kaivattua itsevarmuutta, tajunnut mitä haluan elämässä, löytänyt suunnan elämälleni, nautin elämästä enemmän. :)
Vaikka elämä on ihanaa ja nautin tästä juuri nyt, niin odotan silti myös tulevaa, koska odotan ja uskon, että elämäni paranee myös seuraavien 10 vuoden päästä. Opin taas lisää itsestäni, elämästä, asioista.
Monet tuntuvat kauhistelevan vanhenemista. Olenko harvinaisuus, kun itse odotan sitä? :)
(Ulkonäöllisesti tietysti olen jo nyt vähän rupsahtanut, kiloja on tullut lisää ja ensimmäiset rypytkin, mutta tämä on vain pintaa, eikä minua juurikaan hetkauta. Henkinen kasvu hakkaa pintaviat 6-0!)
Kommentit (37)
Minusta tämä yli kolmekymppisenä eläminen on ihanaa! Pienet rypyt ei minusta ole vielä vanhenemista, vanhenemista on se aika kun alkaa vaihdevuodet ja sairaudet.....mua ei pelota vanheneminen, mutta sairaudet hieman pelottaa. Ehkä siksi yritänkin elää terveellisesti, etten riskeeraa mitään tietoisesti.
Miehellekin joka on huolissaan milloin mistäkin, sanon aina että hän on ihanan charmantti kun alkaa saada harmaata tukkaan, hän kun ei tykkää ikääntymisestä yhtään!
Äiti34v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tämä yli kolmekymppisenä eläminen on ihanaa! Pienet rypyt ei minusta ole vielä vanhenemista, vanhenemista on se aika kun alkaa vaihdevuodet ja sairaudet.....mua ei pelota vanheneminen, mutta sairaudet hieman pelottaa. Ehkä siksi yritänkin elää terveellisesti, etten riskeeraa mitään tietoisesti. Miehellekin joka on huolissaan milloin mistäkin, sanon aina että hän on ihanan charmantti kun alkaa saada harmaata tukkaan, hän kun ei tykkää ikääntymisestä yhtään! Äiti34v.
en osaa ajatella niitä ikävuosia sinänsä oleellisina. Mutta se jo tuntuu vähän haikealta ja kurjalta, että tämä elämänvaihe (esikoinen 2v ja kohta syntyy vauva ja saan olla heidän kanssaan kotona) on kohta peruuttamattomasti ohi. Vaikka välillä tuntuu tosi rankalta monestakin syystä, myös ilon ja onnen tunteet ja pienet vahvat läsnäolon hetket on ihan ainutlaatuisia.
Toki osaan tästä nauttiakin, mutta sinällään ainakaan vielä tulevat elämänvaiheet (esim. työn ja muun elämän yhdistäminen) ei millään tapaa houkuttele. Mutta voihan se olla että parin vuoden päästä tuntuu jo erilaiselta, ja työnikin on antoisaa ja mielenkiintoista kyllä.
34 v.
Sori mutta ei kolmekymppinen nuori ihminen voi puhua vanhenemisesta. Olet edelleen lisääntymiskykyinen noin 10 vuotta ja syövät, kolotukset ja rupsahdukset ovat vielä kaukana edessäpäin.
Mä olen 38, ja odotan kauhulla vaihareihin liittyvää paskaa....lisäksi hirveä stressi ja masennus on kurmuuttaneet mun ulkonäköäni, hiuksia on nääs lähtenyt valtavasti ja painonhallinta on jo nyt haaste.
Onneksi minulla on läheisinpinä ystävinä miehiä, jotka eivät todellakaan ole muuttuneet komeammiksi vanhetessaan. Kaljuuntuva, rupsahtaneita läskejä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuo 27-33 vuotta onkin ihmisen parasta aikaa. Koulut suoritettu ja urakehitys nousujohteista. Finanssit kunnossa ja mahdollisuus matkustaa ja toteuttaa itseään. Ulkonäkö vielä ok ja miehet kiinnostuneita. Järkeä on jo päässä, mutta (kuviteltu) tulevaisuus vielä edessä.
Mutta ovet sulkeutuvat edestäsi tulevien vuosien aikana. Odotapa vaan kun olet 10 vuotta nykyistä vanhempi ja tajuat, että se kuviteltu tulevaisuus ei toteutunutkaan eikä koskaan toteudu.
Ikävä tylyttää, mutta tuosta pääsee enää alaspäin.
N46
Vierailija kirjoitti:
Vanheneminen ei ole yhtään kivaa.
Se on todella paskamaista.
Jos muistat minkälaista on vauvan syntymän jälkeen se järjetön hormonihiki, sellaista on jatkuvasti kun tulee vaihdevuodet.
Paitsi että tulee vielä kylmänhorkkakin sen hiloilun päälle. Ja se ei lopu, sitä kestää vaan. Sen lisäksi tulee vielä sydämen rytmihäiriöitäkin, unettomuutta, on koko ajan ihan hiton ahdistunut ja kiukkuinen.
Haluaisi vaan olla yksin, edes pienen hetken.
T: 49 v
Vahva sama.
Eniten v*tuttaa kaikki. Mikään ei kiinnosta.
Sentään asun yksin, niin jollakin lailla pysyn ihmisenä. 😏
T. Toinen 49 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en vielä 32 vuotiaana osannut iloita vanhenemisesta. Sen sijaan tuntui todella kurjalta kun tuntui, että kaikki muut nenestyivät ja pärjäsivät. löysivat ihanan kumppanin hankkivat itselleen asunnon tai mökin tai molemmat uusia autoja matkoja, kalliiyta vaatteita saiavt hyväpalkkaisia töitä saivat lapsia jne jne. Itse olin sivussa. Vieläkään ei ole sen paremmin omistusasuntoa kuin kumppania saati lapsia tai autoa ja elän työttömänä mutta toisaalta koska en ole myöskään cemttiäkään velkaa ja perusterve, niin jollain lailla koen kiitollisuutta ja tiedostan, että elämäni voisi olla paljon kamalampaa, jos nyt joutusin eroaan, Tiedän, että selviän aika pienillä tuloilla. Kai sitä voisi olla hyvillään siitäkin, että olemn pysynyt omissa mitoissani, eikä ole tarvetta ostaa uusia vaatteita esimerkiksi siksi, että olisin lihonut vanhoista ulos..... Ehkä tärkeintä vielä jaksan unelmoida ja haaveilla, että vielä on kouttavi parempi aika. Tosieksi siinähämn se aika menisikin, jos vain jatkuvasti vertailisin miten muilla muka olsi aina kaikki minua paremmin.
Muistaisin Joonas Nordmaninkin joskus maininneen jossain ohjelmassa, että hän tykkää vanheta ja odottaa sitä innolla.
Olen saman ikäinen kuin Joonas, enkä todellakaan odota innolla vanhenemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää. Alamäkeen menee vaan mitä vanhemmaksi tulee. Parikymppisenä olin söpö ja laiha max 50 kg. Nyt painoa jo järkyt 90 kg ja olen hirveän näköinen. N35
Ap:n ihanuus loppuu, kun on +50 boomeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistaisin Joonas Nordmaninkin joskus maininneen jossain ohjelmassa, että hän tykkää vanheta ja odottaa sitä innolla.
Olen saman ikäinen kuin Joonas, enkä todellakaan odota innolla vanhenemista.
Niin Me olemme kaikki erilaisia. - Osahan suorastaan pelkää vanhenemista. - Tiedostan itse ikisinkku ja jo 32 vuotiaana, että minun on esimerkiksi itse nähtävä vaivaa tai ainakin varoa visusti olla pitämättä itsestään selvyytenä hyviä ihmissuhteita. En halua kuolla yksinäisenä vanhuskena, joka vuosia myöhemmin löydetään muumioituneena samalla kun tulloon toteuttamaan häätöä. Tai joka tuoertuu jossain syrjemmällä, eikä kukaan osaa kaivata tai kenelläkään käy mielessä vuosiin, että missähän olen, eikä löytäjää kiinnosta muu kuin, etträ millä siivoaisi pahan hajun pois sieraimistaan, joka on tarttunut sinne haisevasta raadostani.
Pitääkö aloittaja itseään hyvinkin vanhana 31-vuotiaana? Vai fiilisteleekö etukäteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet vielä tosi nuori.
Omassa ikäluokassani suhtautuminen ikääntymiseen vaihtelee hurjasti. Osa ei mieti ollenkaan. Osa kipuilee asiaa. Osa tuntee itsensä vanhaksi. Olen 46. Tuntuu yhä nuorelta, mutta teini en ole. Enkä välittäisi ollakaan.
Kolmekymppinen on ihan tosi nuori, elämä täysin edessä ja nuoren ihmisen keho.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää. Alamäkeen menee vaan mitä vanhemmaksi tulee. Parikymppisenä olin söpö ja laiha max 50 kg. Nyt painoa jo järkyt 90 kg ja olen hirveän näköinen. N35
Heräsit ja painoit 90 kg?
Et huomannut painon nousua aiemmin???
Vai että vanheneminen ihanaa? Tarkoitat varmaan aikuistumista mikä on eri asia kuin vanheneminen. Kuuleppa NUORI: vanhenemisen sivutuote on sairastelu, joka alkaa melkein välittömästi kun täytät 50. Tuo ikä on jonkinlainen rajapyykki vaivojen alkamiselle. Joillekkin iskee myös paniikki ja pitääkin alkaa elämään nuoruutta. Mulle ei onneksi käynyt niin. Mutta on niin huvittavaa tuo sun aloitus. Tv.58 v.muori, tai ikinuori.
Alue: Aihe vapaa
Miksi määrittelet sen katkeruudeksi, jos kertoo vaan omista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan.
Voisitko selventää?