Onko yleistä, että leski käyttää kihla/vihkisormusta vasemmassa nimettömässä?

Olen leski 50v ja mieheni vihkisormus on sormessa omani mukaanlukien. Kaipaan omaa kultaani ja kunnioitan hanen muistoaan.

Olen leski 50v ja mieheni vihkisormus on sormessa omani mukaanlukien. Kaipaan omaa kultaani ja kunnioitan hanen muistoaan.

Minä otin sormuksen pois silloin kuin hautausurakoitsija vei miesvainajani ovesta ulos. Kesti kyllä pitkään, että mieli hyväksyi sen, että en enää ollut naimisissa. Olin 35v. Olen avioitunut myöhemmin uudelleen.

Itse olen tätä joskus ajatellut. En tietenkään voi etukäteen tietää, miten reagoin, kun jään leskeksi. Mutta lähtökohtaisesti ajattelen, että pidän sormuksia leskeksi jäätyäni niin pitkään kuin haluan. Vaikka kuolemaani asti, tai sitten otan ne aiemmin pois. Olemme olleet mieheni kanssa onnellisesti yhdessä nuoresta asti, yli 30 vuotta, ja naimisissakin yli 20 vuotta. Jos hän lähtee ennen minua, tulee se olemaan vaikea paikka.

Mummoni jäi leskeksi ollessani 7-vuotias. Kun pääsin ripille, hän antoi kihla- ja vihkisormuksensa minulle sanoen, että teetä näistä itsellesi kaunis koru. Olin tuolloin vielä ainoa tyttö lapsenlapsista, myöhemmin olen saanut tyttöserkkuja. Minusta tuo oli kaunis ajatus, ja teetinkin itselleni lahjarahoilla sormuksista uuden sormuksen. Se on yksi tärkeimipiä korujani, omien vihkisormusten lisäksi.

Ehkäpä päädyn aikanaan samantyyppiseen ratkaisuun, jos minulla on lapsenlapsia. Aika näyttää. Ja kukapa sen tietää, kuka täältä ensimmäisenä lähtee, mutta tällaisia ajatuksia itselläni.

Sormusta voi pitää oikealla ja vasemmalla kulttuurillista eroavaisuuksia. Olen itse nähnyt kihlasormuksia kummassakin kädessä.

Ei se jatku kuoleman jälkeen. Pappi kysyi minulta:

Jumalan edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?

On yleistä jos ei ole ortodoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto jatkuu, vaikka puoliso on kuollut. Itsekin haluaisin tuossa tapauksessa näyttää statukseni. ja myöskin kunnioittaa edesmennyttä puolisoani.

 

 

eihän se juridisesti jatku?

Joillain on muitakin arvoja kuin lakiin kirjatut. Se on täysin jokaisen oma asia, miten toimii.