Kätilö vastaa muutamaan asialliseen kysymykseen.

Nim. selkä edelleen kosketusarka pistokohdasta vaikka toimenpiteestä on aikaa 3 vuotta...

siis puolittuuko se aika toisen kohdalla? Itselläni eka kesti 11 tuntia, eli toisesta voisi selvitä 5 ja 1/2 tunnissa.

Minulla eka synnytys eteni niin nopeasti, etten ehtinyt saada mitään kivunlievitystä. Sattui kuitenkin niin maan perkeleesti, joten kivusta huusin. Kätilö vaan tsemppasi, että on mukava olla vaihteeksi avustamassa luomusynnytyksessä ;) Jälkeenpäin pyysin anteeksi huutamistani, mutta kätilö sanoi ettei se haitannut. Mitä mieltä sinä olet huutajista? :)

Joskus kerääntyy pistokohdan ympärille hematoomaa l. verenpurkaumaa. Sen aiheuttama kipu/aristus menee kyllä ohi päivissä,korkeintaan viikoissa. Tilanteesi ei ole tavallinen. Jos kovasti haittaa,mene lääkäriin.

klö

Eihän se mikään sääntö ole,mutta useimmiten niin se menee,että aika suunnilleen puolittuu.

klö

Ei minua huuto haittaa,jos ponnistaminen onnistuu huutaessakin. Jos taas kaikki voima menee huutamiseen ja vastaan rimpuilemiseen,silloin joutuu vähän kovemmin sanoin komentaa.

klö

Onko ainoa syy se, että synnyttäjä tieää koska ponnistaa? Voiko epiduraalin kytkeä uudelleen päälle, jos ponnistaminen ei onnistu ts. ponnistaa väärään aikaan?

Ei sitä katkaista. Vaikuttaa jos on vaikuttaakseen vielä ponnistusvaiheessa,mutta ei sitä lisätä enää ponnistamisen alla,koska se selvästi pidentää ponnistusvaihetta.Jossain saattaa olla pumppu,jolla epiduraalia säädellään ja silloin kyllä katkaistaan lääkkeen meno ennen ponnistusta pitkittymisvaaran vuoksi.

klö

meille tulossa identtiset pojat, yhteinen istukka ja vesipussi.

lääkärin mukaan on 50% mahdollisuus molempien selvitä..

ja nyt on vasta rv20!

onko se aina näissä tilanteissa automaattinen sektio?

mites äitiyspoliseurannat menee tästä eteenpäin?



onko kohdallesi sattunut tälläistä tilannetta, kuinka on mennyt?



kuinka pitkälle tämmöinen raskaus ylipäätään voidaan päästää?

entä jos toinen kuolee, tehdäänkö heti sektio?voiko toinen edes säilyä hengissä jos toinen kuolee kohtuun?



kiitos jos vastaat!

Kyllä vuorotyö on rankkaa ainakin näin iän karttuessa,mutta silti pidän vuorotyöstä ja arkivapaista. Harjoitteluja oli synnytyssalissa eniten,sitten naistentaudeilla,lapsivuode ja antenataaliosastolla,äitiysneuvolassa ja lyhyitä aikoja esim. sukupuolitautien polilla,vastasyntyneiden teholla jne.

Olen valmistunut sellaiseen saumaan, etää töitä on aina ollut hyvin. Olen työskennellyt salityön lisäksi erilaisilla osastoilla ja äit.polilla.

klö

eli olen siis ihan alussa raskaana (rv 5+5) ja nyt aktivoitui genitaaliherpes...lääkkeet olen hakenut, mutta osaisitko sanoa että minkälaiset riskit on?

neljä km:a aiemmin ja pelottaa prkl:sti!

Ei sectio ole aina välttämätön,riippuu tarjonnasta,missä asennossa A on tulossa. Kohdalleni osuneet on yleensä menneet hyvin. Jos toinen menehtyy kohtuun,voidaan toista vielä kasvatella ja kypsytellä,jos näyttää voivan hyvin.

Seurannat ovat sitä tiheämmin,mitä enemmän alkaa viikkoja olla. Onnea eteenpäin!

klö

voiko harjoittelusta esim. sukupuolitautien osastolla kieltäytyä (inhottaa ajatus)

Esikoisesta tunsin liikkeet rv 14-15 ja nyt odotan toista. Viikkoja 12+ Jo, noin viikon verran olen ainakin kuvitellut tuntevani niitä kuuluisia perhosen lepatuksia kohdussa. Alussa hyvin vaimeina mutta nyt ovat jo vähän voimistuneet..kerran, pari päivässä tunnen niitä. Lähinnä iltaisin kun menen nukkumaan ja makaan vasemmalla kyljelläni.





Onko tämä ihan vain vain mielikuvituksen tuotetta vai vaiko jo tässä vaiheessa liikkeitä tuntua?

Aloita lääkkeet ja käy sitten normaaleissa kontrolleissa. Mielestäni suurta huolta ei pitäisi olla.

klö

Ainakin lyhyitä sijaisuuksia on aika hyvin tarjolla. En tiedä voiko kieltäytyä. Kätilön työssä tulee uskomattoman monenlaista vastaan ja joustavuutta ja ymmärrystä olisi löydyttävä kaikenlaisiin tilanteisiin.

klö

En millään voi uskoa,että tuntuisivat vielä.

klö

t.13

Itselläni oli tällainen pumpullinen epiduraali. Ponnistusvaihe kesti 1,5h ja lopulta vauva vedettiin imukupilla ulos. Koko ponnistusvaiheen aikana mulla ei ollut hajuakaan milloin pitäisi ponnistaa ja mitä tehdä ja kuulemma ponnistinkin koko ajan väärään aikaan. Olin kivusta niin sekaisin, että en nähnyt enkä kuullut mitään. Lääkäri ja kätilö olivat kuulemma (mieheni kertomaa) huutaneet mulle ja olleet tosi äkäisiä jne. mulla ei mitään käsitystä tapahtumista ja ainoa asia jonka muistan kuulleeni koko aikana oli mieheni sanoma " älä höpötä" muut vaan aukoivat suutaan mutta ääntä ei tullut ulos. Ainoa mitä muista on kauhea kipu ja tarve paeta paikalta. En sit tiedä oonko koittanut karatakin ;).



Ihemttelen vaan miksi eivät laittaneet epiduraalia uudelleen juoksemaan. Olisi varmaan ollut kaikille helpompaa kun kivuitta/pienemmillä kivuilla olisin ehkä osannut toimia ohjeiden mukaan?



Voinko esittää mahdolliseen seuraavaan synnytykseen toivomuksen, että epiduraali kytketään päälle tarvittaessa, ettei tilanne mene samanlaiseksi kun viime kerralla?

Ponnistusvaiheen puudutus on pudendaali ja spinaali on hyvä,jos auttaa vielä ponnistusvaiheessa. Epiduraali ei auta ponnistusvaiheessa vaan pitkittää.

klö