teenkö nyt oikein? paha olo parisuhteessa, en jaksaisi mennä puhumaan miehelleni koska tiedän

Mies ei ole ajatustenlukija eikä voi tietää mikä sinua satuttaa! Tsemppiä, ei ole helppoa mutta oikeasti auttaa!

eilinen ilta taisteltiin.

asumme helvetin kaukana minun kotikaupungista/maasta, mieheni isä asuu samassa paikassa kuin me. mies ei tahdo muuttaa täältä pois vaikka ymmärtää ettei mulla oo täällä yhtään mitään!!! eikä silläkään ole kuin isä ja sisarpuolia.. äiti asuu suomssa. aina näin joulun aikaan tulee kova koti-ikävä =( mies sanoo että oon vapaa lähtemään ja vaikka asumaan lapsen kanssa suomeen, mutta en halua jättää sitä. mä oon ihan sekaisin. pitäskö lähtee??? mies on kärttyilly mua koko päivän, ei halua kskustella. enkä mäkään enää jaksais...

mies ei ole puhunut mulle koko päivänä mitään myöskään. se on just sitä miestyyppiä, joka todellakin voi mennä nukkumaan ilman välien selvittelyä.

ap

sitten kerrankin kun koitan olla " normaali" , tajuan etten mitään huomiota saa. ei kosketusta, sanaakaan koko päivänä. ap

kerro siinä kaikki miltä sinusta tuntuu, mihin olet tyytyväinen mihin vähemmän tyytyväinen. Vältä syyttelevää äänensävyä. Näin ei tule nalkutusta ja miehesi voi vastaanottaa asian rauhassa ja ajatuksin.

Jos se ei seuraavanakaan päivänä herätä miehessäsi mitään, on korkea aika vaihtaa ukkoa.

Tässä voin vastata noin 30 vuoden kokemuksella, että en ole saanut minkaäänlaista huomiota, että miksi olen olemassa..



Kuka minä olen ja kuka minua kaipaa ihan oikeasti?



En siis tarkoita sitä, että lapseni kaipaisivat muuten kuin, että voisinko saada rahallista apua, sitä se on ensimmäinen asia, milloin minua kaivataan vaikka tässäkin olen tullut siiheb tulokseen, että tässäkö kaikki? Milloin laitan pisteen tähänkin hommaan vaikka rikkaita ei ollakaan