Uusi yritys..
Hei!
Nyt kaksi kuukautta keskenmenon jälkeen pitäisi ensi viikolla aloittaa uusi yritys. Pelottaa ja kauhistuttaa jo nyt.
Lapsia ei ennestään ole ja ensimmäinen odotukseni päättyi lääkkeelliseen keskeytykseen (8+6), koska sydänääniä ei kuulunut. Ensimmäinen kuukausi oli rankka, toinen jo hieman helpotti, mutta viimeksi itkeskelin tänään valtavaa kaipuuta..
Tiedän kyllä, että haluan tulla raskaaksi mahdollisimman pian. Onko muilla samoja ajatuksia? Pelottaa, että mitäs jos taas käy huonosti..Entäs te, jotka olette saaneet keskenmenon jälkeen lapsia? Pystyykö asiaa ajattelemaan " kliinisesti" alkuraskauden ajan vai sisustaako ajatukset jo lastenhuonetta plussasta lähtien?
Tulin viimeksi heti ensimmäisestä yrityksestä raskaaksi, joten uskon kyllä plussan tulevan äkkiä...(toivottavasti..)
Antakaapas muutama kannustavat ajatus näin joululahjaksi:)
Jumppis
Kommentit (4)
Mulla kanssa takana km rv 8+4 9/05 ja eka vaavi toiveena. Yritystä oli takana vuosi ennen tärppiä. Oireita ei ollut paljoa ja kokoajan epävarma fiilis. Kerkesin nauttia raskaudesta vajaa viikon eli sen ajan mikä oli ultran ja keskenmenon välissä. Kerkesin nähdä sykkeen.
Olihan km rankka kokemus, mutta uutta ruvettiin yrittämään heti vuodon loputtua. 2 kiertoa oli välissä ja sit tärppäs, nyt rv 5+3.
Nyt on enemmän oireita , jotka tuntui jo ennen plussausta ( väsymys, rinnat ja huimaus ). Jotenkin sitä on nyt parempi fiilis vaikkei varmuutta olekaan. Aattelen asian niin että kävi miten kävi niin selviän mieheni tuella ja vahvempana ihmisenä km kokemisen jälkeen.
Menen tammikuun lopulla yksityiselle ultraan eli rv 9-10, niin sit ollaan ainakin pidemmällä kuin viimeksi.
Tsemppiä sulle uuden yritykseen ja plussatuulia ensi vuoteen!!+++++
Minulla toisen lapsen yritys päättyi keskenmenoon rv 10.En ollut ikinä voinut uskoa että juuri minulle voi käydä niin.Hirvittävine verenvuotoineen ja toimenpiteineen se oli siihen asti kauheinta mitä olin kokenut.Keskenmenon jälkeen myös minulla oli kova tarve tulla heti uudestaan raskaaksi.Lääkäri neuvoikin heti yrittämään uudestaan ja onneksi tulinkin raskaaksi melko pian(4kk?)Alkuraskaus oli yhtä piinaa,koska olin koko ajan varma että tämä ei voi päättyä hyvin.Kuulostelin jokaista nipistystä ja lopulta aloin saada rytmihäiriöitä pelkästä jännittämisestä ja stressistä.Ensimmäiset sydänäänet ultrassa rauhoittivat ja aloin pikkuhiljaa ajatella positiivisemmin.Jonkinverran pelko varjosti raskautta loppupuolelle asti.Raskausaika meni kuitenkin kohtuullisen hyvin ja sain lopulta ihanan pikkuneidin melkein täysiaikaisena.Toivon että pystyisit luottavaisin mielin yrittämään vauvaa uudelleen,vaikka pelko sisimmässä olisikin.Raskaaksi tultua kannattaa yrittää" tinkiä" ultraääniä mahdollisimman usein,jo oman mielen rauhoittamiseksi.ONNEA MATKAAN!
... tai jossain muualla ammatti-ihmisen kanssa, jos kovasti pelottaa. Mulla ainakin siitä oli apua.
Mä olen muutenkin aika kova murehtimaan asioita ja ehkä keskimääräistä herkempi, mutta mulle odotus ekan km:n jälkeen oli aivan helvettiä. Onneksi uskalsin kertoa siitä neuvolaterkkarille ja sain käydä juttelemassa psykologin kanssa raskausaikana. Nyt takana on yksi onnistunut raskaus ja toinenkin km ja uudesta yrityksestä ollaan menossa juttelemaan neuvolapsykologin kanssa. Pelottaa aivan sairaasti - myös miestä - mutta aika näyttää tuleeko meille vielä lisää lapsia. Helpottaa kuitenkin tieto siitä, että henkistä apua on saatavilla.
Kaikille onnea ja jaksamista uusiin yrityksiin!
Minulla oli keskeytynyt keskenmeno rv 13 kuukausi sitten ja minut sai pysymään kasassa tieto siitä että minulla on neljä tervettä lasta ja normaalit raskaudet.
Me aloimme heti yrittämään vauvaa kun vuoto loppui,kun ei minulle sanottu että saako vai eikö saa yrittää vielä.
Jotenkin on sellainen utopistinen olo etten enää tule raskaaksi vaikka minulla on tärpännyt heti kaikki paitsi esikoinen. En usko että voin nauttia raskaudesta ainakaan ennen np-ultraa (siinä minä sain tietää että vauva ei ollut hengissä).
Paljon onnea yritykseen ja tsemppiä! Jos sen vauvan haluaa niin on pakko ottaa riski,vaikka se voikin tuntua henkisesti lähes ylivoimaiselta.
Hyvää joulua sinulle ja kaikille muillekin palstalaisille!