Lue keskustelun säännöt.
Elämä pikkulapsiperheessä on aivan hirveetä paskaa.
Kommentit (82)
ja päivä päivältä, vuosi vuodelta pikkulapsipaskasta pääsee eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naurua ja iloa :)
Kas, näin se vaan elämä on erilaista jokaisen seinien sisällä :)
vaikka kuinka rakastaa lapsiaan.
Kaikkeen väsyy ainakin jos ei ikinä saa pientä hengähdystaukoa. Tai tuksin ihan jokainen kaipaa omaa aikaa, mutta minä ainakin tarvitsisin, mutten oikein saa.
Täytyy vaan sisukkaasti kestää, aika kuluu ja lapset kulkevat pian omissa menoissaan.
Niin kauan kuin lasta vielä kiinnostaa iakaansa vanhempiensa kanssa viettää, niin mielelläni vietän. Lapsi on jo 10 v, joten pian alkaa kaverit varmaan tulla vielä tärkeimmiksi ja ennenkuin huomaakaa on lapsi jo aikuinen. Tää on kyllä ollut hienoa aikaa. Johtunee siitä, etä sain lapsen vasta vanhempana, eli sain omaa aikaa aiemmin ihan riittävästi. Suurempia paineita sillä alueella ei ole. Toki mulla edelleen on harrastuksia jamielenkiinnon kohteita, mutta lapsi soppii kuvioon oikein mainiosti!
Sun elämä on aina hirveetä paskaa, olispa sulla lapsia tai ei.
Harmi vaan lapsesi puolesta, että olet sotkenut senkii omaan pa***si!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joiden elämä olis paksaa lasten kanssa tai ilman, paskaa parisuhteessa tai ilman jne.
Oletko vankilassa? Tekstisi taso sitä luokkaa!
Sun elämä on aina hirveetä paskaa, olispa sulla lapsia tai ei.
Harmi vaan lapsesi puolesta, että olet sotkenut senkii omaan pa***si!
vertasit varmaan tekstiäni omaan laadukkaaseen avaukseesi??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitoa vanhemmille jotka ei jaksa..kaikki on suhteellista..mä hoidan kotona pyörätuolissa olevaa vaimoa ms tauti 24v ja hoidan 3 ja 2 vuotiaita poikia..tai pojat päivähoidossa osan päivästä. joskus vituttaa mut masennuslääkkeistä hieman apua..:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä vituttaa kun nykyaikana ei ole pakko tehdä lapsia niin miks jotkut ei tajua ehkäisystä mitään?! pakkoko oli naida ilman kumia? Miks ette tehnyt aborttia? Tai jos vahinko on jo käynyt niin adoptioon vaan kakarat. Ottajia kyllä löytyy, jotka eivät ole omia lapsia saaneet. HUH, sorry purkaus, mut oikeesti: Turha valittaa kun on itse valinnut osansa.
Mun mielestä elämä pikkulasten kanssa on ihanaa! Täyttä, puuhakasta ja joskus väsyttävää, mutta todellista elämää. Omaa aikaa mulla on ihan riittämiin, kun lapset nukkuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pikkulapsiaika ei ollut mitään herkkua. Odotin vain, että lapsi kasvaa.
Nyt pikkulapsiaika on autuaasti ohitse ja sitä en ole kertaakaan kaivannut.
Kaikista vähiten apua on sellaisista ihmisistä,jotka alkavat tulkuttaa omaa autuuttan. Minulla oli onneksi viisas ja lämminsydäminen äiti, joka näki ahdistukseni ja teki paljon hyviä asioita vuoksemme.
Siksi häntä paljon kaipaamme.
Siksi koetan nykyään itse auttaa läheisiäni joilla on pieniä lapsia ja tarjoudun heille lapsenvahdiksi.
Matkan päästä se näyttää enää ihan pikku kikkareelta vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua taas harmittaa se, että kukaan ei viitsinyt estää sitä, että olisin kaksi kuukautta mielisairaalassa pakkohoidossa.
Vanha, yli 27, ei seurustelua takana, masennusta vaikka muille jakaa, ei varsinaista ihanaa nuoren elämää juuri yhtään, tuskaa koko nuoruus se aikuisnuoruus 18-27 pelkkää tuskaa ja hirveästi itkua.
Mitä sitten. Toiset ovat käyneet koulunsa, palvelleet seurakunnassa ja synnyttäneet lapsensa. Kaikki aikanaan, vaikeaa ja valtavasti ihanaa.
Ja sitten tän paskan päälle vielä puuttuu se raskaaksi tuleminen ja sitten taas eristyksiin ja yksinäisyyteen jääminen. Sen pikkulapsen kanssa.
Mutta jos ei sitä paskaa tapahdu, tuskin tulee sitten koskaan sanottua, että mulla on lapsia.
Ja pakkohoito mielisairaalassa kaksi kuukautta. Elämä on hirveetä paskaa vailla loppua. En kyllä usko, että joku avuton pieni yksilö sitä sen vähemmän paskemmaksi muuta. Paskaa tää elämä on joka tapauksessa, aina jokin harmittaa vietävästi.
ei minusta vielä ekan kanssa ollut paskaa. 2 aikuisen suhde yhteen hoidettavaan jätti kuitenkin paljon omaa aikaa. 2 taas oli jo kokopäivtyötä molemmlle.
Kolme lasta 2,5 vuodessa niin sitä kutsun jo kokopäivätyöksi, varsinkin kun lapset jatkuvassa korvatulehduskierteessä, vauva koliikissa, itse heikossa kunnossa vaikean synnytyksen jälkeen ja kaikki lapset kotona, ei siis osa-aikahoidossa tms.
Mutta aika kultaa muistot, nyt nuorin on 2v ja syksyllä syntyy uusi vauva:)
T. Kolmen lapsen äiti, jolla yksi vahvasti kapinoiva teini
Nyt sitä miettii, että kyllä oli helppoa kun lapsi valvotti. Nyt lapsi valvottaa ja lisäksi joutuu pelkäämään, että sille sattuu jotain kun lasta iltamyöhään odottaa kotiin palaavaksi.
Mua taas harmittaa se, että kukaan ei viitsinyt estää sitä, että olisin kaksi kuukautta mielisairaalassa pakkohoidossa.
Vanha, yli 27, ei seurustelua takana, masennusta vaikka muille jakaa, ei varsinaista ihanaa nuoren elämää juuri yhtään, tuskaa koko nuoruus se aikuisnuoruus 18-27 pelkkää tuskaa ja hirveästi itkua.
Mitä sitten. Toiset ovat käyneet koulunsa, palvelleet seurakunnassa ja synnyttäneet lapsensa. Kaikki aikanaan, vaikeaa ja valtavasti ihanaa.
Ja sitten tän paskan päälle vielä puuttuu se raskaaksi tuleminen ja sitten taas eristyksiin ja yksinäisyyteen jääminen. Sen pikkulapsen kanssa.
Mutta jos ei sitä paskaa tapahdu, tuskin tulee sitten koskaan sanottua, että mulla on lapsia.
Ja pakkohoito mielisairaalassa kaksi kuukautta. Elämä on hirveetä paskaa vailla loppua. En kyllä usko, että joku avuton pieni yksilö sitä sen vähemmän paskemmaksi muuta. Paskaa tää elämä on joka tapauksessa, aina jokin harmittaa vietävästi.
se pakkohoitoon joutuminen teki elämäsi paskemmaksi? Kai sille hoitoon laittamiselle joku syy oli, joka pitäisi hoitaa, ei se itse hoito sun elämää paskaksi tehnyt vaan ne syyt miksi hoitoon jouduit? Ainakin masentunut oot, etkö käy terapiassa tms?
Kuulosti aivan identtiseltä tarinalta omani kanssa, paitsi että itse vielä arvon neljännen lapsen hankintaa. Juuri NYT alkaa nimittäin elämä jo helpottaa, yövalvomiset ovat luokkaa 1-2 kertaa yössä, lapset touhuavat paljon jo omiaankin.
Olin kuopuksen jälkeen todella pohjalla jatkuvan valvomisen takia. Mutta nyt kun on saanut nukuttua jo yli puoli vuotta vähän paremmin, niin kummasti sakkiin vielä sopisi yksi.. :D
Sun elämä on aina hirveetä paskaa, olispa sulla lapsia tai ei.
Harmi vaan lapsesi puolesta, että olet sotkenut senkii omaan pa***si!