Länsisuomalaisten ja itäsuomalaisten erot. Oma näkemyksesi?

suomen kielen osaaminen.

Se on nimittäin "länsisuomalainen, Länsi-Suomi, itäsuomalainen, Itä-Suomi".

isän suku Pohjanmaalta, äidin Viipurista, mutta molemmat vanhempani syntyneet ja kasvaneet Lapissa, muuttaneet sieltä sitten Helsinkiin jossa minä synnyin :)

Tuossa tutkimuksessa hyväksyttiin muistaakseni mukaan ne, joiden kaikki isovanhemmat samalta alueelta. Monet maakunnat ovat olleet hämmästyttävän sisäsiittoisia viime vuosikymmeniin asti.

huomaa parhaiten vanhusten joukossa miltä alueelta on kotoisin. kyllä ne itä-suomalaiset on niin paljon puheliaampia kuin länsi-suomalaiset. ovat myös pienikokoisempia. tokihan poikkkeuksiakin kuuluu olla :)

itselläni suvussa on sekä savolaisia että pohojalaisia ja eron huomaa. ihana suorastaan kuunnella miten puhekin on eri (jos pohjanmaalaiset juttelee mitään).

itse pidän itseäni savolaisena ja olen ylpeä siitä! suorastaan ärsyttävää kun etenkin hämäläisistä saa kaivaa että jotain juttelisivat. olen myös tempperamenttinen ja ovela sekä juuri tuommoinen kellä onni on se onnen kätkeköön tyyppi.

länsi-suomalaisilla tuntuu olevan tosiaan tuo mentaliteetti että meillä pitää olla paremmin kuin teillä ja varmasti on kulissiavioliittojakin enemmän. huomaahan sen jo peltojenkin määrästä...on kuin amerikkaan menisi.

Varmaan täällä on sekoittuneet kaikki, itä, länsi, ruotsi, venäjä, viro...

ja he ovat kaikki aika lyhyitä ja puheliaita. Toisaalta tämä puheliaisuus on mielestäni ihan typerää, eli puhutaan ihan mitä vaan turhaakin, koska ei kestetä hiljaisia hetkiä. Heillä on myös tämä "hymyiltävä on vaikka sydän märkänis" -mentaliteetti ja huonoitsetuntoisuus, joka raivostuttaa! Lisäksi kun kyläillään, niin ruokaa tuputetaan ja tuputetaan mielestäni epäkohteliaisuuteen asti. Lahjojen on oltava aina aineellisia, vaikka sitten sitä tiimarikrääsää ja sellaista, mistä lahjan vastaanottaja ei välttämättä pidä.



Omat isovanhempani ovat Savosta, Uudeltamaalta, Pohjanmaalta ja Hämeestä, joten olen aika sekasikiö :) Pitkä ja sinisilmäinen, aika hiljainen, mutta puhun tunteistani ja minulla on hyvä itsetunto.

Yhyy... Olenkin vain svedurunkkuviikinki. :( Olisinkin puhtaasti uralilainen... Siinäpä joululahja.

No varmaan löytyykin Savosta se maailman viimeisin sinisilmäinen blondi. Katsoo vaikka Halosen maalauksia.

Ja Tyko Sallisen Pyykkärit-taulussa on oikein savolaisen naisen perikuva: lyhyt, kurvikas, blondi, siniset tai harmaat silmät, töpselinenä ja vaalea iho. Se et se taulujen malli oli Mirri, taiteilijan elämänkumppani on aina herättänyt minussa mietteitä: onko tuo halveksimista vai ihailua? (pitäisi joskus järjestää oikein gallup)

Vierailija kirjoitti:

Länsisuomalaiset eurooppalaisen näköisiä ja pidempiä kuin leveänaamaiset ja lyhyenlännät itäsuomalaiset.

Totta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen täydellinen sekasikiö. Isä pohjanmaalta, äiti puoliksi Savolainen, puoliksi karjalainen.

Sama.

Isän suku on Karjalan kannakselta, se on selvitetty 1600-luvulle asti. Äidin suku puoliksi Savolainen puoliksi suomenruotsalainen. SAvossa asuin lapsuuden.

Itäsuomlaisten ja erityisesti pohjanmaalaisten stereotyyppiset luonne-erot /käyytäytymiserot ovat kyllä hämmentäviä sillä ne ovat niin selkeästi totta. Asiakaspalveluammatissa työskennelleenä itäsuomalaisen ja länsisuomalaisrn käytöksellä oli eroa kuin yöllä ja päivällä - arvatkaa kumpien kanssa asioiminen oli miellyttävämpää?

Karjalaisissa hautajaisissa on hauskempaa kuin Pohjalaisissa häissä.

Länsisuomalaiset ovat liian rationaalisia. Tylsiä.

Vierailija kirjoitti:

Pitkiä ja hiukset vaaleita. Poikkeuksena ruotsalaisiin eivät juttele. Katsovat tuimasti tervehdittäessä kulmien alta.

Itä-Suomalaiset nuo persjalkaiset iloiset höpönassut. Vastakohta lännelle. Hyvin rakastettavia ihmisiä. Monesti tummempi hiuskuontalo intervalerentissa.

Yhdistettäessä länsi ja itäläisen syntyy hybridilapsi. Eli nero.

:D Kiitos, kiitos

Länsi-suomalaiset ovat tylsiä.

Lännessä ihmiset ovat laihempia, rikkaampia ja arvonsa tuntevia.

Idässä ihmiset ovat pulskempia, köyhempiä ja rennompia.

Vierailija kirjoitti:

Pitkiä ja hiukset vaaleita. Poikkeuksena ruotsalaisiin eivät juttele. Katsovat tuimasti tervehdittäessä kulmien alta.

Itä-Suomalaiset nuo persjalkaiset iloiset höpönassut. Vastakohta lännelle. Hyvin rakastettavia ihmisiä. Monesti tummempi hiuskuontalo intervalerentissa.

Yhdistettäessä länsi ja itäläisen syntyy hybridilapsi. Eli nero.

Kiitos. Mulla tosiaan on laudatureita ja kymppejä riittänyt.

Minussa taistelevat nämä kaksi perimää.

Länsi- Suomalainen tyyli, että ei vain ole vaivaksi kenellekkään on vahvana minussa.

Oma isäni tuli kylään kun olin aikuinen tai siis jäi ovenpieleen seisomaan eikä tullut sisälle. Ei halunut olla vaivaksi.

Nopolalla hauskoja juttuja Länsi- Suomalaisista vierailijoista. Otetaan omat lakanat, ettei olla vaivaksi.

Itä- Suomalainen puoleni tuo eloisuuden ja vilkkauden. Valitettavasti sille ei ole tilaa.

Näin sen puolen suvun jäseniä ja tajusin viimein mistä luonteeni oli peräisin.

Koen kuitenkin, että sille puolelle ei tilaa löydy :(.

Oman luonteeni ristiriitaisuuden tajuan tuota taustaa vasten.

Olen karjalainen enkä viihdy lännessä. Täällä on sisäänpäinlämpeävää ja eristäytynyttä, ei kyläillä eikä pyydetä mukaan. Ne jotka ovat tunteneet toisensa lapsesta asti puhuvat vaan yhteisistä tutuistaan. Äärimmäisen tylsää. Pitäisi varmaan muuttaa itään, en kestä tätä jäykistelyä.

Itä rules kirjoitti:

Olen karjalainen enkä viihdy lännessä. Täällä on sisäänpäinlämpeävää ja eristäytynyttä, ei kyläillä eikä pyydetä mukaan. Ne jotka ovat tunteneet toisensa lapsesta asti puhuvat vaan yhteisistä tutuistaan. Äärimmäisen tylsää. Pitäisi varmaan muuttaa itään, en kestä tätä jäykistelyä.

Samaa mieltä. Ylimielistä sakkia.

LÄnsisuomalaiset ovat seremonioita rakastavia jäykistelijöitä, juhlissa on pystyynkuollut tunnelma, kuunnellaan pitkiä ja kuivia juhlapuheita, välinumerona kirkkokuoro laulaa laahaavan kantaatin. Tilaisuudet viedään läpi tarkan etiketin mukaisesti, väärin pukeutuneita katsotaan sillä silmällä ja päivitellään monta vuotta jälkikäteen.

Itäsuomalaiset yrittävät samaa, mutta eivät ikinä pääse samanlaiseen paatokseen. Kommelluksia sattuu mennen tullen, mutta ne eivät häiritse ketään. Rennompi ote elämään siis.