G: Ensimmäinen ajatuksesi, kun kuulet jonkun adoptoineen ulkomailta?

En ymmärrä?

Raha nyt ihan viimeisenä tulisi mieleen!!!

Angelina Jolien adoptioita en hyvällä silmällä katso.

köyhyyttä. Ja sitten mietin, että toivottavasti ne adoptiovanhemmat

on ihan oikeasti yrittäneet varautua niihin erikoisongelmiin,

joita kansainvälinen adoption usein lapsen elämään tuo.



Tutuissa on niitäkin, jotka ovat kuvitelleet, että adoptio on samanlainen lapsen" hankinta" tapa kuin biomenetelmä ja ovat ihan ihmeissään,

kun nyt murrosikäiset adoptiolapset kärsii pahoista identiteettikriiseistä

ja masennuksesta. Kv. adoptioon liittyy usein tosi monimutkaisia

psykologisia juttuja, joihin vanhempia tosi huonosti valmennetaan...

Ystävillämme on adoptiolapsi,pidän heitä aivan tavallisena perheenä. Lapset ovat lapsia, onko perheeseen syntymisellä, tavalla tai toisella kovastikaan merkitystä.

Siinä käy helposti niin, että sitä alkaa odottaa suurta kiitollisuutta adoptiolapselta, joka ei ehkä sitä ollenkaan annakaan koskaan, jopa päinvastoin.

Vierailija:

Angelina Jolien adoptioita en hyvällä silmällä katso.

Olen ollut siis lapseni yksinhuoltaja ja laskenut lapsesta johtuvia kuluja aika tarkkaan. Ei meillä säästellä mistään erityisesti, mutta ei nyt hirmuisen leveästikään eletä ja tässä lapsen kulut:



170 euroa kuussa lapsen vaatteet, lelut, polkypyörät, sukset yms.

130 euroa kuussa ruoka

10 euroa kuussa vakuutus

200 euroa kuussa hoitomaksu

50 euroa kuussa kauneus ja terveys (lääkärikäynnit, lääkkeet, kampaajat, hammastahnat, shampoot jne.)



Ei tainnut edes meidän tapauksessa se 500 euroa riittää ja varsinkin jos hoitomaksu nousee 250 euroon, niin sitten ei ainakaan riitä vaikka mistä tinkisi.



Tässä ei ole lainkaan mukana sitä, että ehkä asuisin pienemmässä asunnossa ilman lasta tai lapsen osuutta yhtiövastikkeesta. Samoin siitä puuttuu kokonaan esim. auton kustannukset, voi olla, että selviäisin ilman autoa, kun ei olisi töistä kiire hakemaan lasta päiväkodista. Julkisilla jos kulkisin, niin en ehtisi ennen päiväkodin sulkemista.



No, mutta eipä meillä olla adotoimassa sen takia, että lapsi olisi halvempi. Tuli vaan mieleen, kun joku piti lasta brassailuna vastata, että pikemminkin voi olla päinvastaisesta kyse, että tavallista halvemmalla pääsee.

Syy, haluan tarjota lapselle kodin, raskaus on nähty samoin synnytys. halu auttaa myös on yksi syy. Adoptoisin myös tytön jota minulla ei vielä ole (uskoisin näin, tai sitten ottaisin sen jota ekana tarjottaisiin). Se varmaan olisikin vaikeea, jos joutuisi oiken valitsemaan, se olisi aika kova paikka! En vain koskaan saa sitä 3.lasta edes näin, koska miehen lapsiluku on täynnä : (

Miksi auttamisen halu ei saisi olla adoption syy? Jos kerran samalla haluaa aidosti myös lasta itselleen.

Kaikkiin vaikeuksiin ei voi valmistautua muutenkaan, mitä eteen tulee. Uskon, että rakkaudella lapseen pärjää pisimmälle.

eiköhän sillä ole myönteinen merkitys tuossa murrosiän identiteettikriisissä.



Ja toisaalta, kyllä monella biolapsellakin on identiteettikriisi murrosikäisenä. Se nyt sattuu olemaan aika normaalia tuossa ikävaiheessa.

Miksei adoptiolapsi olisi yhtä hyvä kuin biolapsi? Jos ajattelee, ettei ole, niin adoptio ei ole tietysti sitten tän henkilön juttu. Meille miehen kanssa lapsen alkuperällä ei ole merkitystä, haluamme adoptoida ihan yhtä itsekkäästä syystä, kuin kaikki muutkin, jotka haluavat lapsia.

Ihan hyvin keskivertopariskunta voi säästää sen verran tuloistaan.

pitkääkö adoptiossa määritellä tarkkaan minkälaisen lapsen haluaa jotta voi osoittaa haluavansa lapsen ei siis auttaa ekaa ressukkaa jota tarjotaan? Aika karua puuhaa varmaan..

Voi tietenkin toivoa esim. tyttöä tai poikaa, samoin voi toivoa tervettä tai vaikka vähän vammaista, myös ikätoiveen voi esittää.

Ainakaan Interpedialla ei saa valita lapsen sukupuolta

paremman paikan olla ja vanhemmista ajattelen että ovat rohkeita kun ottavat niin suuren vastuun, koska lapsi on saattanut olla kaltoin kohdeltu ja kulttuurierot ja juurien etsiminen ei tule tulevaisuudessa olemaan ihan yksinkertaista.

Haluaisin itsekin olla niin rohkea ja ottaa sellainen vastuu ja auttaa pieniä viattomia, mutta en tiedä onko minusta siihen?

Lapsen tausta tiedetään hyvin tarkkaan.



Mutta muuten olet oikeassa. Maailmalla adoptioita on monenlaisia.

Miten voi ajatella että se on brassailua?? (Suomestahan ei juurikaan adoptiolapsia saa)

Suuri osa ottaa pankista lainaa (niin mekin) adoptioprosessin kustannuksiin ja on ihan normaalituloisia.



Ainoa asia, mikä neuvonnassa tsekataan on se, ettei velkaa ole niin ylettömästi, etteikö perhe selviäisi yhden lisäjäsenen tultua. Vuokra-asunto, auton puute jne. eivät ole esteitä adoptoimiselle.



Ja siis, jos se rahasta on kiinni, niin ainahan on kotimaan adoptio, joka on ilmaista.



Uskoisin, että ennemminkin lapsettomuushoidot yksityisklinikalla ovat varakkaiden etuoikeus.