Nyt apua siskot!
tyttäreni 6kk huusi eilen yöllä 1.5h kun ei saanut nukkua tissi suussa!!!! On ollut flunssassa vesirokon jälkeen ja silloin lutkutti koko yön että sai nenän auki sillä seurauksella että mulla on melkein noidannuolen oireita.
Eilen päätin että nyt riittää, takaisin omaan sänkyyn ilman tissiä. Aloitin nukuttamisen klo9, aina heräsi kun irroitin rinnan jnejne ja tämä päättyi siihen että puoli kaksi yöllä nukahti tyytyväisenä minun viereen tissi suussa.
Ajattelin kyllä että minä voitan tämän taiston, mutta tunnin rääkymisen jälkeen aloin epäillä... onkohan sillä jo jano huutamisesta, otin syliin ja alkoi lutkutus, eli ei jano. Ja takas omaan sänkyyn ja hirvee huuto kunnes luovutin.
Olin siis kumartuneena pinnasängyn päälle ja silittelin ja hyräilin ja tyttö oikeesti kuulosti siltä kun joku olis tappanut sitä.
Pelkään jo tätä yötä, mutta onhan jotain tehtävä? Miehen kanssa ei mitään vapaa-aikaa, silloin kun tyttö menee nukkumaan niin minä myös. Jouluna olis tarkoitus veljien kanssa pelailla pelejä aamutunneille asti mutta saanko tytön " koulutettua" siihen mennessä?
Auttakaa, onko vinkkejä ja huusivatko teidän vauvat 1.5 h vai onko mulla joku sinnikäs sissi?
Kommentit (24)
Onko vauvasi siis tällä hetkellä kipeä? Meillä 11kk tyttö imee tosi tiuhaan ja nukahtelee tissin kanssa kipeänä. Eli silloin en edes viitsi yrittää " vieroitusta" . Terveenä taas onnistuu nukkuminen paremmin.
Vein pojan eilen lääkäriin koska en ole saanut häntä syömään enkä nukkumaan kunnolla viimeiseen viikkoon. Alkaa hirveästi itkemään kun pitäisi syödä. Hänellä on myös sisäänhengitys vinkunut ja ääni ollut painuksissa, yskinyt, aivastellut ja niiskuttanut herätessään nenäänsä. Ensin lääkäri totesi että aivan terve lapsi mutta kun tajusin puhua myös painuksissa olevasta äänestä ja vinkuvasta hengityksestä niin hän totesi heti että pojalla on viruspohjainen kurkunpääntulehdus. Siihen liittyvät kaikki nuo pojan oireet ja kyseinen sairaus voi ilmetä monella eri lailla. Tuli vain mieleeni että jos teillä olisi sama virus. Se kyllä menee lääkärin mukaan max. kahden viikon kuluessa ohi mutta siihen ei ole muita helpotuksia kuin viileä huoneilma ja kostea sekä kipuun voi antaa esim. panadolin suppoja tai mixtuuraa.
Lääkäri sanoi että tätä kyseistä tautia on nyt aivan hirveästi liikkeellä ja kurkunpää on siis TODELLA kipeä, nieleminen kuulemma sattuu aivan kamalasti..
En tiedä oliko tästä hieman sekavasta sepostuksesta mitään apua mutta kirjoitin nyt kumminkin.
Voimia teille ja hyvää joulun odotusta!
taistelee. Jos vauvasi on terve ja muuten syö hyvin päivisin niin sinun on päätettävä haluatko olla tuttina vai ei ja jos päädyt viimeiseen niin pysy päätöksessä. Itse ajattelin silloin kuin 6kk vieroitin yösyötöistä, että kun olen tehnyt sen päätöksen en voi perääntyä sen jälkeen kun lapsi on ensin kurkku suorana protestoinut. Vauva nukkui olohuoneessa ja menin aina jonkin ajan kuluttua sängylle, jolloin itku ylltyi, ja totesin että nyt on yö nyt nukutaan. En nostanut sängystä mutta tarjosin mahdolliseen janoon vettä.
Loppujen lopuksi ei meillä huuto kestänyt kuin puoli tuntia ensimmäisenä yönä ja toisena enää vartti tunti. Sen jälkeen rupesikin pitkiä 12 tunnin yöunia nukkumaan. Voi olla että itkua riittää teillä nyt hieman pidempään koska viimeksi se tuotti halutun tulokseen taikka sitten lapsi aistii että olet päätöksen takana nyt. Temperamentistä riippuen voi kestää pidempäänkin protesti.
Tyttö täyttää tällä viikolla 7kk ja totaalinen tissitakiainen yöllä. Pitää vaan heräillä tarkistamaan onko tissi siinä vieressä ja jokakerta sitä myös lussutella! Mulla menee hermo kun herään jokakerta siihen sorkkimiseen... Neuvolassakin jo sanottiin että pois vaan ja omaan sänkyyn nukkumaan.
Tyttö on siitä aivan toista mieltä! Jaksaa huutaa reilun tunnin ihan kevyesti. Siksi oonkin aina antanut periksi... Pelottaa se kun toinen huutaa kuin sikaa tapettais yli tunnin. Tikahtuu pian raukka?
No meillä on nyt joulun aikana tarkotus opettaa tyttö oikeasti omaan sänkyynsä nukkumaan ja lopettaa nuo yö syömiset ja lutkuttelut! Pelottaa vaan se ajatus että koko imetys voi mennä siinä samassa kokonaan myttyyn :O( Onneksi tyttö kuitenkin kelpuuttaa vellit ja korvikettakin pullosta, joten e meidän maailma siihen kaadu.
Joku voi olla tästä yö-vieroituksesta aivan toista mieltä, mutta meillä se on kyllä lähes pakko tehdä, sillä minä en todellakaan jaksa päivää 2v ja 7kk ikäisen kanssa niin että olen heräillyt kokoyön, jopa 5-7kertaa!
Tsemppiä ja pitkää pinnaa kaikille samaa aikoville! Ja iloista joulunaikaa tulevista taisteluista huolimatta ;O)
itse en kyllä huudattaisi vauvaani, koska sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia vauva neurologiaan (altistaa stressille koko loppuelämän) http://www.news.harvard.edu/gazette/1998/04.09/ChildrenNeedTou.html
voisitko jotenkin helpottaa omaa asentoasi, tukea tyynyilä tms. Varmaankin tuo lisääntynyt tissin tarve nyt johtuu tuosta sairaudesta eli hakee sieltä niitä vasta-aineita, endorfiineja sun muita troppeja ja tietenkin sitä turvaa.
Alle 1-vuotiaan kanssa ei ole järkevää yövieroittaa, koska siitä voi tulla noin pienen ymmärryskyvyllä (kyvyttömyydellä) vielä aikamoiset traumat. Lisäksi ravinnontarvekin v
hulluhan se olisi, jos vaan makaisi ja heijaisi itseään vaikka on paha olla. sinä olet sen äiti, joten sinulta se hakee apua!
itse en kyllä huudattaisi tuolla tapaa vauvaani, jos vaan sen voisin välttää, koska sillä voi olla pysyviä vaikutuksia vauva neurologiaan (altistaa stressille koko loppuelämän) http://www.news.harvard.edu/gazette/1998/04.09/ChildrenNeedTou.html
voisitko jotenkin helpottaa omaa makuuasentoasi, tukea tyynyillä tms, ettei selkä kipeytyisi? varmasti tuo lisääntynyt tissin tarve nyt johtuu tuosta sairaudesta ja menee ajan kanssa taas ohi eli hakee sieltä niitä vasta-aineita, endorfiineja sun muita troppeja ja tietenkin sitä turvaa.
Alle 1-vuotiaan kanssa ei ole järkevää yövieroittaa, koska siitä voi tulla noin pienen ymmärryskyvyllä (kyvyttömyydellä) vielä aikamoiset traumat. Lisäksi ravinnontarvekin on vielä ihan oleellinen ja todellinen asia monella alle vuosikkaalla.
mutta onko sinulla kokemusta siitä että vauva on KOKO YÖN kiinni tississä. ja ei ole kyse sairastelusta, eikä mistään muusta kun tavasta. siinä ei omaa oloa helpoteta, minä en pysty järin hyvin nukkumaan kun joku imee tissiä. vauva joutuu huutamaan joo mutta itse olen koko ajan lähellä ja pidän kiinni. meidän esikoinen söi yksivuotiaaksi ehkä pari kolme kertaa yössä ja se oli minusta aivan ok. eikä muuten itse lopettanut tapaa vaan vaati juotavaa öisin 4-vuotiaaksi asti kun emme uskaltaneet huudattaa...
minusta on naurettavaa että vauva saa huutaa autossa, vaunuissa ym mutta ei sängyssä. toisekseen jotkut sanovat että ovat synnärillä totuttaneet vauva nukkumaan yksin. tiedän, meidän keskimmäinen oli helppo totuttaa kun vaan laitto sänkyyn ja siellä sitten makas. mielestäni olen nyt tehnyt jo aika paljon kun olen 8kk toiminut tuttina päivin öin. meillä siis kaksi isompaa lasta jotka eivät vielä järin isoja kuitenkaan ole, eikä ole kiva kun väsymystäni jouduin heille sitten vetämään pinnat joka pienestä asiasta.
ihan kuin tämä äitiys olisi joku kisa josta sitten väsynein äiti saa kultamitalin.
ja sillon sai imeä niin paljon kun halusi mutta on nyt tervehtynyt ja tapa jäänyt jäljelle. tottakai sairas lapsi on aina poikkeus ja saa erityispalvelua! mutta mä en voi uskoa että esim oma vauvani koko ajan kärsii ja voi pahoin ellei se tissi pysy koko yötä suussa.
Aika syyllistävääja tekstiä! Tietenkään vauvaa ei saa huudattaa tuntitolkulla, etenkään YKSIN mutta täällähän kirjoittajat ovat nimenomaan olleet vauvan lähellä ja paijanneet, ja ainoa mikä on puuttunut on ollut tissi. Itselläni on 3 kk vauva, joka nukahtaa VAIN tissille ja nyt kun on tiheän imun kausi, heräilee yhtä mittaa yöllä tissille (jopa 10 kertaa). Kyllä se rankkaa on, ja voin kuvitella että 8 kk vauvan itku on vielä paljon raastavampaa!
itse en kyllä huudattaisi tuolla tapaa vauvaani, jos vaan sen voisin välttää, koska sillä voi olla pysyviä vaikutuksia vauva neurologiaan
Huudattaisi vauvaa?? Siis....että mitenkä? Ymmärrykseni mukaan ap oli ollut vauvansa luona ja vauva halusi käyttää äitiään tuttina. Vauvat nyt vaan itkee, välillä ei auta vaikka päällään seisoisi. Anteeksi vain mutta sinulla aika syyllistävä tapa kirjoittaa. Asioita ja mielipiteitä saa toki sanoa mutta ehkä kannattaa miettiä sanamuotoja toisella tavalla.
..Katin kanssa. Mutta en yleensä paljon tälle palstalle kirjoittele, sillä vähänkään " radikaali" mielipide saa yleensä hyökkäyksen aikaan.
Ja kyllä, minulla ON kokemusta vauvasta joka haluaa roikkua koko yön tissillä.
kiitos vastauksista, puolesta ja vastaan. Itken tässä koneen ääressä mutta nyt juuri huuto loppui!!!!! Meni ehkä vartti!
Isi antoi puuron, kylvetti, minä nukutin esikoisen 3v. ja sitten imetin tytön. Vein sänkyyn ja pussailin, Siitä lähtien isi on ollut vieressä silittelemässä.
Miksi oi miksi miehillä on niin helppoa:)
Hän lupautui koko yön menemään rauhoittelemaa ja sanoin että aamuyöllä kuuden aikaan voin jo ottaa viereen loppuaamuksi ja imettää.
Siis tyttö ei ole kipeä enää mutta kun makuun pääsi niin ei halunnut luovuttaa.
Luin muuten Hus:in sivuilta unikoulusta, ja sielläkin vastuttettiin huutokoulua mutta suositeltiin juuri tätä isi-mallia.
No nyt alkoi taas huuto. Isille pitkä yö mutta minä menen nyt nukkumaan!
jos sinä olet jaksanut olla tuttina niin hyvä, en usko että vauvallesi on tästä todellakaan mitään haittaa. Itse en jaksanut, ja asioita punnittuani tulin siihen päätökseen että koko muulle perheelle on haitallisempaa jos minä ja vauva emme nuku öitä. Olen ehkä siis sinua heikompi äiti mutta parhaani teen ja pahaa en lapsilleni tahdo.
Miten muten suhtaudutte (ja tämä ei ole mikään ivallinen kysymys vaan ihan tahdon tietää) siihen että vauva esimerkiksi huutaa autossa? Tai että meidän kuopus (ja esikoinen oikeastaan myös, keskimmäinen oli rauhallinen), oli ensimmäiset 4kk aivan mahdottoman itkuinen, imetysdieeteistä huolimatta hän huusi ja paljon. Kannoin häntä liinassa vähintään 4 t päivä ja siellä hän nukkui päiväunensa (vaunut hylkäsimme heti kättelyssä), kannoin, hoivasin ja imetin ja silti itkuista ei joskus tullut loppua. Olenko nyt aivan epäonnistunut äitinä koska " huudatin" vauvaani. Onko vauvalleni jäänyt traumoja tästä? Aika surullista jos näin on koska ajatelkaapa vaikka koliikkivauvoja, allergisia vauvoja, sairaita vauvoja, tai vaikka kaksosia jotka ehkä joskus joutuvat huutamaan yksösiä enemmän.
En tietenkään tarkoita että vauvaa pitäisi ihan muuten vaan koulutusmielessä itkettää mutta tosiaan toivon että vaikka vauvat joskus itkevät, niin niin kauan kun heillä on turvallinen ja rakastava ihminen lähellä itkujen aikana niin näistä ei heille jää mitään ihmeellisiä traumoja!
niin...
Vauva siis huutaa muutaman yön aikana jonkun tunnin normaalia enemmän. En väheksy sitä että se juuri sillon on vauvalle varmasti epämiellyttävä kokemus (ja niin on äidillekin, kyllä jokainen varmasti kärsii kun oma vauva itkee). Olen vauvan puolesta pahoillani ja tiedän että hänellä on jollain tasolla paha olla. Mutta sitä minua ei saa uskomaan että tällä parin yön ylimääräisellä huudolla olisi aikuisten oikeasti jotakin kamalia seuraamuksia vauvan loppuelämään. Kyllähän kaikki vauvat itkee. Meillä päin lääkärit sanovat että vauvallekaan ei ole mitenkään erityisen hyväksi heräillä yhtenään, mutta ok, tästä on erilaisia käsityksiä.
Nordemama, teille tsemppiä! Me muuten huudatettiin meidän taaperoakin parina iltana hetken aikaa ja nyt hänelle kelpaa isi nukutukseen ja kun iskä on iltasadun lukenut niin pelkkä hyvä yötä riittää ja poitsu jää sänkyynsä ja nukahtaa. Voi kyllä tuolla taaperopuolella kuulee sellaisa kertomuksia miten lapsukaiset itkee yks sitä ja toinen tätä että mahtaa olla henkisesti pilattuja yksilöitä paljon.
..enkä sitä ikinä missään väittänytkään. Enkä ole sanonut kenenkään olevan huono tai heikompi äiti.
Oma " ihmistuttina" olemiseni johtuu ihan vain siitä että minulla on superheikko itkun sietämiskyky. Mielummin otan tytön viereen ja annan lutkuttaa tissiä, ja yleensä nukahdan itsekin, kuin kuuntelen itkua. Ja koen että jos tyttö (7kk) yöllä itkee, eikä sylissä pitoon ja rauhoitteluun rauhoitu, annan hänen mielummin syödä koko yön, kuin annan itkeä.
Ehkä tästä tilanteesta päästäisin, jos en antaisi tissiä ja antaisin huutaa muutamana yönä, mutta en halua sitä vauvalleni enkä itselleni.
Isästä on iso apu ja hän yleensä saa vauvan hyvin nukkumaan yöaikaan ilman isompia huutoja, mutta tällä hetkellä hän ei työnsä takia ole kotona kuin kahtena yönä viikossa.
Todennäköisesti tulen vauvani jossain vaiheessa " huudattamaan" pois tissistä, mutta en vielä moneen kuukauteen.
Näin siis toimin esikoiseni kanssa. Voin hyvin kuvitella että tilanne tulee olemaan toinen, jos minulle siunaantuu lisää lapsia.
Ja lopettakaa nyt hyvät ihmiset tuo " olen varmaankin huono äiti ja jopas sinä olet hyvä äiti kun jaksat tehdä noin" -asenne. Siksihän tälle palstalle kirjotetaan että saadaan erilaisia näkemyksiä asioihin. Toki joskus sanat voisi valita vähän huolellisemmin, mutta eipä niitä tässä vauvanhoidon ohessa paljon jaksa miettiä. Kunhan tulee sanoma perille, itseensä ei tarvi ottaa.
Autossa huutamisesta en voi kommentoida, vauvani on aina tykännyt olla kovasti autossa. Matkustimme vauvan ollessa 4 kk kolme päivää autossa putkeen, eikä kertaakaan tarvinnut kuunnella huutoa.
Hyvää joulua!
On eri asia hylätä vauva tuntikausiksi yksin huutamaan kuin, että on lähellä lohduttamassa. Itse en jaksa kuin noin pari herätystä yössä niin, että joudun kävelemään vauvan luo, sen jälkeen saa jäädä nukkumaan viereeni (yleensä nukahdan kesken syötön) ja syöpötellä/lupsutella tarvittaessa (en yleensä herää siihen), muuten olen ihan sekasin koko päivän. Ymmärrän hyvin jos täytyy vieroittaa vaikkakin vauva olisi erimieltä (huutaa). On kuitenkin kaikkien etu että äiti jaksaa " palvella" lapsosiaan myös päivällä. Mannerheimin lasten suojelun sivuillakin mll.fi kun luki, ettei 6kk vanhempi vauva tarvitse terveenä tarjoilua öisin, sairaana asia erikseen. Traumojahan saa kaikesta... Oikein kuitenkin varmasti teette, jotka joudutte huutojenkin kautta opettamaan vauvojanne, jotta itse jaksatte. Voimia kaikille!
juu, et sanonut olevasi parempi, sanoinkin että olet minua vahvempi tässä asiassa. Ja sehän on totta, ei siis mitenkään marttyyrina sanottu (en minä marttyyria leiki muille kun miehelleni jos hän on mogannut...)
Minullakin on (ainakin ollut) todella huono itkunsietokyky mutta nyt varsinkin kuopuksen kanssa, kun pikkuressu on itkenyt niin kovasti ja kuitenkin joskus on pakko huomioida myös isompia vauvan itkiessä, olen ehkä hiukan siihen itkuun turtunut. Mutta tietysti yritän itkut parhaani mukaan poistaa, paitsi että tässä vierotusjutussa olen ollut tiukempi. Tuo autojuttu on inhottava, nykyään tyttö ei enää itke mutta ekat kuukaudet oli ihan hirveitä.
Hyvää joulua sinullekin ja kaikille muille! Tottakai radikaalimmatkin mielipiteet ovta tervetulleita, siksihän nämä palstat on olemassa, keskustelua varten. Nyt lähden nukkumaan, kun rakas itkupillikin vetelee sikeitä.
Voipi olla että joulun peli-iltaa ei kerkiä pelastamaan, mutta hyvällä tuurilla saattaisi onnistuakkin. Vauva ei taida syödä tuttia? Kävisikö pehmolelu, rätti tai tutti tissin korvikkeeksi. Rättiin tai pehmoon voisi koittaa saada äitin tuoksun mukaan, itse pidin pientä pehmoa paidan sisällä liiveissä päivän (aika huvittavaa mutta mites sen muuten saisi tehtyä...). Sitten vaan sinnikkyyttä itkun kuunteluun, silittelyä ja taputtelua lohdukkeeksi, saattaa olla että kun pari yötä jaksaa lohdutella niin kolmas yö voi jo mennä hyvin ja vauva nukkuu ilman että pitää olla tissi suussa. Kyllähän se näin on, että vauva täytyy saada opetettua pois huvitissistä, sitä riittävää läheisyyttä saa annettua ihan varmasti tarpeeksi ilman että tissi on koko ajan suussa.
Meillä yksi yö ilman imetystä takana. Poika on 9 kuinen ja neuvoja tähän sain ensikodista jonne soitin ennen koetusta...
Olen ainakin kuukauden ajan ollut imettämättä yöllä, mutta aamuyöstä sitten otan pojan viereen. Yön aikana hän on yleensä itkeskellyt väh. puoli, maks. 3 tuntia. Ja ihmettelin kun tulosta ei tule. Tein näiden saamieni ohjeiden mukaan juuri tässä väärin, eli että maitoa ei saa antaa koko yönä, tai siis niin kauan kun unta jatketaan. Vauvahan ei tunne kelloa eli yöllä herätessään ei hän tiedä onko keski- vai aamuyö jolloin maitoa tulee, ja siksi hän itkeekin joka kerta koska tietty haluaa imeä rintaa...Eli syömiset erikseen miel. samaan aikaan ja sängyssä nukutaan.
Meillä iskä hoitaa nyt nämä yöjutut, sillä jos minä menen paikalle kiihtyy poika huomattavasti sillä hän tietää että minulta tuota tissiä voisi saada toisinkuin isiltä. Vauvat ovat fiksuja, kokeilevathan he päivälläkin kaikkia keinoja saada haluamansa, eikös. Isi käy meillä itkun sävyn perusteella taputtelemassa, laskemassa alas jos poika seisoo tai unissaan konttaa ympäri sänkyä, kääntää hänet toiseen asentoon tai juttelee rauhoittavasti jos itku kovaa eikä tunnu loppuvan. Ehkä ottaa syliin mutta vettä ei anna, sillä ei halua antaa sitä joka kerta olettaen että pojalla ei ole jano. Terve (kuumeeton tai vatsatauditon) vauva ei kuulemma tarvitse lisänestettä yöllä päiväjuomisten lisäksi. Mekin annettiin aiemmin mutta eipäs enää. Toi juttelu toimii meillä sillä poika jää kuuntelemaan mitähän isi sanoi ja itku loppuu siksi aikaa.
Viime yönä 21.30 nukahdettuaan 24 aikaan itkahti mutta lopetti itsekseen parin minuutin päästä. Kolmelta yöllä itki ehkä 20 minuuttia, isi kävi vain välillä huoneessa ja poika nukahti helposti. Heräsi 05.00 josta 6.30 asti itki, välillä kovempaa mutta nukahti lopulta. Olin jo nousemassa aamupuuroa keittämään mutta siitä poika nukkui 8 asti. Eikä ollut tavallista nälkäisempi, nirsoili jopa puuron kanssa. Imetän aina ruoan jälkeen niin saan paremmin kiinteitä uppoamaan ettei yöllä tarvitse miettiä onkohan sillä kuitenkin nälkä, you know?
Innolla odotan seuraavia öitä, mä toivon että jouluna nukutaan jo läpi yön. Ensikodin mukaan jos näin toimii tuloksia pitäisi tulla 2-3 yön jälkeen:)
Maikku
kuulosti AIVAN meidän 8-kuiselta. Eli heräs heti jos yritin liikahtaa. No, meillä tottui pois tissistä parissa yössä. Ekana yönä pisin yhtäjaksaoinen huutojakso oli 1h15minuuttia (kokonaisuudessa huusi kolmisen tuntia) mutta jo tokana yönä ei jaksanut 10 minuuttia pidempään huutaa yhteensä koko yönä. Ja ihan samalla tavalla ekana yönä kävi mielessä että teenköhän oikeen jos onkin tosi nälkänen. Ja samalla tavalla suunnilleen roikuin siellä pinniksessä tyttöä rauhottelemassa ja halimassa. Mutta kun aamulla heräs niin ei ollut ollenkaan nääntyneen olonen vaan ilonen ja pirteä.... nyt on ollut 5 yötä ilman yösyöttöjä ja on mennyt hyvin.