Lue keskustelun säännöt.
Raastava vauvakuume, mies ei halua lasta ehkä vuosiin
05.02.2008 |
Ajattelin kirjoittaa, josko täällä olisi saman kokeneita tai samassa tilanteessa olevia. Olen 23-vuotias nainen ja valmistun ammattiin vuoden päästä. Avomieheni on hyvässä vakityöpaikassa, valmistunut, pari vuotta minua vanhempi ja ehdottomasti " elämäni mies" . Ollaan jo ehditty kokea yhdessä paljon, vaikka yhdessä ei olla oltukaan kuin pari vuotta. Rakastetaan toisiamme paljon ja meillä on hyvä olla yhdessä.
Mulla on ollut krooninen vauvakuume jo useita vuosia. Haaveilen omasta vauvasta, vaikka välillä toki uppoudun opiskeluun, työhön, harrastuksiini ym.. Äitiys olisi silti suurin lahja, mitä voisin kuvitella. Olen vihjaillut miehelle asiasta enemmän ja vähemmän topakasti, mutta hän ei syty sitten millään ajatukselle :(.
Alusta asti mies on puhunut, että hänkin haluaa nuorena perheen, kuten minäkin. Viime kesänä mies sanoi, että tehdään vauva ensi kesänä, mutta söi nekin sanat takaisin. Aika ristiriitaisia ajatuksia mieheltä on tullut välillä tämän asian suhteen, välillä hän on jopa sanonut, että hän olisi todella onnellinen, jos saataisiin oma lapsi. Mies ei osaa sanoa, haluaisiko yrittää saada perheenlisäystä esim. parin vai viiden vuoden kuluttua, jos silloinkaan. Minulle taas vauva olisi unelmieni täyttymys ja olisin valmis yritykseen vaikka heti - eihän vauvoja tilaamalla tule, yritystä voi kestää vaikka kuinka kauan.
Mies ei näe vauva-arjessa mitään hienoa, kun minusta taas olisi ihanaa keskittyä vauvan kanssa kotonaoloon ja äitiyteen, olen sitä monta vuotta jo kaivannut. " Sitten joskus" tuntuu niin tuskaiselta ajatukselta, kun mies ei osaa sitä aikaa edes määritellä. Kun mies näkee rääkyvän pikkulapsen, hän ensimmäisenä ärsyyntyy ja toteaa, että onneksi hänellä ei ole vielä lapsia. Minä taas toivoisin, että saisin kokea välillä hankalaakin elämää pikkulapsen, oman lapseni kanssa.
Päätöksen pitää tietysti olla yhteinen, ja vaikka olen nuori, niin silti tämä asia vaivaa ja painaa -ja vauva on haaveissa. Tulipa sekavahko vuodatus, mutta kommentteja ja kokemuksia kaipaan :)!
Kommentit (31)
minun takia. Mies kerran sanoikin, että rakkaudesta minuun, rakkaudenosoituksena hän voisi " tehdä" minut raskaaksi. Mies ei silti itse halua vauvaa, eikä ole valmis mitään aikaa määrittelemään :(. Pelkään, ettei oikeaa aikaa tule koskaan, ja sitten jos tulee esim. 7 vuoden kuluttua, niin raskaaksi tuleminen ei olekaan enää niin helppoa. Haluan niin kovasti äidiksi, että sattuu... -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ajateltiin aina niin, että ensin tuo meidän rakennusprojekti valmiiksi ja sitten vasta lapsia... Hmm... Näin ajattelimme siis molemmat... meidän raksa on vähän " vaativa" ja kestää siis vuosia, että saadaan talo kuntoon... sitten...
Yhtäkkiä vähän ennen häitämme yhteisesti sovimme, että pillerit jää pois ja vauva saa tulla, jos on tullakseen... Nyt meillä on yhteinen ihana pieni vauva (joka kyllä antoi odottaa itseään melkoisen pitkään).
Eli mieli saattaa muuttua nopeastikin... puhu miehesi kanssa. Se on se ainoa asia, mitä voit... mutta älä painosta häntä.
Mulla oli kanssa raastava tarve saada se oma lapsi ja olin jo melkein ajatuksissani siinä uskossa, että teen sen lapsen yksin... Sitten tapasin tuon nykyisen mieheni vasta. Onneksi odotin sen vauvakuumeeni kanssa, enkä lähtenyt baarista metsästämään " spermapankkia" (ihan vakavissani tätä jo pohdin...).
Puhtaasti järkisyistähän sinun nyt ehkä kannattaisi valmistua rauhassa ja hankkia töitä ja sitten vasta katsella... mutta tiedän kyllä, että tämä kuulostaa todella typerältä sinun korviisi. Puhtaasti järkisyistä ei tuossa kohtaa paljoa piitata ;) Olisi meidänkin tosiaan puhtaasti järkisyistä kannattanut odottaa sen oman kodin valmistumista...
Siis ainakaan sillä tavoin, kuin sinä, ap, haluat, kiihkeästi. Lapsissa on riesaakin, ja miehellä varmaan korostuu se riesapuoli kun törmää hankalasti käyttäytyviin lapsiin - mutta mitenkäs silloin, kun törmäätte suloisiin, hymyileviin vauveleihin tai vähän isompiin lapsiin? Ei kaikki miehet vauvoista niin välitä, miehesi lapsihaaveissa saattaa olla joku pallon potkiminen leikki-ikäisen kanssa siinä missä itse haaveilet nyytistä ja vauvantuoksusta.
Että ei se minusta olisi huono vaihtoehto, että sopisitte että ehkäisy jätetään pois tyyliin 9/08, ja siinä molemmat sitten pysyy.
Oikeaa mielipidettä ei ole, joten sinun tai auta muuta kuin odottaa. Tuo sinun miehesi näkemyskin on ihan oikeutettu, jopa oikeaan osuva. Siinä mielessä puolustan häntä, että koska vauva muuttaa ihmisen elämässä oikeastaan kaiken, kannattaa odottaa siihen asti kunnes molemmat ovat siihen valmiita. Muuten seuraa vain katkeruutta ja täyttymättömiä odotuksia. Luulen ettei miehelläsi mene siihen " vauvakuumeeseen" enää kauaa aikaa (yli 5 vuotta), mutta hän ei varmaankaan halua syödä sanaansa enää uudestaan, siksi ei halua nataa sinulle liian lyhyttä odotusaikaa. Mistä kaikki kunnia hänelle. Olette vielä niin nuoria, että koittakaa matkustella ja tehdä nyt parin vuoden ajan kaikkea sitä, mitä ette enää sitten vanhempina jaksa tai ehdi - näin huomaat, että aika menee kuin siivillä. Ja wau, mitä muistoja siitä ajasta jää sitten myöhempään elämään! :) Tsemppiä teille! Tiedän miltä vauvakuume tuntuu, se on todellakin kuin sairaus, mutta onneksi siihen on muitakin lääkkeitä kuin se vauva - toistaiseksi. :)
niin neuvoisin sinua olemaan hyvin tiukkana miehellesi, että haluat vauvan pian. Kun olet tuon ikäinen ja opiskelusi on kesken, niin neuvon sinua kuitenkin saattamaan ne loppuun ja hankkimaan ekan työpaikan. Saat työkokemusta ja paremman äitiys- ja vanhempainpäivärahan ansiosidonnaisena. Jos saat seuraavat lapset alle 3 v ikäeroilla säilytät ansiosidonnaiset etuudet.
Sinuna sopisin miehen kanssa nyt tiukaasti, että vauvan yritys voitaisiin aloittaa sitten kun olet esim saanut töitä ja ehkä tehnyt töitä jonkun kuukauden (takaraja!). Totea, että 25 vuotta on optimaalinen ikä saada esikoinen. Kerro, että lasten saaminen on osa naisen seksuaalistakin kehitystä ja haluat täydentää kehosi tuntemuksia myös raskaaksi tulemalla. Raskaus avaa uusia ulottuvuuksia omaan kehoon!
Nauttikaa nyt rikkaasta seksielämästä. Matkustelkaa tms yhteistä.
Päätät itse mitä teet loppujen lopuksi, mutta lapset tuovat kyllä uudenlaisia haasteita parisuhteelle, joten on hyvä tehdä suhteesta mahdollisimman hyvä jo ennen lapsia. Ansiosidonnaiset vanhempainetuudet pienentävät tulevaisuuden stressiä, kun on jo lapsia. Eikä täydy harmitella, ettei ole varaa useampaan lapseen ilman että välissä kävisi töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei se jos tuttujen juttuja kuuntelee tai vierailee perheessä jossa vauva jatkuvasti itkee kerro yhtään mitään.
Jokainen vauva on erilainen, ei ne kaikki huuda yötä päivää :)
miestä taitaa vaan pelottaa isyys. Pakottaa ei kannata, mutta keskustella asiasta rauhallisesti ja korostaa vanhemmuuden hyviä puolia, ja varsinkin niitä jos lapsen saa nuorena.
Tutulta kuulostaa. Älä painosta miestä. Olette vielä nuoria ja ehditte kyllä saada vauvoja.
Sinuna keskittyisin laittamaan perusasiat kuntoon, jotta vauva-arki olisi sitten mahdollisimman mukavaa. Työntekoa ja sitä kautta varallisuuden kartuttamista, harrastuksia ja mukavaa yhdessäoloa miehen kanssa, oman itsensä kehittämistä työssä ja muutenkin...
Vauva- ja pikkulapsivaihetta helpottaa, kun parisuhde on vakaalla pohjalla. Kun on ehditty oppia tuntemaan toinen toisensa, on helpompi kohdata vastoinkäymisetkin.
Minä haalin pikkuhiljaa kasaan pieniä vauvantarvikkeita, muutaman vaatteen muun muassa. Niitä sitten joskus katselin ja haaveilin tulevasta. Kävin hoitamassa sukulaisten ja kavereiden vauvoja ja lapsia. Pikku hiljaa mieskin oli valmis perheen perustamiseen. Jaksuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtamalla paranee! Turha jäädä odottelemaan muuttuuko miehen mieli, koska voi olla että odottelet vielä 10 vuoden päästä.
Jos haluat vauvan, etsi sellainen mies joka myös haluaa vauvan nyt (eikä sitten joskus). Miesten puheisiin kun ei usein ole luottamista, ja avioero voi tulla vaikka mies kuinka olisi ollut mukana vauvaprojektissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla paranee! Turha jäädä odottelemaan muuttuuko miehen mieli, koska voi olla että odottelet vielä 10 vuoden päästä.
Jos haluat vauvan, etsi sellainen mies joka myös haluaa vauvan nyt (eikä sitten joskus). Miesten puheisiin kun ei usein ole luottamista, ja avioero voi tulla vaikka mies kuinka olisi ollut mukana vauvaprojektissa.
Aloitus on vuodelta 2008, joten ap on nykyään lähes nelikymppinen. Eiköhän se lastenhankinta ole jo selvinnyt tähän mennessä. Katsokaa nyt vähän, kuinka vanhoja aloituksia nostatte ylös.
Olin tosissani. Mies odotutti 6 vuotta! Varmasti ei olisi ikinä suostunut ellen olisi ollut niin tiukka.
Älä usko tuota " sitten joskus" . Jos joskus on ok, mikä vika on sitten nyt???