Mistä lähtien kummeiksi on sopiva pyytää vain toista puoliskoa pariskunnasta?

..Valitettavasti tänä päivänä ihmiset eroavat paljon herkemmin mitä ennen. Luulen että tämä vaikuttaa siihen, ettei haluta enää kuin se läheinen ihminen kummiksi. Jos miehet/naiset ovat tällä kummiehdokkaalla vaihtuneet esim. muutaman vuoden välein, niin ei se sormus sormessakaan aina vakuuta tuttuja/sukulaisia siitä, että hänkin olisi lapsen elämässä vieläesim. kymmenen vuoden kuluttua. Surullista mutta totta!:(

Kiitos asiallisesta vastauksesta.



Ap

Minusta se on taas vanhempien oma asia keitä pyytävät kummeiksi. Varsinkin sellaisissa tapauksissa, että pariskunta ei ole naimisissa, ei mielestäni ole mitenkään epäkohteliasta tai moukkamaista pyytää vain toista kummiksi, ja sellaisissa tapauksissa, jossa vanhemmat tuntevat vain toisen puoliskon pariskunnasta.



Meidän lapsen kolmesta kummista kaksi on tai OLI pariskunnan " toisia puolikkaita" . Sen vuoksi ei pyydetty heidän partnereitaan kummeiksi, koska nämä eivät olleet meille läheisiä ihmisiä. Toisen kummin puolisosta tuli myös kotvasen kuluttua ex, joten.. Siinä ois sitten yksi olematon kummi.



Täytyy myös ajatella lasta. Miksi pyytää kummeiksi ihmisiä jotka eivät ole läheisiä?

ksi.



Tiedän erään perheen, jossa haluttiin tuttu pariskunta kummeiksi, mutta koska eivät olleet vielä edes kihloissa, ristiäisetkin venyivät. Ihmeesti vaan tämä kummipariskunta meni kihloihin ja ilmoitti hääpäivästäkin samoin tein, ja heti pyydettiin sitten kummeiksi.



Ovat kai vieläkin naimisissa. Ja kummeja.

Ja olen mieheni puolesta vähän loukkaantunut, kun häntä ei kutsuttu kummiksi. Ollaan oltu yhdessä 15 v, 5 v naimisissa ja lapsiakin.



Toki olen läheisempi kummilapsen äidin kanssa kun mieheni perheen isän kanssa, mutta hyviä tuttuja kuitenkin. Ei voi mitään sille, että mieleen tuli onko mihessäni heidän mielestään jotain vikaa!! Mieheni on erittäin lapsirakas ja hänestä olisi tullut hyvä kummi...

Tuntuu jotenkin hölmöltä laittaa lahjakin vain minulta.

Noh. Olen iloinen kummiudestani ja elän vanhempien toiveen mukaan.

Anteeksi epätarkkuuteni. Tarkoitin nimenomaan jo kotvasen naimisissa olleita aviopareja.



Ap

Vierailija:

Ja olen mieheni puolesta vähän loukkaantunut, kun häntä ei kutsuttu kummiksi. Ollaan oltu yhdessä 15 v, 5 v naimisissa ja lapsiakin.

Toki olen läheisempi kummilapsen äidin kanssa kun mieheni perheen isän kanssa, mutta hyviä tuttuja kuitenkin. Ei voi mitään sille, että mieleen tuli onko mihessäni heidän mielestään jotain vikaa!! Mieheni on erittäin lapsirakas ja hänestä olisi tullut hyvä kummi...

Tuntuu jotenkin hölmöltä laittaa lahjakin vain minulta.

Noh. Olen iloinen kummiudestani ja elän vanhempien toiveen mukaan.

Tällöin pitää pyytää vain toista osapuolta kummastakin pariskunnasta. Minä olen kummi lapselle, jonka sylikummin puolisoa ei pyydetty kummiksi lainkaan.

Jos seurustelua ei ole kauaa takana ja kummin kanssa taas ollaan läheisiä, niin ei ole ihme ettei toista pyydetä kummiksi. ja yksi perustelu vois olla se, että haluais monesta eri pariskunnasta kummin.

syy oli ihan karusti se että tuhon merkit parisuhteen yllä lilluivat, vaikka yhteinen lapsikin on. ristiäisistä on vuosi ja taas uusi pettämisjuttu on käynyt ilti ja suhde katkolla.



mietittiin tuota asiaa pitkään ja tarkoin. ja pääasiaksi jäi se että lapsen kummi on meille läheinen. en sitten tiedä että saavatko välinsä paikattua, mutta en ainakaan koe että tämä mies olisi hyvä kristityn tai miehen malli pojallemme.

Meillä henkilökohtaisesti pyysimme minun puolelta pariskuntaa kummeiksi. Olivat olleet yhdessä jo reilun 10 vuotta. He suostuivat ja siitä noin 2 kuukautta nainen petti miestänsä ja heille tuli ero. Tämä nainen löysi itselleen uuden miehen ja nykyisin hänen elämäänsä kuuluu hyvin vahvasti viina ja pillerit....eipä ole kyllä kummityttöään nähnytkään sen jälkeen eikä näe.

ja vain yksi kummi pitää toiseen lapseeni säännöllisesti yhteyttä.

mutta varsinaisia ystäväpariskuntia ei ole näin pyydetty, vaan se lähempi puolisko...eri asia tietysti jos olisivat olleet kauemmin naimisissa tms, mutta mun mielestä se läheisempoi kuuluu kummiksi, ei välttämättä pakolla sen avio/avopuoliso/tyttöystävä jos ei ole todella hyvissä väleissä perheen kanssa...

En ymmärrä miksi pitäisi ystävän mies/vaimo pyytää kummiksi väkipakolla. Noin puolet aviopareista eroaa, ja joka tapauksessa meillä ainakin koko ystäväkummin perheet ovat mukana syntymäpäivillä ja kastejuhlassa jne. Eli kuuluvat elämään, ja ovat mukana, mutta vain yksi perheenjäsen on virallisesti edustettu kummina. Tosin asiasta on keskusteltu ensin ystävän kanssa, ja kysyin ihan suoraan, että pahottaako puoliso mielensä jos ei ole virallisesti kummi. Lähinnä aiheutti naureskelua moinen pingotus, eli miksi pitäisi pyytää joku ei-niin-läheinen? Vain kohteliaisuudesta? Pöh.

Ei mitään ero tai muuta sellaista juttua aateltu...



Kaikilla ei oo nuo jutut vaan niin vaikeita:)

olimme tosiaan tekemisissä vain tämän naisen kanssa.



Toisesta pariskunnasta mies ei kuulunut kirkkoon, joten tästäkin vain nainen tuli viralliseksi kummiksi.

" mieheni siivellä" . haluan olla se ensimmäinen vaihtoehto enkä mikään pakollinen paha!

Meille on selvä, että pyydämme parasta ystävääni toiseksi kummiksi, koska molemmat tunnemme hänet hyvin. Hän on kesästä alkaen seurustellut uuden miehen kanssa, ja nyt ovat kihloissa ja asuvat yhdessä. Me emme ole mieheni kanssa nähneet tätä miestä kertaakaan! Asumme eri paikkakunnilla joten ei tule usein kyläiltyä viikonlopputöiden takia jne. Ja olen voinut huonosti koko raskauden ajan, joten en ole pahemmin voinut edes matkustella.

Joten haluamme kyllä ystäväni kummiksi, mutta emme hänen avomiestään, koska emme tunne häntä. Ja tuskin ehdimme näkemään edes montaa kertaa ennen lapsemme syntymää.

Luulen että ystäväni loukkaantuu tästä, koska varmaan epäilee että hänen avopuolisonsa eräät asiat vaikuttavat tähän.. No, eivät vaikuta. Vaan siihen vaikuttaa vain se, että me emme kumpikaan tunne tätä hänen miestään.

Vähän jo jännittää tämä kummiasia, mutta toivottavasti menee hyvin :)

kummeina. Ja syy on se, että toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon, joten ei kirkon mielestä sovi kummiksi. Jos tässä alkais etsiä vaan niitä pareja, jotka molemmat kummeiksi käyvät, loppuu meidän vaihtoehdot kesken. Ts. lapsia enemmän kuin kummeiksi sopivia pariskuntia.

Anoppi ihmetteli kun ei otettu vaimoja mukaan mutta tämä riitti meille. Kaksi " kummia" joista toinen ei myöskään kuulu kirkkoon.

mutta mua harmittaa kun pyysimme lapsemme kummiksi pariskuntaa jotka eivät ole naimisissa. Nyt näyttää vähän siltä että ero heille tulee ja kumpikaan heistä ei ole osoittanut mitään kiinnostusta poikaamme ristiäisten jälkeen. Anoppiini olivat törmänneet kuulemma kadulla ja kysyneet häneltä mitä poikamme haluaa joululahjaksi. Sanoin anopille, että jos uudelleen törmää niin sano, että aikaa ja kiinnostusta pojasta..



Lapsella on muita kummeja ja läheisiä jotka ovat hänelle tärkeitä ja toisin päin. jos tätä kummipariskuntaa ei kummipoika kiinnosta sen enempää, että lähettävät jouluna lahjan niin mun puolesta antaa olla koko juttu. Asuvat kaiken huipuksi tossa 5km päässä että ei se välimatkakaan este voi olla. Ollaan pyydetty useasti kylään, eivät tule. Nyt joku sanoo, että jos he eivät pidä meistä. Ok, sitten mutta olisivat kieltäytyneet sitten kummiudesta. Harmittaa pojan puolesta kun ihmettelee kun sisarusten kummit tulevat moikkaamaan ja viettämään aikaa kun poika kysyy miksei tämä kyseinen pariskunta koskaan tule.



Oikeasti jos joku teitä pyytää kummiksi ja teitä ei oikein huvita ja suostutte kun " pakkohan sitä oli kun kysyttiin" niin sanokaa suoraan että ei oo ehkä teidän juttu!