Taaperon kanssa seurakunnan kerhoon, vaikkei kuuluta kirkkoon?
Onko kukaan vienyt tai osallistunut lapsen kanssa seurakunnan järjestämään toimintaan, vaikkei kumpikaan vanhemmista kuulu kirkkoon? Kysyin seurakunnasta, ja toimintaa saa osallistua vaikkei kirkkoon kuuluisikaan. En tosin hirmuisesti innostu siitä, että taapero saa " vakaumuksellista" ohjausta mutta kun täällä on niin vähän toimintaa alle kolmevuotiaille.
Kommentit (71)
sanoa vaan että koko tämä ajan mitä olen tätä palstaa lukenut, niin nyt kyllä vedetää niin mautontonta linjaa ...hei haloo mitä putkinäköistä kansaa te oikein olette esim. pultti taitaa maailmasi olla aika pieni ja samaa sakki roset moonikat sun muut katsokaa vähän edes mitä elämä on ....hei halooo ja kukkuu!!!!!!!!!!!!!!!!
-JOS seurakunta toivottaa tervetulleeksi niin on täysin OK mennä, MINÄ vaan en kehtaisi jos en " maksaisi" palveluista.
Bombus:
Minä olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että JOS ihminen kysyy seurakunnan työntekijältä, että saako kerhoon osallistua vaikka ei kuulu kirkkoon ja JOS hänelle sanotaan että ilman muuta saa eikä puhuta mitään mistään maksusta tai aikarajoista, niin silloin on ihan ok olettaa, että kerhoon saa osallistua eikä siitä tarvitse maksaa muuta kuin ne kahvirahat.
.
Jos maksat kirkollisveron olet varmastikin tervetullut. Jos et maksa, voit hakea virikkeitä muista päivatoiminoista.
Me käytiin monta vuotta kirkon kerhossa ja ruokarukous oli ainoa " uskonnollinen pläjäys" . Emme siis kuulu kirkkoon, ja minulla on hyvin negatiivinen kuva kristillisestä toiminnasta. Nyt muksu on jo tarhassa.
Joulukirkkoon päästin tänä vuonna, kun muutkin meni. Eniten harmittaa kun muksu tuli eräänä päivänä kotiin ja hoilasi koko matkan kovalla äänellä: " Kiitos sulle Jeesuksemme, paras joululahjamme!" . Ei siinä paljon ruokarukoukset paina kun jo tarhassa alkaa aivopesu. Toivoisin kunnioitusta alle kolmevuotiaitten uskonnolliseen kasvatukseen tarhassa.
Luinpa tuosta noita edellisiä kirjoituksia. Jeesus rakasti syntisiä, huoria ja spitaalisia, mutta taas joku kristilliset arvot omaava on kieltämässä yhden äidin ja lapsen kerhot, sillä perusteella, että kirkollisverot on maksamatta. Onpa pikkusieluista.
Kirjoitat: ¿Jeesus rakasti syntisiä, huoria ja spitaalisia, mutta taas joku kristilliset arvot omaava on kieltämässä yhden äidin ja lapsen kerhot, sillä perusteella, että kirkollisverot on maksamatta. Onpa pikkusieluista.¿
Otetaanpa yksi kerrallaan:
Syntisiä lienemme me kaikki ja kyllä, Jeesus rakastaa meitä kaikkia - myös niitä, jotka eivät pidä siitä, että toiset hyväksikäyttävät heitä.
Huoria - tässä viitannet kertomukseen, jossa fariseukset tuovat Jeesuksen luon naisen, joka on tehnyt aviorikoksen (Joh 8) ja Jeesus kehottaa sitä, joka ei ole syntiä tehnyt heittämään ensimmäisen kiven. Olet kuitenkin ilmeisesti unohtanut, mitä Jeesus tämän jälkeen totesi naiselle: Hän ei suinkaan sanonut: ¿Mene ja jatka aviorikostasi¿, vaan ¿Mene, äläkä enää tee syntiä¿. Jeesus kehottaa meitä monessa muussakin raamatunkohdassa hyväksymään syntiset ja antamaan anteeksi, mutta syntiä hän kehottaa kavahtamaan ja ojentamaan väärintekijöitä sekä kehottamaan oikeaan toimintaan. Esimerkkinä tästä vaikkapa Matteus 18: ¿Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle¿.¿
Spitaalisia - hmm, en ihan ymmärrä viitettä. Spitaali on sairaus ja Jeesuksen aikoihin spitaalia sairastavia hyljeksittiin. Nykyisin asiaa voisi verrata ehkä esim. mielenterveysongelmaisten syrjintään, mutta tällä asialla ei minusta ollut tämän jutun kanssa mitään tekemistä.
Ja pikkusieluisuudesta¿ Riippuu tietysti määrittelystä, mutta minusta on aika ahdasmielistä ja typerää sekin, että vaaditaan hyväksymään hyväksikäyttö kristillisyyden perusteella. Toki asioista voi olla eri mieltä, mutta yhden ainoan ajattelutavan pitäminen ainoana kristinuskon mukaisena on kyllä jo pikkusieluista.
ja minusta kaikki ovat sinne tervetulleita mutta mutta...
Minua oikeasti ärsyttää kun monet haluavat jättää sen alkuhartaushetken välistä ja tulevat myöhässä. Välillä tuntuu, että voisivat olla sitten kokonaan osallistumatta. Siinäpä sitten usen 5-15 minsaa odotellaan kun porukkaa valuu paikalle.
Ja meidän kerhon tätejä tämä tuntuu vaivaavan. Aina kun aloitetaan niin joutuvat keskeyttämään kun tulee lisää lapsia tai sitten muut ei kuule heidän tarinaa koska myöhästelijät häiritsevät.
Meillä alkuhartaus on sitä, että rukoillaan, tädit kertovat aiheeseen liittyvän raamatatun tarina (lapsen mielestä hänelle kerrotaan satu) ja sitten lauletaan virsi (lapsen mielestä lauletaan laulu)
Tämä siis halutaan vältää. Mitä pahaa tuossa on? En ymmärrä.
Mutta samalla lapselle voidaan opettaa " otetaan vain rusinat pullasta" käyttäytymistä...En ymmärrä...
Rose:
Jos ette kerran kuulu kirkkoon niin miksi sitten haluat kuitenkin osallistua seurakunnan toimintaan? Luulisi, ettei se sitten kiinnostaisikaan...
Kuten sanottu, täällä ei ole hirmuisesti muuta toimintaa meille.
Olen toki itsekin ajatellut, ettei ole kiva osallistua kun ei makseta kirkolle veroa. Edellä on puhuttu, että jos säännöllisesti osallistuu pitäisi maksaa. Pystyttäisiin osallistumaan kevätkausi, koska taapero menee näillä näkymin syksyllä päiväkotiin.
Minusta olisi kiva tavata muita äitejä ja en vieroksi jutella/kuunnella myös uskonnollisista aiheista - siksi siis voisin mennä tapaamisiin. Toisaalta nuo lapsille suunnatut hartaushetket eivät innosta. Yhden kerran syksyllä kävimmekin tapaamisessa. Tuolloin pappi kertoi lapsille enkeleistä. Pappi sanoi kolme kertaa, että enkelit ovat miehiä. Alkoi ärsyttämään. Sen jälkeen tapaamisiin ei olla mentykään. Nyt taas harkitsen osallistumista, kun on pitkä kevätkausi edessä ja kotona/leikkipuistossa kykkiminen ei aina innosta.
Lisää vaan mielenkiintoisia kommentteja.
Jos näin on, niin ehdottomasti palautetta papille ja jos ei mene perille, niin kirkkoherralle!!! Ei tuollaista tarvitse lasten (eikä aikuisten) kuunnella, kuului kirkkoon tai ei!
Vaikka kaikki raamatussa nimeltä mainitut enkelit on kuvattu varsin miehisiksi ja heillä on miehen nimet, niin ei raamatussa eikä missään muuallakaan oteta selvää kantaa enkelien sukupuoleen - pikemminkin enkeleitä pidetään aika sukupuolettomina olentoina. Tässä lainaus eräästä aika tyhjentävästä selonteosta enkeleiden sukupuolesta:
" Ovako enkelit tyttöjä vai poikia, naisia vai miehiä, naaraita vai uroksia? Raamattu kuvaa enkelit ja ylienkelit yksiseliteisesti miehiksi. Serafien, kerubien ja muiden enkeliryhmien sukupuolesta ei Raamatussa puhuta mitään, mutta silloinen maailmankuva huomioonottaen, ei paljon erehdy, jos tulkitsee " raamatullisen enkelikuvan" sangen miehiseksi. Enkeleiden sukupuolisuus tulee karmealla tavalla esiin Sodomassa (1. Moos. 19:1-11), kun Lootin luokse saapui kaksi enkeliä kahden miehen hahmossa. Paikalliset irstailijat tulevat Lootin ovelle ja sanovat: " Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät." Tarina saa vielä irvokkampia piirteitä, sillä Loot tarjoaa tyttäriään kiimaiselle miesjoukolle, mutta heille kelpaavatkin vain miehet. Lopulta sodomalaiset yrittävät väkivalloin sisälle, jolloin enkelit sokaisevat heidät.
Myös taiteessa enkelit kuvattiin aluksi pelkästään miehiksi. He olivat kauniita, hyvinmuodostuneita nuoria, elinvoimaisia miehiä. Vähitellen enkeleistä taiteessa tuli androgyyni, sukupuoleton olento, joka vasta 1600-luvulla muuttui selvästi tunnistettavaksi naiseksi. Pienille lapsienkleille saatettiin maalata myös sukupuolielimet esiin. Enkelten sukupuolikysymykseen on etsitty vastusta Jeesuskeltakin. Nimittäin Matteuksen evankeliumissa (22:23-30) Jeesukselle kerrotaan esimerkki naisesta, joka on ollut seitsemän kertaa naimissa, ja jokainen mies on kuollut. Kysymys kuuluu: kenen kanssa nainen jatkaa liittoaan taivaassa. Jeesus vastaa: " Ei yläsnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä naimisiin. Yläsnouseet ovat kuin enkelit taivaassa." Tästä on päätelty, että enkelit eivät tunne sukupuolista vetoa toisiinsa, koska ne eivät ylipäätään ole sukupuolisia olentoja. Enkelit lisääntyvät vain Jumalan tahdon avulla, eivät omien lemmenpuuhiensa ansiosta. Ihmisten enkelikokemuksissa enkelien sukupuoli sen sijaan vaihtelee, mutta niiden oletettujen tehtävien kannalta sukupuolella tuskin on merkitystä."
Teksti on luettavissa kokonaisuudessaan sivulla: http://www.kotimaa.fi/askel/html/selitys.htm
minun tietääkseni pummilla matkustaminen on ihan kiellettyä. Meille on nimenomaan sanottu tervetuloa maksuttomaan toimintaan, jatkuvaan, ilman mitään rajoitteita uskonasioiden suhteen, tämä on suunnattu kaikille.
En tiedä sitten että sanoiko työntekijä jotain väärin? Tämä henkilö on tuntenut minut rippikouluikäisestä (viimeinen osallistumiseni kirkollisiin aktiviteetteihin..) ja tietää sen, että olen ollut ateisti siitä saakka... en usko että hänellä on kovin suuria visioita minun uskoontulemiseni suhteen.
Jos ei ole toivottavaa käydä maksamatta, niin ei siihen pitäisi minusta silloin oikein kannustaa... eihän sitä metrossakaan lue että " tule ja aja meillä ihan ilmaiseksi koko vuosi, korttia ei kysytä" :)
Voisiko joku vaikka lähettää sähköpostia johonkin seurakuntaan ja kysellä asiasta? Sieltä varmaan saisi parhaan vastauksen, kun he toimintaa pyörittävät.
Mitä tulee siihen että mikä nyt koskee kristittyjä ja mikä ei, niin eihän meiltä ei-kristityiltä voi edellyttää samanlaista käytöstä, kun emme tunnusta ko uskoa.
Nyt menee jo aika paksuksi!!!
Olet siis ihan tosissasi sitä mieltä, että sinulla on oikeus määritellä, kuinka kristittyinä pitämiesi ihmisten kuuluu käyttäytyä, ajatella ja toimia, mutta koska sinä et ole kristitty, niin sinulta ei kukaan voi vaatia samaa?
Minun mielestäni ensimmäinen edellytys sille, että toiselta voi vaatia jonkinlaista käyttäytymistä on se, että itse ensin näyttää esimerkkiä ja toimii vaatimallaan tavalla. Se on siis ENSIMMÄINEN edellytys, mutta ei suinkaan ainut!!!
Ja kristinuskon ydinprinsiippi lienee se, että kaikki tulee yksin armosta ilman ansioita - ei niiden hyvien tekojen vuoksi. Tästä syystä niitä hyviä tekoja voinee odottaa ihan yhtä lailla kirkkoon kuulumattomaltakin. Käytös ei siis ole uskon edellytys, vaikka tietynlainen toisen huomioon ottaminen voikin olla seurausta uskosta (tai sitten joku osaa käyttäytyä ihan ilman uskoakin ja kaikki eivät edes uskon kanssa).
Pummilla matkustaminen ei muuten ole laitonta siinä mielessä, että siitä ei voi saada sakkoja - ihan kuten ei voi saada kirkkoon kuulumattomuudestakaan. Liikennelaitokset ovat itse määränneet tarkastusmaksun niille, jotka eivät maksua ole maksaneet ja samalla tavalla kai seurakunnatkin voisivat määrätä tarkastusmaksun niille, jotka maksamatta seurakunnan tilaisuuksiin tulevat...
Uskon, että tuntemasi seurakunnan työntekijä tuntee sinut. Ehkäpä hän näkee sinussa jonkun tarpeen, ongelman tms., mistä syystä hän haluaa auttaa sinua. Ja aivan varmasti hänen perimmäisenä tarkoituksenaan on, että joskus vielä omaksuisit kristinuskon uudestaan! Hän uskoo tekevänsä sinulle palveluksen kutsumalla tilaisuuksiin ja paras palkinto hänelle tietysti olisi, että liittyisit uudestaan kirkkoon.
täällä vauvapalstalla pohtia.
Minusta on lähinnä mautonta käyttää palveluja ja olla maksamatta kirkollisveroja. Minusta olisi hyvä, että ap maksaisi verot ja tulisi mukaan kirkollisiin kerhoihin pentujensa kanssa. Ei kai verojen maksulla ja uskomisella ole mitään tekemistä keskenään???
ei minulla ole mitään tarvetta määritellä miten kristityn kuuluisi elää tai uskoa, ilmaisin vain saaneeni ala-asteella sellaisen käsityksen että siihen kuuluu tuo lähimmäisenrakkaus ja omastaan antaminen.
Pyydän anteeksi jos olen ilmaissut ihan vääriä käsityksiä, se ei suinkaan ollut tarkoitukseni. Ehkä ihmiset ymmärtävät sen, kun en kristitty ole.
Ei-kristittynä en koe minkäänlaista syytä käyttäytyä kuten kristitty, elleivät tietyt arvot ole minulle ja kristityille yhteisiä.
Toisekseen en käy missään srk:n tilaisuuksissa, en kerhoissa enkä missään muuallakaan, kuten aiemmin kerroin, koska en halua olla osana sen toimintaa.
Minusta on aika paksua, että sinä rupeat määrittelemään minun " tarpeitani" , sen jälkeen kun minä vain kerron siitä, mitä ko srk:n työntekijä on sanonut, ja mitä sieltä on muuten annettu ymmärtää.
Tämän käsityksen ovat vahvistaneet myös useammat ystäväni, jotka ovat srk:n työntekijöitä (siis että tunnustuksettomatkin ovat tervetulleita toimintaan samalla tavalla maksutta jne kuin kaikki muutkin). Mutta tosiaan vain yhden srk:n, voihan olla että mitään yhteistä linjaa ei ole.
Miksi ei sitten vaan reilusti kirkkoon kuulumattomilta kerättäisi maksua näistä kerhoista? Sillähän se hoituisi, jos siitä maksu haluttaisiin, en oikein ymmärrä?
en ymmärrä sitäkään että jos haluaa käyttää näitä palveluja, niin miksi ei sitten haluaisi niistä maksaa. Mutta tuon aiemman lähinnä kirjoitin siksi, että näin ovat minulle ko työtä tekevät sanoneet.
Minusta tästä on aikaisemminkin keskusteltu...
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=3166473&p=&mpage=1&tmode=…
seurakunnan kerhoissa käymisestä,
ja lisää:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=4828420&t=4812624&appid=&…
Saahan sieltä muutakin kuin uskonnollista asiaa. Ainakin meidän kokemus on, että kerhossa muilla asioilla on pääpaino, mm. " vertaistuki" , leikki.
T
väittääpä kuka tahansa mitä hyvänsä jokaisella on jotkut arvot
Hei
En itse kuulu kirkkoon ja olen käynyt poikani kanssa jo yli vuoden seurakunnan kerhossa. Poika on nyt 1 v 10 kk.
Kerhossa on lyhyt hartaushetki johon ei ole pakko osallistua vaan voi tulla paikalle myöhemminkin. Sen jälkeen on aina loru/leikki hetki ja sit on kahvittelua. Kahvin jälkeen on askartelua ja vapaata leikkiä.
Me menemme melkein aina hartaushetkeen mukaan ja poika on tykännyt kuunnella ja katsella kun lauletaan virsiä ja kerrotaan raamatuntarinoita lapsille suunnatulla tavalla eli " satumaiseen tapaan" .
Suosittelen, että ainakin käytte tutustumassa ja päätätte sen jälkeen käyttekö vai ette. Minulle itselle se on oiva paikka tavata muita aikuisia ja lapsi tykkää kun on leikkikavereita.
Tutustumaan voi toki mennä, kuten moneen muuhunkin toimintaa, mutta siinä vaiheessa kun alkaa käyttää palvelua säännöllisemmin tai vakituisesti niin lienee myös suotavaa, että sen myös maksaisi, koska muuten muut joutuvat maksamaan teidänkin osanne.
Seurakunnan jäsenmaksulla eli kirkollisverolla katetaan toiminnasta aiheutuneet kustannukset: tila, jossa toimintaa pidetään, niiden henkilöiden palkat, jotka toimintaa järjestävät sekä kulut mahdollisista materiaaleista, tarjottavista ym.
Jos käytätte palvelua maksamatta niin varastatte seurakunnan jäsenmaksun maksavilta ihmisiltä!
Rianna80:
Uskon, että suurimmalla osalla onkin omatunto. Totta kai kirkkoon kuulumattomiin mahtuu ihan yhtä paljon erilaisia ihmisiä kuin kirkkoon kuuluviinkin ja molemmissa " joukoissa" on niitäkin, jotka tavoittelevat vain omaa etuaan eivätkä välitä siitä, aiheutuuko siitä jollekin muulle haittaa.
Minä olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että JOS ihminen kysyy seurakunnan työntekijältä, että saako kerhoon osallistua vaikka ei kuulu kirkkoon ja JOS hänelle sanotaan että ilman muuta saa eikä puhuta mitään mistään maksusta tai aikarajoista, niin silloin on ihan ok olettaa, että kerhoon saa osallistua eikä siitä tarvitse maksaa muuta kuin ne kahvirahat. Jos tällä kyseisellä työntekijällä ei ole tietoa asiasta, siis siitä että saako kerhoon osallistua tai pitääkö siitä maksaa, niin ei se ole sen kysyjän vika, jos hänelle on sitten annettu väärää tietoa, vaan sen työntekijän (tai jonkun muun kirkon työntekijän) tulisi sitten kertoa asioiden oikea laita, vaikka se tuntuisi miten nololle tahansa. Kyllä se työntekijäkin voi sanoa ihan rehellisesti, että ei tiedä.
Ja edelleen olen sitä mieltä, että JOS on kysynyt tästä asiasta ja on annettu ymmärtää, että mitään ei tarvitse maksaa ja on ok osallistua toimintaan, niin silloin on ihan turha puhua mistään hyväksikäytöstä. Totta kai olen myös sitä mieltä, että silloin on myös otettava vastaan se toiminta sellaisena kuin se tarjotaan, eli hartauksineen, virsineen ja rukouksineen, eikä osallistuttava vain niihin juttuihin mistä itse sattuu tykkäämään. Ja olen myös sitä mieltä, että jos ei kirkkoon kuulu ja silti tahtoo kirkon järjestämiin juttuihin osallistua, niin pitää kysyä sieltä seurakunnasta, että mikä käytäntö heillä on maksupolitiikan ym. suhteen, ihan vain siksi että harvassa paikassa tosiaan varmaan kysellään sitä kirkkoon kuulumista erikseen.
Mutta JOS siis on kysynyt asiasta ja saanut vastaukseksi vain iloisen tervetulotoivotuksen, niin ihmetyttää, että mitä hyväksikäyttöä se silloin on? Onko se siis mielestänne hyväksikäyttöä, että ei väkipakolla ala tyrkyttää maksua palvelusta, jonka käyttöön on kysynyt " luvan" ja mistään maksusta ei ole ollut mitään puhetta? Kun nimittäin ei tosiaan ole kovinkaan täyspäistä olettaa, että jokaisen, joka osallistuu seurakunnan toimintaan, tulisi sitten liittyä kirkon jäseneksi (jos kyse siis ei ole pelkästään jäsenille tarkoitetusta palvelusta). Kirkkoon kuuluminen kun tarkoittaa muutakin kuin pelkkää veronmaksua ja sitä veroa lisäksi käytetään muuhunkin kuin pelkkien kerhojen pyörittämiseen...