Käveleminen sattuu. Muilla vastaavia ongelmia?
Hei!
Tosiaankin kun mä kävelen vähänkin normaalia vauhtia, eikä tartte edes pitkää matkaa, mahassa rupee tuntumaan ikävältä. Mahaa kinaa, mutta ei mun mielestä supistele. Olo on tukala. Sitten helpottaa, kun pääsee istumaan. Välillä kävellessä täytyy pitää tauko. En voi kuvitella edes lähteväni lenkille tai siis kävelylle, koska matka pitää olla tosi lyhyt ja vauhti on etanamaista.
Onko tää teidän mielestä normaalia ja mikä auttaisi? Pitäiskö mun ostaa tukivyö ja auttaako se oikeesti? On aika tukala tilanne ja viikkoja vasta 25+5 kasassa. Enhän mä voi liikkumatta olla tästä eteenpäin. Töissä kyllä pystyn olemaan ja istumaan. Tosin selkä välillä väsyy ikävästi (väsyy ja kipeytyy joka aamuyö kylläkin). On niin avuton olo. Ihan kuin olisin 80v mummu, joka kävelee tosi hiljaa ja vläillä vähä kumaras, niin mahas on paree olo...
Tinttu81
rv 25+5
Kommentit (9)
Mulla on sattunut kävellessä viime viikosta alkaen. Sattuu selkeesti kohdun alapuolelle ja kipu loppuu kun pysähdyn. Olen siitä lähtien kävellyt rauhallisemmin ja vähemmän ja käyttänyt enemmän hissiä. Onneksi ei nyt satu enää läheskään niin paljon. Pelkäsin, että kipu vaan pahenee ajan myötä, mutta onneksi helpotti.
Lila77, Rv 27+0
Kävelyongelmia täälläkin. En ole pystynyt enää moneen viikkoon kävelemään reippaasti, vaan menen hidasta etanakävelyä. Välillä sattuu hieman, tai sitten maha kovettuu tosi ikävän tuntuiseksi. Maksimi kävelymatka on ehkä kilometri, kaikki pidemmät on mentävä autolla.
Tukivyötä minulla ei vielä ole (meinasin kyllä kysellä asiasta ensi viikolla neuvolassa), mutta huomasin tukisukkahousujen auttavan myös asiaa. Erehdyin yksi päivä liikkeelle niitä ilman, ja kävely oli huomattavasti kivuliaampaa.
Neuvolassa kerroin kävelyongelmista, ja siellä kehotettiin hiljentämään tahtia ja pysähtymään tarvittaessa. Kaipa tässä harjoittelee samalla rauhoittumista ainaiselta kiireeltä?
Vivinna 24+2
Ihan kuin itse olisin kirjoittanut! Minulla on viikkoja jo 34+5, mutta tuntemukset ovat jatkuneet jo hyvinkin kymmenisen viikkoa. Onneksi en ostanut tukivyötä, sillä kun lainasin sitä kaverilta, en pystynyt pitämään kuin tunnin. Sen jälkeen alaselkä oli entistä kipeämpi. Ei siis välttämättä auta kaikkia! Ainut apu on tietysti ihana lepo. Täytyy ottaa siltä kannalta, että nyt pitääkin ottaa rauhallisesti ja suunnitella matkat niin, ettei tule pitkiä kävelyjä. Meillä on nyt lupa hidastella!!!
Mulla alkoi aivan samanlainen kipuilu joskus viikon 20 paikkeilla. Neuvolassa ehdotettiin syyksi supistuksia, mutta en usko niiden niitä olleen vaan liitoskipuja. Vähän samanlainen tunne kuin että joskus pistää vatsaan lenkkeillessä hapenpuutteen vuoksi, mutta nyt pistos tuntui kohdun alapuolella, yleensä oikealla puolella. Samoihin aikoihin myös pyöräilin rivakasti 20km päivässä enkä pyöräillessä koskaan tuntenut mitään kipuja, ainoastaan kävellessä.
Nyt raskauden lopussa menee kävellessä helposti koko vatsa kivikovaksi ja muutenkin vatsa jo painaa niin paljon, että on otettava iisisti.
Eli suositan rauhallisesti ottamista tai pyöräilyä :-)
Neiti_J rv 40+4
ihanaa, kun muilllakin on vastaavia tuntemuksia, etten ole ainut. Fiilikset on ollu matalalla ja oon tuntenu itteni vajavaiseksi, kun " mitään" ei voi tehdä ja on niin rapakuntoinen. Muita kavereita kun olen katsonut, niin ei niillä ole ollut tämmöistä. Sitten olen ajatellut, että mä oon vaan heikko ja muut on olleet kovia yms. Harmi vaan, että tällaiset kivut tulee nyt jo, vaikka raskausaikaa on jäljellä vielä paljon. No nyt vaan pitää ottaa rauhallisesti ja tosiaankin totutella siihen, josta joku jo mainitsikin, että opetella kiireettömyyttä jne. Tukivyötä oon miettinyt, mutta en ole vielä ostanut. Pitäisi mennä kokeilemaan kauppaan, miltä se tuntuu. Jos se todellakin auttaisi, niin olisi mahtavaa!
Tsemppiä meille kaikille ja jaksamista!
Tinttu81
rv 25+5
Joskus tuntuu, että miten sitä voi olla niin rupukunnossa.
Mulla on ilm. taipumus lonkan löystymiseen, kun molemmissa raskauksissa on ollut sama juttu, tässä tokassa vielä varhemmin. Luut liikkuvat ja paukkuvat ja koko ajan kolottaa jonnekin. Alkuraskaudesta lähtien kummastakaan ei ole tullut mieleenkään lähteä juoksulenkille, jumppaan jne. Katselen aina ihmeisässäni niitä hyppiviä ja pomppivia äitejä, joilla maha pystyssä ylhäällä.
Itsellä maha pysyy alhaalla, kun luut antavat periksi ja alapäässä olo sen mukainen. Minkäs teet, vaikka kuinka haluaisi olla reippaampi..
Miulla kipuilut oli tosi pahoja kävellessä joskus rv 20, kun taisi olla joku mahan kasvupyrähdys menossa.... tossa muutaman viikon oli taas kaikki käppäillessä kunnossa, kunnes nyt rv 27 alkanut taas uudestaan. Ihan niinkun pistää mahaan kävellessä, mutta hidastaminen auttaa. Olo on vaan surkea välillä kun tuntee ittensä niin vaivaiseksi....
On ollu aika kauan vastaavia kipuja (ehkä n rv20 asti). Mulla ei ainakaan tukivyö ole auttanut yhtään. Pitää vaan kävellä sen verran kun pystyy ja pysähdellä... Nyt rv 31+3 ja sama jatkuu.
Lähdin kävelemään töistä, melko rivakkaa tahtia aluksi, niin ei mennyt kauaa kun rupesi vatsaan inhottavasti sattumaan. Munkaan mielestä ei supistellut, mutta tuli inhottava olo. Hiljensin tahtia, mutta ei enää auttanut... Kun pääsin istumaan, niin meni melko nopeasti ohi ja olo oli taas normaali.
Mä käytän tukivyötä, mutta mulla se auttaa lähinnä istuessa, eli ei auttanut eilen kun kävelin.
Tänään pitäisi taas työpäivän jälkeen kävellä, aion ottaa ihan rauhallisesti alkumatkasta lähtien, jos se auttaisi.
NapNap rv27+6