***SUURperhekuumeilijat viikkoon 50***
Ajattelin aloitella uutta pinoa,kun saatiin edellinen kuitenkin kasvamaan!!!
Kiitos Visakoivu ja muut jotka vastailitte mun raskaus/synnytys kyssäriin!
Lisää kiitos muitakin kokemuksia,ei tarvitse ylittää viiden kriteeriä=o)
Lestadiolais-perheissa tosiaan taitaa olla paljon lapsia(muutamissa vastauksissa ainakin synnytys asiaa puolella)tuli ilmi.En tunne yhtään tätä uskontoa enkä ketään sitä kannattavaa!Vyöhyketerapeuttini,jolla olen käynyt aina raskaana,kertoili hieman asiakkaastaan joka lestadiolainen ja odotteli silloin 11.stä lastaan.35v ja yhä kuulemma hehkeä ja reipas.
Mutta kai se niin on että äidit ainakin yrittävät parhaansa jaksaa ja onnistua.Kaikilla ei vain ole onni myötä!
Nyt kun tuli puheeksi,niin uusi kysymys!=)
Mikä on saanut teidät suurperheen äideiksi,haluamaan sellaisiksi?
Itselläni ei uskonnollinen vakaumus vaikuta perhesuunnitteluun.
Jo pikkutyttönä ajattelin haluavani suuren perheen.Teini-iässä taas ajatus oli ettei yhtään lasta,ikinä.Mutta kun se oikea,ihana,mies löytyi ja jolla vastaavat ajatukset, ovat lapset olleet tervetulleita.
Minähän,niinkuin tiedätte,olisin heti valmis taas uuteen ,mutta mies toputteelee.Tiedän että hän tarkoittaa parastani,mutta kun ei millään malttaisi odottaa.
Ja hänellä ei mitään lapsia/vauvoja vastaan,tykkää kovin!
Esikois tytär on niin ihana kun huolehtii kovin koulutöistä!!En tiedä onko tämä sitä täydellisyyden hakua lapsella,vai onko hän vaan pikkutarkka.
Mutta liikuttavaa jotenkin kun hän huolehtii osaako hän nyt varmasti huomenna englannin sanat ja onko oikeat tavarat repussa.Pikkukakkonen kun on aivan toista maata,huithapeli.Tosin yleensä aina onnistuu kaikessa johon ryhtyy.Eli kovin yritteliäs.
Talo on hiljainen,taidan itse kömpiä miehen kainaloon!
Kauniita unia,oman kullan kuvia,ja haaveiden täyttymyksiä!!!!
L+5
Kommentit (47)
Kuramyyrälle onnea TJOTtailuun :D
Leanna oli kysellyt kuulumisia *ihana, rutistaa* No ei kummempaa, ultra tässä kaupungissa vasta 16-17vkolla. eka nla tammikuun alussa, silloin viikkoja 9+1. Lähinnä vaivaoina tai oireina ;D mahdoton väsy, hajuherkkyys. Rinnat ja alavatsa kipunoi. Mies on onneksi ollut tosi ymmärtäväinen. Otin päiväunet, että joskus jaksais harrastaa aikuisten leikkejä illalla, mutta nyt MIES nukkuu sohvalla, kun teki viime yönä myöhään töitä ;D kun ei raukka muutakaan voi ;DD
Joulukiirettä pitänyt, olin hötäkässä unohtanut pasteijat leipoa ja huomenna iltavuoro, mutta ukkokulta lupasi ne tehdä. Juuri otin sekahedelmäkiisselin hellalta, on ehkä aika painua pehkuihin, pitäisi aamusta kauppaan jaksaa.
**************************
Ihanaa ja Rauhallista Joulua kaikille
**************************
Hei vaan!!
Olen tätä teidän juttuanne vähän aikaa lueskellut ja ajattelin hypätä mukaan... Vauvakuume taas vaivaa,on se kyllä kumma tauti!! 4 poikaa on nyt 8v.,pian 6v. ja pikkipojat 2v. ja 10kk. Kyllä tohinaa riittää mutta aina vain kaipaa sitä aah niin ihanaa raskausaikaa ja uutta vauvaa.Tietysti se prinsessa olisi mukava yllätys mutta aivan samahan se on mitkä vehkeet.Yhtä rakas se on!! Ehkä pitäisi malttaa pien tauko tässä nyt pitää,ihan oman jaksamisen takia,en tiedä.Aikapa näyttää uskallammeko antaa mennä vain ja katsoa tärppääkö...kyllä kai tuonne töihin ehtii vielä...
Eli tipahdin odottajista..
Rv 13 sain keskenmenon tai no vauva kuoli masuun ja olin kaavinnassa jne...
Joten tänne palaudun hiljalleen..
Kuten voit aiemmista viesteistä lukea, mekin menetimme kaksi viikkoa sitten Juhannusvauvan ja tuska on kova, Jouluenkeliä on itketty ja itketään edelleen perheessämme. Minulla vauva todettiin kuolleeksi perjantaina 9.12. ja seuraavana päivänä alkoi raju keskenmeno, kaksi päivää olin sairaalassa mm. tiputuksessa.
Mutta kyllä se pikkuinen teillekin vielä suodaan! Paljon voimia sinne tuskan keskelle!
Ja lohtuhali sinullekin Mittumaari,saman olet vastikään sinäkin kokenut :(
Siellä ne ovat pikkuisenne nyt enkeleinä. Koettakaahan jaksaa,toivotaan,että Uusi vuosi tuo parempia uutisia tullessaan!
Ne vauvat vaan on niin ihania, vaikka se onkin väliaikaista. Itse joskus ajattelin et kolme lasta on ihan hyvä määrä, mut taitaa se nälkä kasvaa syödessä. Kyl meillä se mun vauva-aikakaipuuni taitaa olla suurin syy lapsimäärään, vaikkei neljä lasta nyt niin kovin paljon vielä ole. Onhan lapsuuden muutkin ajat hienoja, vaan vauvat on se mun heikko kohtani. Kai siihen on vaikuttanut sekin, ettei yhtään koliikkivauvaa ole matkaan tullut, vaikkeivät kaikki mitään helppoja tapauksia ole olleetkaan. Raskausajatkaan ei ylivoimaisia ole olleet, vaikka välillä tuntui et paikat putoaa pöksyihin. Ihmismieli on niin unohtavainen...Meillä vaan tosiaan ei isäntä taida enää ajatukselle lämmetä, rahahuolet ym.
Se odotuksen odotus on niin ihanaa :) Siis jos se ei kestä mahdottoman kauan.
Luin äskettäin tuota omaa päiväistä viestiäni ja alkoi ihan hymyilyttää :)
" Nyt on ryhdyttävä niihin hommiin, jotta jotain edistystäkin tapahtuisi!"
Ei sentään ihan NIIHIN hommiin! Vielä...
Iltoja kaikille!