Neuvolassa luettua: 85% saa välilihavaurion alatiesynnytyksissä!

Vaurioita ei ollut jaettu prosentuaalisesti erikseen, viitattiin vain että pahimmat olivat juuri mm. pidätyskyky jne.



Lukuun sisältyy mitä ilmeisimmin siis kaikki epparit. Mutta silti, on se vaan hurjaa. Jokainen leikkausarpi on arpi, kudos ei ole enää sillä kohdalla ennallaan.



Isompia vaurioitakin tulee prosentuaalisesti paljon, en muista enää lukua, yritän kaivaa jostain.



En pidä ajatuksesta synnyttää alateitse ja nämä jutut saavat entistä isomman inhon aikaan. Sektio on tehty useille tutuilleni ja ovat äärimmäisen tyytyväisiä. Että enpä lähtisi sitä moittimaan.

Ekassa synnytyksen sain kaksi tikkiä kun vähän repesin. Parannuin todella äkkiä. Mitään haittaa tästä ei todellakaan jääny.



Toisessa synnytyksessä en revennyt. Kuulemma pari haavaumaa tuli limakalvoihin. Ei tarvinnut tikkejä. Parani ittekseen. Vaurio?

Minulle ei tullut minkäänlaista vauriota vaikka ponnistusvaihe oli tavallista pitempi.

Palautuminen on ollut tosi nopeaa.Ei repeämiä,ei episiotomiaa.Helppoja

synnytyksiä kaikki kolme.Ystäväni joka on kokenut helpon alatie synnytyksen ja sektion sanoi että sektion jälkeen hän oli paljon kipeämpi ja palutuminen kesti pitkään.

Itselläni oli molempien synnytysten jäljiltä lievähköt repeämät, jotka vaativat muutaman tikin. Repeämät paranivat parissa viikossa ja minkäänlaista ainakaan negatiivista vaikutusta ei ole ollut pidätyskykyyn tai seksielämään. Pikemminkin päinvastoin, eli orgasmi tulee helpommin kuin ennen.

Ja kyllä ainakin minun suunnitellut sektioni ovat olleet mieleenpainuvat: lapseni ovat silloin syntyneet ja miehen kanssa yhdessä (vieretysten) niitä jännättiin. Leikkaussalissa oli järjestetty kaikki upeasti, vauvan sain viereeni niin pian kuin oli siinä tilanteessa mahdollista, esittelivät minulle vauvat ihanasti ja kiireettä ennen kuin veivät puettavaksi (jonka teki muuten isi). Sen jälkeen mies tuli lapsen kanssa viereeni loppuajaksi kun minua kursittiin kokoon. Imetys aloitettiin heti " heräämössä" (eihän minua nukutettu joten en voinut herätä) ja molemmilla kerroilla se sujui tosi hyvin. Minulla ei ole kyllä mitään valittamista, en kaipaa alatiesynnytystä, enkä tunne olevani jäänyt jotain paitsi tai olevani huonompi äiti, koska en voinut synnyttää alateitse.

Mistäköhän johtuu?



Tv. Vauvaöljyn käyttäjä.



PS synnärillä en ainakaan kadehtinut keisarinleikkauksella synnyttäneitä. Oli vatsat todella pahan näköisiä ja kaikki valittivat todella suuria kipuja. En sitten tiedä kuinka nopeasti toipuivat.

Enkä ole yhtä ainoata kertaa kummassakaan raskaudessani välilihaa öljyillyt. Riippuu pitkälti siitä millainen kudostyyppi on, vauvan päänympäryksestä (tosin omillani nekin olleet 37cm ja 35cm) ja siitä ehtiikö vauva ns kunnolla laskeutua ennen kuin hän tulee ulos=syöksysynnytyksissä repeämät yms yleisiä.

Vierailija:

Vaurioita ei ollut jaettu prosentuaalisesti erikseen, viitattiin vain että pahimmat olivat juuri mm. pidätyskyky jne.

.

Sen sijaan jos lantionpohjan lihakset, virtsaputken seutu tai sulkijalihas vaurioituvat, pidätyskyky saattaa mennä. Ja alatiesynnytys sinänsä ei emätintä löystytä, kudokset palautuvat useimmiten ennalleen vaikka vauva niitä venyttääkin, ja raskauden aikana hormonit ja lantionpohjan lihaksiin kohdistuva paine venyttävät lantionpohjan lihaksistoa kaikilla naisilla.

Itselläni ekassa synnytyksessä eppari, repeämät ja yli 20 tikkiä, 2 viikossa olin suht kunnossa. Tokassa synnytyksessä 2 tikkiä kun tuli pieni nirhauma, en huomannut mitään eroa normaaliin olotilaan, eli " vauriota" ei huomannut ollenkaan. 85% VOI pitää paikkansa, sehän riippuu vaan siitä että mitä lasketaan.

sillä tuo 85% kuulostaa siltä, että kaiken todennäköisyyden mukaan minulla pitäisi olla jos jonkinnäköistä vauriota, synnytyksiä kun takana on jo kolme.



Vai olenko säästynyt kaikilta repeymiltä ja nirhaumilta ja episiotomilta ihan vaan sillä, että ensimmäisen raskauden aikana jaksoin öljyillä ja venytellä välilihaa? Mene ja tiedä, mutta värkki on hyvässä kunnossa.



Ihan varmasti on merkitystä myös sillä, että tähän astisten lasten päänympärys ei ole olllut suurimpia.

Ketä ja mitä uskoa? Hyi ällötys, että tämäkin tieto piti lukea ja taas tuli yksi niitti siihen, että alatiesynnytys on ihan perseestä, kirjaimellisesti!

[/quote]

Miten voit sanoa että alatiesynnytys on p...stä jos sulla ei ole siitä kokemusta?Jos joillakin on ollut vaikeita synnytyksiä niin ei se tarkoita

että kaikilla on! Mulla ei ole kuin pelkästään positiivisia kokemuksia ja

synnytyksiä on ollut jo kolme.Etukäteen on turha suunnitella liikoja.

Minäkin kuulin kauhutarinoita esikoista odottaessani,mikään niistä ei

osunut omalle kohdalleni.Ei raskausarpia,ei roikkuvaa kessiä ja muutenkin olen palautunut hyvin.



T.15

jos joku vaurio tulee niin eihän sille sitte mitään voi. Pitäähän sitä naisen kuin naisen tietää jos tässä iässä että odotus ja synnytys ovat suuria rasituksia elimistölle. Pitää olla valmis uhraamaan kroppansa.

Kyllä minäkin huomasin vaurioita tulleen synnytyksessä, eppari leikattiin ja lisäksi repesin. Pissa lirahteli aluksi ja se oli shokki kun en ollut sellaiseen varautunut. Mutta ajan kanssa kaikki korjaantui eikä ongelmia enää ole. Kävin erikseen vielä ohjauksessa lantionpohjan lihaksiston kuntouttamisesta, jotta varmistuin siitä, että osaan treenata oikeita lihaksia. Vuosi siihen toipumiseen meni, että älkää nyt heti heittäkö kirvestä kaivoon jos synnytyksessä vähän repeätte.



Ja huom, joillekin tulee vaikeita vaurioita. Näin se vain on, joskus käy ikävästi. Myös niihin on mahdollista saada hoitoa ja leikkauksen.

Tunnen 4 äitiä, jotka ovat synnyttäneet alakautta ja kolmella heistä tuli repeämä ja kahdelle tehtiin episotomia. Eli mun otokseni prosenttiosuus on 100%

siis että mun otoksessani 100%:lla on tullut välilihavaurio synnytyksessä.

ensä aina alaviistoon klo 5 tai klo 7 suuntaan. Se joskus aiheuttaa vielä massiivisemman repeytymisen.

lisäksi sektioäideillä on rajoitettu myös lasten määräkin, kun ei vatsaa voi samasta kohtaa kovin monesti halkaista, ja kyllä kohtukin arpeentuu ja vaurioituu.sektion jälkeen on aina suurempi riski keskosuuteen ja muihin komplikaatioihin synnytyksessä,ja se mikä minua v*****i eniten, oli pari kuukautta kipeä arpi, rajallinen toimintakyky ja elinikäinen vetoketju vatsassa.Kyllä minä olin oikeasti pettynyt kun alakautta ei mahtunut synnyttämään!Asioilla on varjopuolensakin siis...

Olisikohan tuo nyt joko hyvin vanhentunutta tietoa tai koskisi tietynlaisia synnytyksiä, episiotomiatapauksia tms? En todellakaan usko, että 85% kaikista synnyttäneistä saa vaurioita. Eihän 85% varmasti leikata tai repeäkään. Ota selvää neuvolasta, mistä kyse, äläkä nyt ainakaan tuon perusteella tee mitään johtopäätöksiä.

Terv. yksi täysin vaurioitumaton (alapää entistä paremmassa kunnossa, kiitos lantionpohjalihasjumpan)

Tikkejä nolla. Tietysti paikat aristi, mutta nyt +1 v synnytyksestä en huomaa mitään ongelmia. Minä kyllä hieroin öljyllä aamuin illoin pari viimeistä raskauskktta, jospa se tosiaan auttoi? Kannattaa varmaan kokeilla!