Minkä ikäisenä yökylään?
Minkä ikäisenä olette jättäneet/jättäisitte vauvanne ensimmäistä kertaa yökylää? Olisi juhlat tulossa ja vauvan mukaanottaminen on haklalaa.
Kommentit (36)
taisi tuossa joku muukin sanoa että mitä eroa siinä on että onko lapsi päivällä hoidossa vai yöllä? Mitä eriskummallista siinä yössä on? En siis halua ketään mollata, kiinnostaa vaan tietää :)
Ja joku sanoi ettei halua mummia rasittaa yöllisillä heräilyillä. Meillä molemmat mummot ovat sanoneet että täytyyhän teidänkin nukkua, tuokaa tyttö tänne! Tosin toinen on eläkkeellä ja toinen työttömänä, eli ehtiivät nukkua oikein hyvin vaikka seuraavan päivän.
Perusturvallisuudesta en tiedä, meillä tyttö ainakin ihan iloisesti jää mummille eikä ole ongelmia ollut. Päinvastoin, nukkuu paljon paremmin yökylässä.
Jokainen tyylillään, minä näin...on vaan mukava lukea muitakin mielipiteitä :)
oikeastaan suurimpana syynä se että se ei vaan itsestäni tuntuisi oikealta/hyvältä, eikä se meille olisi tarpeellista. Juhlat ym. ei ainakaan minulla voisi olla syy jättää parin kuukauden ikäinen vauva hoitoon. Ehtiihän sitä myöhemminkin. Meillä on 2,5v poika ja 5kk tyttö. Kumpikaan ei ole vielä kertaakan yökyläillyt, mutta nyt voisin kuvitella jättäväni pojan yökylään mummin luokse, koska nauttii todella mummin luona olosta. Meillä myös molemmat lapset heräilee öisin, ja en kai vaan haluaisi häiritä kenenkään muun nukkumista. Ehkä asiaa voisi helpottaa se jos lapsi nukkuisi yöt heräämättä. Tosin vieraassa paikassa ei näin välttämättä olisi.
Tällä hetkellä täysimetän 5kk tyttöä, joten en voikaan vielä häntä jättää moneksi tunniksi. Ehkä asia olisi taas eri jos joisi pullosta ja söisi jo kiinteitä.
Minä järjestän asiat niin ettei nyt ainakaan puoleen vuoteen ole mitää reissuja, joiden takia vauva pitäisi viedä yökylään. Asia on tietty eri jos joutuu esim. sairaalaan tai muuta.
Tämä yökylähomma ja muutenkin pienten vauvojen (alle puolivuotiaiden) hoitoon jättäminen ei vaan millään mene minun tajuntaani. Jotenkin se on vaan niin biologista että sen oman pienen vauvan haluaa tarvittaessa ottaa yöllä viereen jne...!En siis pystyisi millään nyt jättämään tyttöäni yön yli kellekään (ja kysymys ei ole siitä ettenkö luottaisi että esim.mummo hoitaisi oikein hyvin).
Toisaalta se voi olla fiksua antaa jonkun muun valvoa, jos vaan pystyy, esim. koliikkivauvan kanssa jos yöt on hyvin pirstaleisina
En siis missään nimessä tuomitse, kaikkihan me ollaan erilaisia ja tämäkin juttu riippuu niin ihmisestä, erilaisista tilanteista ja perheestä.
...että jos se hoitoonjättäminen vauvana aiheuttaa järkyttäviä traumoja lapselle (rivien välistä luettuna...:)), niin kaikki ranskalaiset varmaan on traumatisoituneita, sillä siellä äitiysloma kestää vaan kolmisen kuukautta.
Ja mun miehen äiti on joutunut menee töihin, kun mies oli 2 kk, koska siihen aikaan äitiysloma ei ollu pidempi. Ja ihan terveeltä toi mun mies vaikuttaa ;).
Mutta ehkäpä suomalaiset nykyajan vauvat on herkempiä traumatisoitumaan :)
Tämmönen näkökulma vaan...
tuiskuneiti79 + poika 3 kk (joka ei ole vielä ollut hoidossa, mutta olisi ollut, jos siihen olisi tarvetta. Isin hoidossa oloahan ei lasketa hoidossaoloksi!)
Vastaanpa vielä minäkin.
Mä olin itse ajatellut että voisin viedä tytön yökylään vuoden ikäisenä. Vielä puolen vuoden kieppeillä musta tuntui todella raastavalta ajatus että oltaisiin yö erossa... Sitten pikkuhiljaa kai molemmat, minä ja tyttö, ollaan kasvettu ja kun hän oli 9kk, oli hän ekan yön mummilassa ja me miehen kanssa vietettiin ihana ilta kahdestaan. Eikä tuntunut yhtää pahalta. Ihanaa oli sitten hakea se oma pieni kulta takaisin kotiin, taas jaksoi paljon paremmin.
Eli tarkoitus on sanoa että, mielestäni lapsen voi viedä hoitoon silloin kun äidistä itsestään se tuntuu hyvältä. Kai sitä kaikki oman lapsensa tuntee niin hyvin että tietää onko ok olla erossa. Lapset ja perheet kun on niiiin erilaisia.
titi ja my kohta 10 kk
Suomessa tilanne on kerrassaan erinomainen: äidit/isät voivat olla lapsen kanssa kotona 9 kk ja sen jälkeenkin vielä hoitovapaalla aina kolmevuotiaaksi saakka (jos rahatilanne tämän vain suinkin sallii). Useissa maissa tämä ei olisi mitenkään päin mahdollista, jos haluaa jollain tapaa pitää työpaikkansa.
Esim. USA:ssa vauvat saatetaan laittaa hoitoon jo muutaman viikon ikäisenä/kotiin otetaan lastenhoitaja. Kyseisessä maassa muuten imettämistä pidettiin vielä jossain vaiheessa insestin harrastamisena. Ja vaikka näinkin vääristyneitä mielikuvia siellä eläteltiin, ei ainakaan kaikista pulloruokituista ja aikaisin hoitoon laitetuista lapsista ole tullut varmaankaan kovin pahoja ihmisiä. Tai tiedä häntä, ehkä asiaa pitäisi tutkia!
Saksassa äidit taas ovat kotona usein jopa kolmeen vuoteen saakka...Tätä taas tukee valtion veropolitiikka (mitä enemmän lapsia, sitä pienempi veroprosentti + merkittävät veroedut aina 25-vuotiaisiin lapsiin saakka) ja korkeammat tulot (Suomessa esim. asunto- ja opintolainan lyhennys ja perheen elättäminen yhden palkalla pidemmällä aikavälillä on käytännössä mahdotonta)
No joo, kysehän oli yökylästä, joten meni vähän sivuraiteille...Meidän poika oli ekan kerran 2kk iässä muutaman tunnin ystävämme kanssa (meillä kotona) kun kävimme mieheni kanssa ulkona syömässä. Ja teki muuten hyvää. Ja ystävämme sai tutustua poikaamme paremmin!
Oodi + poju 5,5kk
yöksi vieraaseen paikkaan, enkä kylläkään tuttuunkaan. Mieluummin kyläilen päivisin. Yöllä nukun parhaiten omassa sängyssäni perheeni läheisyydessä. Kyllä yöllä ja päivällä on eroa!
Nasulina:
taisi tuossa joku muukin sanoa että mitä eroa siinä on että onko lapsi päivällä hoidossa vai yöllä? Mitä eriskummallista siinä yössä on? En siis halua ketään mollata, kiinnostaa vaan tietää :)
Poika oli siis silloin ekan kerran yökylässä mun siskon luona, jolla on itselläänkin 2 lasta. Kaikki meni loistavasti, ei itkeskellyt eikä kiukutellut vaan oli kiltti oma itsensä. Äidillä oli varmasti vaikeampaa ;) Edes kotiin tuotaessa ei päässyt itkua, vaikka poika selvästi silloin tajusi, että hei, missäs noi tyypit on ollu ja missäs MÄ oon ollu!
Kommenttina Krist@78 (2) kirjoitukseen, olen vähän eri mieltä noista 1 tunti 1kk iässä, 3 tuntia 3kk iässä jne siinä mielessä, että pienen vauvan ajantajuhan ei ole sama kuin aikuisella ihmisellä. Siis ihan lyhytkin aika voi joskus vauvasta tuntua ikuisuudelta ja päinvastoin. Lisäksi ihan pikkuinen ei vielä tarvitse välttämättä joka hetki juuri sitä äitiä tyydyttämään niitä perustarpeita. Riittää, että joku turvallinen ihminen vaihtaa vaipat ja pitää sylissä ja antaa maitoa (jos siis hyväksyy pullon). Mun mielestä siis voi olla pidempäänkin hoidossa jo pikkuvauvana, tai mielummin hoitaja kotona, jos on sellainen tarve. Me esim. oltiin miehen kanssa ekan kerran ulkona kun vauva oli 2 kk. Ensin sisko hoiti poikaa meillä kotona 4 tuntia ja sitten mun mies tuli kotiin jatkamaan ja mä sain kunnolla tuulettua! Eikä poika varmaan edes tajunnut, ettei me oltu kotona. Tuon ikäinen nukkuukin niin paljon.
Yökyläilystä vielä, vähän vanhemman vauvan kohdalla täytyy tietysti myös ottaa huomioon lapsen luonne, eli jos on kauhean riippuvainen vanhemmista ja sellainen arka luonteeltaan ja vierastaa muita, niin ehkä silloin kannattaa miettiä vieläkö jaksais odotta sen yökyläilyn kanssa.
poika oli ensimmäistä kertaa yökylässä n. 3kk ikäisenä. Sen jälkeen noin 2kk:n välein on ollu yötä mummolassa, välillä useamminki. Minusta on vain hyvä, että tutustuu isovanhempiinsa ja kun hekin haluavat olla pojan kanssa niin mikäs siinä. Poika on nyt 10kk ja viime yönki oli mummolassa ja viihtyy todella hyvin. Itse aloitan työt piakkoin ennen ku poika kerkeää täyttää vuoden, enkä pode huonoa omaatuntoa siitä että joutuu päiväkotiin. Kukin tyylillään.
pieni vauva ei todellakaan kaipaa vaihtelua eikä uusia kokemuksia. se on täysin vanhempien omaa itsekkyyttä viedä vauva pienenä hoitoon ja perustella sitä mitä hienoimmilla syillä esimerkiksi juhliin pääsyllä tai ulos ravintoloihin yms paikkoihin. sairastumiset ja lääkärikäynnit on asia erikseen, niitä ei voi itse valita eikä niihin voi juurikaan itse vaikuttaa. noin kolmevuotias alkaa kaivata kavereita ja seikkailua eihän edes pienemmät juuri osaa leikkiä porukassa.
kritisoin myös 1kk-1h jne. olen opiskellut varhaiskasvatusta ja varhaista vuorovaikutusta joten se menee niin että 1v-1h, 2v-2h jne. voi lapsi olla turvallisesti erossa hoitajastaan. no voihan sitä itselleen selittää monia asioita parhain päin ja siten poistaa syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa. sinkkosen on " pakko" antaa tuollainen ohje nykypäivän vanhemmille jotta he saisivat luvan olla pois lapsensa luota ja tällöin ei tarvitsisi potea syyllisyyttä asiasta, pienen vauvan ja lapsen hoitaja jaksaisi ja myös lasten kaltoinkohtelu vähenisi tilastollisesti...
mielestäni jos hetkeäkään miettii tai asiaa pitää kysyä tai pohtia että voinko vedä lapseni yöksi tai päiväksi hoitoon niin silloin ei voi viedä eikä ole vielä sen aika. sekin aika tulee vielä. aika aikaansa kutakin, sanoisin.kyllä niihin ravintoloihin ehtii ja juhlia järjestetään myöhemminkin.
tänäpäivänä pitää saada kaikki ja heti. pitää saada vauva ja sitten pitää samaan aikaan saada olla menevä äiti jolla omia menoja ja jonka lapset ovat itsenäisiä jo synnytyslaitokselta saakka. samaan aikaan pitää olla täydellinen ja onnistuva äiti kaikessa.
itse en koe olevani täydellinen äiti ja epäonnistunut monessa missä joku onnistunut. minulle lepoa ja lomaa on ollut se etää olen pakannut itseni ja vauvani (nyt 3,5kk)autoon ja ollut kahteen otteeseen ätini luona yökylässä. siis lomaa on se ettei tarvitse tehdä kotitöitä ja ruokia ja äitini auttaa vauvan hoidossa pitää vauvaa jotta voin itse hetken " hengähtää" mutta samalla olen koko aan lapseni luona ja vieressä. meillä isä ei juurikaan osallistu vauvan hoitoon ei vaikka siitä on puhuttu ja olen asiaa vaatinut. minä kanna vastuun ja olen ikionnellinen että lapsen olen saanut.
miksi hyvät ihmiset hankitte lapsia jos heti pikinmiten kaipaatte omaa rauhaa ja omaa aikaa ja tuulettumista ja juhlia.... no jokainen tyylillään.... en voi ymmärtää tällaista....
no moni varmasti suuttuu ajatuksistani mutta tämä on mielipiteeni.
että vaikka lapseni on osittain pullolapsi niin se ei vaikuta mielipiteeseeni. samoin joku kirjoitti, anteeksi en nyt muista kuka, että mies joutunut eroon äidistään 2kk vanhana eikä traumoja tullut. mistä voi tietää ettei traumoja tullut. ei voi elää kahta kertaa samanlaista elämäntilannetaa ja sittn joskus verrata niitä toisiinsa... eli siis viedä hoitoon peinenä ja olla viemättä ja verrata keskenään onko lopputuloksessa eroa...
tarkoitus ei ole loukata. kyseenalaistan vain tällaisia yleistyksiä ja monipuolistan näkökulmaa.
mielipiteitä saa toki sanoa...mutta ei tarvitse kenenkään tulla ainakaan minulla ihmettelemään että miksi ylipäätään olemme tämän lapsen tehneet. Eli siis olen huono äiti jos vien lapseni hoitoon? Joo-o.
Mielipiteitä satoja tässäkin asiassa. Itse näen niin että kun vein lapseni hoitoon ensimmäistä kertaa 4kk niin sain itse NUKKUA! Ja lapsellani oli huomattavasti pirteämpi äiti. Parempi se kun väsymyksestä hoiperteleva, eikös? Niin ja isä oli tuolloin koko ajan töissä. EI se hoitoon vieminen aina tarkoita sitä että nyt pääsee tuulettumaan ja juhlimaan. Ja edelleen allekirjoitan että mielestäni isän ja äidin on saatava kahdenkeskeistä laatuaikaa, vaikkapa pari tuntia ulkona syöden.
Äidin ja isän läheisyys tietenkin turvallista ja parasta mutta en aseta esim. mummeja kovinkaan kauaksi tuosta. Haluan että lapseni on läheinen myös heidän kanssaan.
Entäs äidit, jotka eivät ole väsyneitä???
Mun rakas lapseni, kohta 5kk on nukkunut viimeiset 3kk lähes täysin heräilemättä öisin. Anoppi on jo viimeist kolme kuukautta ruikannut täysimetyksellä olevaa lasta yökylään VIIKOKSI!! Siis viikoksi!
Joka kerta siellä kyläillessä saan kuulla haukut siitä, että en syötä kiinteitä, en saunota enkä juota vettä. Ja tämmöselle pitäisi jättää vauva viikoksi?
Ei tulis mieleenkään!!!
Onneksi suurin osa mummoista on asiallisia!! Kukin tyylillään, IMHO.
:) Kylläpä on " hienoja" perusteluja ja selityksiä pienen vauvan hoitoon jättämiseksi. " Vauva ei edes huomannut, että olin poissa." " Vauva nauttii vaihtelusta." " Hyvä, että vauvalla on useita hoitajia, joihin voi luottaa." Varmaan jossain vastauksessa oli tämäkin, mitä minulle aina sanotaan " vauvan pitää tottua" .
No, nämä nyt eivät kovin vakuuta, mutta on kai ihan ok, jos vauva on silloin tällöin hoidossa. Mutta pääasiassa olen kuitenkin samaa mieltä, kun muutamat tässä ketjussa (esim. tuuliemilia) että pieni vauva kuuluu kotiin vanhempiensa luokse, kyllä hän ehtii aikanaan tottua muuhunkin. Lisäksi yökyläilyt ovat täysin eri asia, kuin päivähoidot ja siihen en itse ainakaan varaudu vielä piiiiitkiin aikoihin. En missään nimessä jättäisi ainakaan alle vuoden ikäistä ilman vanhempiaan yökylään. Aika näyttää, milloin minä ja vauvamme olemme siihen valmiita.
Meidän 9 kk on tähän mennessä ollut kerran hoidossa kaksi tuntia ja monet tuttavat ovat kovin huolissaan tästä. En voi muuta kuin ihmetellä!! Minusta on paljon luonnottomampaa, että vauva on erossa vanhemmistaan. Kyseessä on kuitenkin vielä HYVIN pieni lapsi.
Anselmi
Elikkä kyseenalaistan yleistyksiä... Anteeksi vaan, mutta minusta tuntuu, että nykyään on " muotia" hehkuttaa olevansa 24/7 vauvan kanssa ja " syrjiä" niitä, jotka näin ei tee. Ihan totta, " syrjiä" , ei pelkästään rivien välistä, vaan ihan suoraankin.
Elikkä kun on " tutkimuksia" ja " todisteita" kummankin hoitoonjättämisen puolesta/vastaan, niin absoluuttista totuuttahan ei ole. Tämäkin siis oli yksi näkökulma asiaan. Tämä mies 2 kk:na hoitoon oli yksi esimerkki. Niin kuin sanottua, monessa muussa maassa tällaiseen kotonaoloon kuin Suomessa ei ole helposti (=ilman rahaa) mahdollisuutta. Ja mä todellakin vähän epäilen, että niissä maissa olis yhtään sen enempää " häiriintyneitä" kuin Suomessakaan. Ja minäkään en pahalla nyt tarkoita.
Ja tärkeintähän varmasti on se kokonaisuus lapsen hoidossa, eikös niin :).
elisabet@vaavi:
että vaikka lapseni on osittain pullolapsi niin se ei vaikuta mielipiteeseeni. samoin joku kirjoitti, anteeksi en nyt muista kuka, että mies joutunut eroon äidistään 2kk vanhana eikä traumoja tullut. mistä voi tietää ettei traumoja tullut. ei voi elää kahta kertaa samanlaista elämäntilannetaa ja sittn joskus verrata niitä toisiinsa... eli siis viedä hoitoon peinenä ja olla viemättä ja verrata keskenään onko lopputuloksessa eroa...
tarkoitus ei ole loukata. kyseenalaistan vain tällaisia yleistyksiä ja monipuolistan näkökulmaa.
tätä ihmeellistä " uhrautuva äiti" -ihannetta, jota jotkut täällä viljelee. Ajatus siitä, että ei olisi kannattanut tehdä niitä lapsia, jos ei ole valmis luopumaan omista menoistaan ja olemaan koko ajan vauvan " käytettävissä" on naurettava. Jos niin voi tehdä ja se hyvältä tuntuu, niin siitä vaan. Itse en ajatellut vaihtaa elämääni lapsen saannin myötä toiseen, vaan lapsi on tullut täydentämään sitä. En pystyisi kuvittelemaan äitiyttä ilman omaa aikaa ja olen siitä onnellisessa asemassa, että hyviä hoitajia löytyy lähipiiristä. Juhlista nautin enemmän mieheni kanssa kahdestaan ja tapaan käydä säännöllisesti kaupungilla muuten vain ilman vauvaa ja joskus jopa iltaisin jossain baarissa ystäviäni tapaamassa. Ja mainittakoon vielä, ennen kuin joku tulee silmille keskeskasvuisuudesta tai muusta vastaavasta, että lähentelen neljääkymmentä eli aikaa on ollut ennen lastakin mennä.
Leikilläni olen välillä kysynyt tytöltä 1v8kk, että haluatko jäädä tänne mummin kanssa nukkumaan, kun ei ole millään meinannut lähteä kanssani kotiin mummilasta. Mutta tyttö heräilee edelleen öisin ja saa myös tissiä, joten ehkä sitten, kun nukkuu myös paremmin niin voisi harkita yökyläilyä. Ollaan kerran käyty miehen kanssa " tuulettumassa" ts. ravintolassa syömässä niin, että tyttö on ollut mummilassa. Oli mennyt ihan ok. Itse olen ollut sitten pidemmän aikaa poissa esim. koiranäyttelyssä tai vähän shoppailemassa sillä tavalla, että lapsi on ollut isänsä kanssa kotosalla. Iskä saa myös ihan mukavasti tytön päikkäreille JOS äiti ei ole kotona(jos olen kotona niin siitä tulee kauhea huuto).
Minä en edes haluaisi jättää kovin pientä lasta hoitoon, siksi ei ole ollut kauheasti haluja järkkäillä lasta hoitoon. Kaipa se olisi onnistunut, varsinkin nyt kun asutaan isovanhempien lähellä niin, että tavataan lähes päivittäin ainakin ohimennen. Mutta tiedän myös että iskän kanssa sujuu ihan mukavasti kun en ole paikalla, ei minulla ole tarvetta " omia" lasta itselleni, niin kuin jossain viestiketjussa todettiin.