Lue keskustelun säännöt.
Prinsessasadut moraalittomia?
11.02.2013 |
Tai vähintään jollain tapaa arveluttavia?
Tulipahan vaan mieleen, kun illasta toiseen luen noita prinsessasatuja 4-vuotiaalle fanille.
Prinsessa Ruusunen täytti juuri 16 vuotta ja siitä sit vaan naimisiin (järjestettyyn aviolittoon) tai noh, saattoihan se olla myös 116v. Tai vasta 15v, riippuuen nyt vähän versiosta.
Tähkäpää, Tuhkimo ja Lumikki nyt taisivat kuitenkin olla ainakin melkein täysi-ikäisiä. Mutta naimisiin mennä päräytettiin silti kahden päivän tuntemisen jälkeen alta parikymppisinä...
Ei varmaan pitäs ajatella turhan syvällisesti :D
Kommentit (17)
moraalitonta olisi irtosuhteet ja pettäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni merenneitokin on melko karmiva satu oikeasti... Mutta 4-vuotiaalle luen lähinnä noita siistittyjä versioita. Ja nekin on vähän... noh... :D
moraalitonta olisi irtosuhteet ja pettäminen.
15-vuotiaan naiminen jo sit moraalitontakin.
Ei silloin nykypäivän moraalia tunnettu.
Prinssikin sovitti Tuhkimon "pörrösandaalia"...
Mutta musta kaikkein oudoin on ollut sammakkoprinssisatu (tai sellainen missä prinsessan leikkikalu putoaa kaivoon, ja sammakko sen noutaa, tms.). Epäkiitollista prinsessaa ällöttää limainen sammakko, mutta kuitenkin sammakko pakottaa tytön ottamaan itsensä linnaan, kuningas lopulta suuttuu tyttären huonosta käytöksestä ja pakottaa tytön ottamaan sammakon huoneeseensa ja vuoteeseensa, jossa sammakko lopulta muuttuu prinssiksi ja oletettavasti he sitten harrastavat onnellisina seksiä. Se oli musta todella outo. Ehkä siinä oli opetuksena jotakin, että aviomiehen suhteen älä keskity ulkonäköön vaan seuraa miten mies käyttäytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta onhan ne vanhanaikaisia.
Toisaalta ne on yhteistä kulttuuriperintöä, johon ainakin itse haluan lapseni tutustuttaa. Ne tarinat elää kuitenkin meissä ja meidän kulttuurissa. Ne on hyvä tuntea tekisi sitten niin tai toisin. Kulttuurinsa ja kulttuurien tuntemus on aina eduksi. Kannattaa mielestäni lukea lapsille mahdollisimman monipuolisesti kaikkea. Lisäksi lapsilla on omat tapansa ymmärtää sadut eikä ne välttämättä käy ollenkaan yksiin sen kanssa mitä vanhemmat haluaisivat/eivät haluaisi opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tukehduin melkein nauruun kun luin joidenkin kirjoituksia... NE ON SATUJA...
en mä ainakaan kieroon kasvanu vaikka satuin kuulemaan muutaman prinsessasadun :----D
(enkä mennyt naimisiin 15-vuotiaana)
Tuhkimo. Mitä se opettaa? Että kotityöt on jotain mistä prinssi pelastaa ja sitten kun pääsee siitä ikuisesta lattian pesemisestä niin taivas aukeaa?
Joku ne on palatsinkin vessat kuurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2013 klo 11:53"]Mutta musta kaikkein oudoin on ollut sammakkoprinssisatu (tai sellainen missä prinsessan leikkikalu putoaa kaivoon, ja sammakko sen noutaa, tms.). Epäkiitollista prinsessaa ällöttää limainen sammakko, mutta kuitenkin sammakko pakottaa tytön ottamaan itsensä linnaan, kuningas lopulta suuttuu tyttären huonosta käytöksestä ja pakottaa tytön ottamaan sammakon huoneeseensa ja vuoteeseensa, jossa sammakko lopulta muuttuu prinssiksi ja oletettavasti he sitten harrastavat onnellisina seksiä. Se oli musta todella outo. Ehkä siinä oli opetuksena jotakin, että aviomiehen suhteen älä keskity ulkonäköön vaan seuraa miten mies käyttäytyy.
[/quote]
Se sammakko muuttuu prinssiksi, kun prinsessa ei suostu nukkumaan sen vieressä vaan heittää seinään! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2013 klo 14:58"]
Prinsessan päätehtävänä yleisesti on saada prinssi, mikä jo sinänsä on melko huono tavoite. Peppi Pitkätossua mieluummin luen lapselleni.
[/quote]
Nehän on tarinoita rakkaudesta. Lapsena minun mielestäni prinsessalla oli valtaa ja rahaa, onhan kuninkaallinen. Kuningasperheelle tarvitaan jatkoa, jolloin löytyy prinssi vierelle ja se onkin varmaan ainoa asia, mitä prinsessalta voi puuttua. Jasminkin rakastui köyhään Aladdiniin ja otti hänet elätikseen.
Prinsessan päätehtävänä yleisesti on saada prinssi, mikä jo sinänsä on melko huono tavoite. Peppi Pitkätossua mieluummin luen lapselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainenkin satu on, jossa joku tyttö kutoo jotain rohdinpaitoja ylläriylläri veljilleen kädet verissä mutta sitten prinssi tulee ja pelastaa sen.. Jostain syystä mies ain valitsee sen prinsessan ja prinsessa vai sitten rakastuu silmittömästi tuohon mieheen jota ennen prinsessalla ei ole mitään käsitystä mistään flirtistä tai miehistä yleensä.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 23:17"]
Sellainenkin satu on, jossa joku tyttö kutoo jotain rohdinpaitoja ylläriylläri veljilleen kädet verissä mutta sitten prinssi tulee ja pelastaa sen.. Jostain syystä mies ain valitsee sen prinsessan ja prinsessa vai sitten rakastuu silmittömästi tuohon mieheen jota ennen prinsessalla ei ole mitään käsitystä mistään flirtistä tai miehistä yleensä.
[/quote]
Tuollaistahan se ennen oli, ei niitä oman kylän nuoria miehiä sillä silmällä katsottu kun niiden kanssa oli vartuttu pikkupenskasta asti mutta sitten kun kylään saapuu joku muukalainen, niin oih...
Jos haluatte vaihtelua prinsessasatuihin ja hieman modernimpaa otetta, kannattaa kokeilla seuraavaa.
Vaihtakaa lapselle satua lukiessa prinsessa ja prinssi toisinpäin. Saduista tulee melkein huvittavia (ja lapsetkin huomaavat eron), kun esim. Prinssi löytää seitsämän kääpiön kodin, aloittaa laittamaan ruokaa, siivoamaan ja haaveilee prinsessasta :D
Se satuhan oli aikansa seksikasvatusta.
Sukukypsäksi tullut tyttö teljettynä torniin jottein lankea houkutuksiin.
Sitten päästää miehen kammioonsa ja mikä olikaan lopputulos?
Tyttö joutui synnyttämään yksin kaksoset autiomaassa.
Tämä on siis se alkuperäisversio.
Mutta miksi noissa prinsessasaduissa usein suudellaan tiedotonta nuorta neitokaista ja se on ok? Mitä tuo opettaa tytöille?