Kertoo niin hyvin taas yhteiskunnan arvoista, kun kotivanhemmat halutaan töihin. Siis MIKSI??
Ihan takuuvarmasti on tärkeämpää olla pienten lasten kanssa kotona kuin tehdä työtä vieraalle. Mikään summa ei korvaa lasten kanssa vietettyä aikaa. Minä en lähde minnekään ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. En ehkä sittenkään. Minä opiskelen ja lapseni kulkee mukana toistaiseksi.
Kommentit (21)
Tarhatkin pitää laittaa omakustannukselle.
Hyvähän se tietysti olisi, mutta se mitä ap pelkää ja mistä me muut olemme katellisia, ei toteutuisi vaan näin ajettaisiin moni keskituloisista hoitamaan lapsia kotiin -> ap olisi vain onnellisempi, olisi vielä enemmän hyväksyttäviä syitä lojua kotona. :(
Minulla on kaksi lasta ja siihen se jääkin.
Olen ollut molempien kanssa kaksi vuotta kotona, siis yhteensä neljä vuotta.
Olin kotona hoitamassa lapsiani, koska se oli mielestäni lapsien parasta. Tässä kaikessa ajattelin vain LAPSEN ETUA ensisijaisesti.
Kunnassamme kun ei ole tarjolla perhepäivähoitoa jossa ryhmäkoko olisi pieni, niin en halunut laittaa alle kaksi vuotiasta lastani isoon lapsiryhmään, jossa sitten sairastellaan koko ajan. Halusin rauhoittaa lapsen elämän ensimmäiset kaksi vuotta kodinomaisella hoidolle ja äidin läheisyydelle.
En siis ajatellut omaa etuani (palkansaajana minähän tässä "kärsin" mm. palkankorotukset jäivät kotiäiti vuosilta saamatta ja tulot näiltä vuosilta siis pienet). Ajattelin ensisijaisesti mikä on lapsilleni parasta.
Toisaalta nykymenolla tulen olemaan työelämässä vielä 40-45 vuotta! Nämä neljä vuotta ovat aika pieni pala siivua koko työhistoriassani...
Toisaalta palkkanikin on niin pieni, että itseasiassa yhteiskunta säästi niinä vuosina kun olin kotiäitinä, sillä palkkatuloni eivät kerrytä verotuksellisesti lähimaillekaan sitä mitä maksaa lapseni päivähoitokustsannukset yhteiskunnalle...
Eli oikeasti yhteiskunnallisesti säästin yhteisiä varoja olemalla kotiäitinä, mutta työnantajani varoja en.
Pikkulapsi aika on niin kovin lyhyt, ja toisaalta niin tärkeä aika lapselle. Halusin tarjota parasta mahdollista tänä aikana lapsilleni, eli oman äidin läsnäoloa, kiireetöntä aikaa ja hoivaa.
tää on samanlaista summamutikassa haahuilua kuin suomen touhu on ollut muutenkin. Kellään ei ole kokonaiskuvaa mistään, ne joilla on valtaa, ei ole kosketuspintaa niihin ongelmiin mitä on. Suomessa on syvä arvotyhjiö yhditettynä häpeään ja alkoholismiin ja suorituskeskeisyyteen. monet on ihan pihalla. Ja rohkeutta pysähtyä katsomaan miten asiat on- sellaista ei ole. Vedetään hatusta mitä milloinkin ja yritetään pelastaa omaa nahkaa. Ei sen kummempaa. Jokainen ihminen jolla on yhteys omiin tunteisiinsa ja tareisiinsa tajuaa vallan mainiosti että lasten kotihoito on yksi tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia asioita. Mutta kun ei älli riitä ni ei riitä. Lisäksi suomi on lapsikielteinen maa missä kaikki kaikessa on kulissit, raha ja suoritus. Lapset ovat esillä vain juhlapuheissa, todellisuudessa vain ikävä kuluerä ja nekin vanhemmat jotka tauaa mistä on kyse, joutuvat monesti juoksemaan oravanpyörässä pystyäkseen elättämään perheensä tässä ylikallissa maassa.
Normaalia nimenomaan on työssäkäynti, en tiedä miksi se olisi oravanpyörässä juoksua jos pitää rajoistaan kiinni ja tekee sitä korkeintaan 40 tuntista työviikkoa, aikaa lapsille jää ihan kosolti ja arkea jaksaa pyörittää ihan mukavasti. Lisäksi olen sitä mieltä että pelkkä äitiys ei riitä vuosikausia ainakaan minulle ainoaksi elämänsisällöksi, siinä rinnalla kulkee työnteko ja perheen elättäminen miehen kanssa. Minusta tuntuu että jos on äiti, Suomessa ei saa sanoa että tykkää työstään ja työyhteisöön kuulumisesta, pitäisi riittää ne kotiympyrät ja toivoa että yhteiskunta tai puoliso elättää.
että ihmiset ovat vuosikausia pois työelämästä!
Eri asia jos saa yhden lapsen ja on 2-3 vuotta pois, mutta kun monella menee niin että kolme lasta ja 10 vuotta pois työelämästä.
Tuossa se oma ammattitaito, kontaktit ja muu kärsii. Lisäksi pidän epäreiluna sitä että yleensä se äiti on kotona ja isä painaa töitä.
Minusta vastuuta pitäisi JAKAA, eli muuttaa lakeja ja työelämää sellaiseksi että MOLEMMAT vanhemmat huolehtivat lapsistaan.
Esim: Molemmat vanhemmat voisivat tehdä kolmipäiväistä työviikkoa kun lapset ovat pieniä. Ma, ti, ja ke isä töissä klo 8-16 ja ke, to, ja pe äiti töissä klo 17-23, tai sitten äiti viikonlopun töissä.
Tai jos molemmilla 8-16 työ, niin äiti ma, ti, ke töissä, isä ke, to ja pe, ja lapset (1-vuotiaasta alkaen) hoidossa tuon keskiviikon.
Tämä nykyinen systeemi luo sen, ettei kukaan edes mieti VAIHTOEHTOJA. Kaikissa parannuksissa kyse EI OLE siitä että huononnetaan vanhempien/lasten/perheiden asemaa, vaan se voisi jopa parantua muutoksilla.
Pitäisi laittaa montaa eri vaihtoehtoa esille, ja tärkeintä: huolehtia valtiovallan taholta että työpaikoilla niihin myös sitoudutaan.
On aika tylsää ajatella että yhteiskunta maksaa lasten kotona hoitamisen. Yksi vaihtoehto voisi myös olla se, että annettaisiin tietyt vuodet, jonka jälkeen lasten hoitaminen jäisi omalle vastuulle. Eli annettaisiin vaikka 100% palkkaa vastaava summa kolmen vuoden ajan, jokainen äiti voisi päättää käyttääkö sen miten (jos yksi lapsi niin riittää kolmeksi vuodeksi, jos lapsia kuusi niin silloin riittää vain 6kk per lapsi) Ja tuon voisi itse päättää millaisissa pätkissä pitää.
Minusta tuntuu että jos on äiti, Suomessa ei saa sanoa että tykkää työstään ja työyhteisöön kuulumisesta, pitäisi riittää ne kotiympyrät ja toivoa että yhteiskunta tai puoliso elättää.
Todellakin saa sanoa. Kuten itsekin totesit, työ on se normaali elämä, se että elättää perheen ja ansaitsee eläkettä itselleen, se on vastuullista.
En ole koskaan hyväksynyt kotivanhempien julmaa aivottomiksi haukkumista ja hesarin linjaa, koska monet kotivanhemmat jo itsekin ovat aina ajatelleet laittavansa lapset heti hoitoon heti kun vain mahdollista. Mutta mieli on voinut muuttua, lapsia ja olosuhteita on erilaisia. Ihmiset saattavat tehdä kompromisseja. Heillä saattaa olla dilemma, ei niin että "ei voi palata sorvin luo" kuten palstalla aina ivataan, vaan jos palaa oman sorvin luo, se saattaa johtaa johonkin toiseen huonoon asiaan, joka ei ole se duuni itse.
Tuossa se oma ammattitaito, kontaktit ja muu kärsii. Lisäksi pidän epäreiluna sitä että yleensä se äiti on kotona ja isä painaa töitä.
Ja vaimo kieltää.
Uusi systeemi astui voimaan tämän vuoden alusta.
Minusta on kiva tehdä työtä, lisäksi meille on taloudellisesti välttämätöntä, että molemmat vanhemmat tienaavat. Lapset olleet pph:ssa, nyt kaikki koulussa. Ovat terveitä ja tasapainoisia, samoin vanhempansa.
Minä olisin varmaan seonnut, jos olisin ollut vuosia kotona. Se se vasta olisi ollut lapsille haitaksi.
tää on samanlaista summamutikassa haahuilua kuin suomen touhu on ollut muutenkin. Kellään ei ole kokonaiskuvaa mistään, ne joilla on valtaa, ei ole kosketuspintaa niihin ongelmiin mitä on. Suomessa on syvä arvotyhjiö yhditettynä häpeään ja alkoholismiin ja suorituskeskeisyyteen. monet on ihan pihalla. Ja rohkeutta pysähtyä katsomaan miten asiat on- sellaista ei ole. Vedetään hatusta mitä milloinkin ja yritetään pelastaa omaa nahkaa. Ei sen kummempaa. Jokainen ihminen jolla on yhteys omiin tunteisiinsa ja tareisiinsa tajuaa vallan mainiosti että lasten kotihoito on yksi tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia asioita. Mutta kun ei älli riitä ni ei riitä. Lisäksi suomi on lapsikielteinen maa missä kaikki kaikessa on kulissit, raha ja suoritus. Lapset ovat esillä vain juhlapuheissa, todellisuudessa vain ikävä kuluerä ja nekin vanhemmat jotka tauaa mistä on kyse, joutuvat monesti juoksemaan oravanpyörässä pystyäkseen elättämään perheensä tässä ylikallissa maassa.
näinhän se on. Miksi kukaan ei ole ajamassa niitä pitkäaikaistyöttömiä sinkkuja töihin? Suomessa on unohtunut kansanosa jota muiden, vähänkin näkyvämpien on elätettävä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Osut enemmän kuin oikeaan että touhu tässä maassa on juuri tuota: no kokeillaanpas nyt tätä vaihtoehtoa....
Vaikka täällä on moni asia hyvin, moni on menossa pahasti vikaan ja itse aion täältä muuttaa, samaa suosittelen lapsillenikin. Sekin vähä juurevuus mikä täällä on joskus ollut, on totaalisesti flow-tilassa eikä osata tarttua enää oikein mihinkään. Mitä nyt syydetään vähän ja vähän liikaakin rahaa ulkomaille ja samalla pistetään pienimmät, heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät maksamaan kun rahaa on jostain saatava. Perheyhteys on muutenkin isossa osassa perheitä enää sana sanakirjassa P:n kohdalla ja perheet hajoilevat samaan tapaan kuin tätä maata hoidetaan: no kokeillaan nyt sitten tätä....
Hyvinvointivaltio maksaa, valitettavasti ja yhteiskunta tarvitsee työntekijöitä toimiakseen. Kelaappa AP, jos kaikki jäisivät lapsen synnyttyä automaattisesti loppuelämäksi kotiin.
Jos tässä yhteiskunnassa joku mättää, niin se, että jotkut ääliöt katsovat subjektiiviseksi oikeudekseen lusmuilla muiden tekemillä rahoilla :P
Hyvinvointivaltio maksaa, valitettavasti ja yhteiskunta tarvitsee työntekijöitä toimiakseen. Kelaappa AP, jos kaikki jäisivät lapsen synnyttyä automaattisesti loppuelämäksi kotiin.
Jos tässä yhteiskunnassa joku mättää, niin se, että jotkut ääliöt katsovat subjektiiviseksi oikeudekseen lusmuilla muiden tekemillä rahoilla :P
ap kai puhui ajasta jolloin lapsi on pieni, ei loppuelämästä.
Ja harva niitä tenavia pykää peräjälkeen niin monta että siellä kotona vierähtää vuosikausia.
Ei esim. alle vuoden ikäisen paras paikka ole päivähoito (jos kotona asiat kunnossa).
Hyvinvointivaltio maksaa valitettavasti myös niiden lapsettomien kotona lusmuilun eikä kukaan ole huolestunut asiasta vaikka eivät päivääkään tekisi töitä. Äidit yleensä palaavat töihin viimeistään sitten kun lapsi on 3v ja monet ennen sitäkin.
Miksi kukaan ei ole ajamassa niitä pitkäaikaistyöttömiä sinkkuja töihin?
Vaikka täällä on moni asia hyvin, moni on menossa pahasti vikaan ja itse aion täältä muuttaa, samaa suosittelen lapsillenikin. ...
Toiset sen jo tehneetkin ja ovat tyytyväisiä. Mainitsemasi asia on yksi syy. Hyvät ja huonot puolet joka paikassa mutta jokaisella on omat prioriteettinsa eri asioille. Sama asia voi olla toiselle OK ja toiselle huono.
Joka firmassa yt päällä, ei niitä töitä vaan ole missään?
Uskomatonta potaskaa että kukaan työllistyy muutaman kotivuoden jälkeen kun ajantasalla olevat ammatilaisetkin laitetaan pellolle.
yhteiskunnan siivellä eläminen. siksi.
äideistä on duunissa. Nopeasti lisää hoitopaikkoja sille toiselle puolelle.
Yhteiskunnan siivellä elämistä ei muuten olla lopettamassa. 8 % miehistä ja saman verran 7-17-vuotiaiden lasten ädeistä lojuu kotona.
tää on samanlaista summamutikassa haahuilua kuin suomen touhu on ollut muutenkin. Kellään ei ole kokonaiskuvaa mistään, ne joilla on valtaa, ei ole kosketuspintaa niihin ongelmiin mitä on. Suomessa on syvä arvotyhjiö yhditettynä häpeään ja alkoholismiin ja suorituskeskeisyyteen. monet on ihan pihalla. Ja rohkeutta pysähtyä katsomaan miten asiat on- sellaista ei ole. Vedetään hatusta mitä milloinkin ja yritetään pelastaa omaa nahkaa. Ei sen kummempaa. Jokainen ihminen jolla on yhteys omiin tunteisiinsa ja tareisiinsa tajuaa vallan mainiosti että lasten kotihoito on yksi tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia asioita. Mutta kun ei älli riitä ni ei riitä. Lisäksi suomi on lapsikielteinen maa missä kaikki kaikessa on kulissit, raha ja suoritus. Lapset ovat esillä vain juhlapuheissa, todellisuudessa vain ikävä kuluerä ja nekin vanhemmat jotka tauaa mistä on kyse, joutuvat monesti juoksemaan oravanpyörässä pystyäkseen elättämään perheensä tässä ylikallissa maassa.
Suomi on korviaan myöten veloissa. Eurooppa on suuressa lamassa joka ei ole edes nähnyt pahinta tilannetta.
Länsimaat ovat köyhtymässä globaalissa kilpailussa.
Verotus on jo sairaalla tasolla. Yhteiskunnalla ei ole varaa elättää kotona istuvia äitejä.
Näiden vanhempien pitäisi itse katsoa peiliä. Jos hankkii lapsen niin miksi ei ole hankkinut tarpeeksi rahaa? Miksi pitää pummata valtiolta rahaa? Eikö lapsen elatus ole vanhempien vastuulla?
Minä en lähde minnekään ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. En ehkä sittenkään. Minä opiskelen ja lapseni kulkee mukana toistaiseksi.
Päivähoitopaikkoja ei todellakaan aleta liki tuplaamaan. Samaa räkytystä kuin aina ennenkin, äidit nyt vain ovat sellainen sopiva kohde.
yhteiskunnan siivellä eläminen. siksi.
äideistä on duunissa. Nopeasti lisää hoitopaikkoja sille toiselle puolelle. Yhteiskunnan siivellä elämistä ei muuten olla lopettamassa. 8 % miehistä ja saman verran 7-17-vuotiaiden lasten ädeistä lojuu kotona.
Suomen tilanne vaan pahenee. Meidän pitäisi leikata huomattavasti sosiaalitukia ja etuja eikä lisätä niitä. Tarhatkin pitää laittaa omakustannukselle.
Joka firmassa yt päällä, ei niitä töitä vaan ole missään? Uskomatonta potaskaa että kukaan työllistyy muutaman kotivuoden jälkeen kun ajantasalla olevat ammatilaisetkin laitetaan pellolle.
Miksi pitää jäädä sinne kotiin kun sen jälkeen ei saa enää töitä? Järjetöntä.
Töitä kyllä riittää, mutta niitä ei viitsitä tehdä. Kun palkka ei ole riittävä ja työ veemäistä
Eli kotivanhemmalla itsellään pitää olla rahaa olla kotona hoitamassa lapsia. Se ei käy, jos pystyy elttämään itsensä, puolisonsa ja lapsensa, eli palkkaamaan puolisonsa hoitamaan lastaan. Se on sen sijaan OK, jos pystyy palkkaamaan puolison sijasta esim isovanhemman tai naapurin samaan hommaan.
Paitsi jos se lapsen hoitaja on isä, se on ainoa poikkeus, koska se on oikeudenmukaista.
Selventänee ihmettelyäsi ap.