Tulevatko AD/HD ja Asperger-ihmiset yleensä toimeen keskenään?
Kommentit (14)
On eroja.
Itselläni on asperger ja ADD (AHDH ilman hyperaktiivisuutta). Olen todella hidas tahdiltani ja ADHD-ihmiset hengästyttävät, en pysy perässä. Muitakin eroja on, minulle rehellisyys on itsestäänselvyys ja todella tärkeä asia. Moni ADHD-tyyppi taas vaikuttaa sellaisilta, että epärehellisyydestä on tullut heille jonkinlainen selviytymiskeino. En tule toimeen sellaisten kanssa, jos ei ole ihan pakko. Ja silloinkin mahdollisimman vähän aikaa pyrin olemaan tekemisissä. Maailmankuvat ovat vain liian erilaiset.
Ei ole tarkoitus yleistää kuitenkaan. Aspergereissa on paljon erilasia tyyppejä, temperamentiltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan. Niin kai ADHD-ihmisissäkin. Kerron vain oman kokemukseni asiasta.
uskon että olen ADHD aikuinen, kannattaako mun alkaa selvittämään asiaa, vai antaa sen olla. hoitaako terveyskeskus tällaisia asioita.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 19:22"]
uskon että olen ADHD aikuinen, kannattaako mun alkaa selvittämään asiaa, vai antaa sen olla. hoitaako terveyskeskus tällaisia asioita.
[/quote] tai sitten olen ADD
ei tule,ainakaan mun poika--pojallani on adhd ja on ns.toiminnan mies ja sellainen iloinen häärääjä.Asperger luokkakaverinsa on taas jumittaja/jankuttaja,tosikko=heillä ei synkkää yhtään
Sinä joka epäilet itselläsi ADHD:ta, niin mene yksityiselle neurologille tai adhd:hen erikoistuneelle psykiatrille.
Oikeastaan nuo kaksi diagnoosia ovat kuin yö ja päivä. AD/HD on yleensä yliaktiivinen ja vilkas sekä useimmiten sosiaalinen siinä missä Asperger on sellainen hiljainen nörtti ja kömpelö sosiaalisessa kanssakäymisessä. Toki nuo diagnoosit ovat vain osa ihmistä eli yksilöiden välillä vaihtelee suuresti. Tarkoitus ei siis ollut mitenkään erityisemmin yleistää.
Vai ADHD:t epärehellisiä? Ohhoh! Aikamoista soopaa. Eikös se ollut niin et tutkimus just kertoi et assit on kouluampujia? Tämä sentään tutkittu eikä vain yhden assin musta tuntuu lausunto. No, tuossa jo näkikin sen sosiaalisen kyvyttömyyden.
Yleensä en tiedä, mutta yksi asperger-mieheni parhaista kavereista (joo, hänellä tosiaan on niitä monta, mutta kyllä hän silti as on) on tyylipuhdas adhd, sellainen äärimmäisen aktiivinen höseltäjä, joka on vasta keski-iässä oppinut kanavoimaan energiansa hyödyllisesti ja alkanaut n.s. menestyä. Yhteistä heissä on kaavoihin kangistumattomuus, molemmat ajattelevat hyvin omaperäisesti, ja kykenemättömyys toimia toisen alaisena.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 21:15"]
Vai ADHD:t epärehellisiä? Ohhoh! Aikamoista soopaa. Eikös se ollut niin et tutkimus just kertoi et assit on kouluampujia? Tämä sentään tutkittu eikä vain yhden assin musta tuntuu lausunto. No, tuossa jo näkikin sen sosiaalisen kyvyttömyyden.
[/quote]
Minkä tutkimuksen mukaan assit olisivat kouluampujia? Jos rikollisista aletaan puhumaan, niin täytyy muistaa että adhd-ihmiset kansoittavat vankilat. Assit tekevät rikoksia hyvin harvoin. Asperger-ihmiset eivät kävele edes punaisia päin.
Musta taas assit on todella kaavoihin kangistuneita, pasmat menee sekaisin jos jotain ei tehdä niinkuin on aina tehty.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 21:15"]
Vai ADHD:t epärehellisiä? Ohhoh! Aikamoista soopaa. Eikös se ollut niin et tutkimus just kertoi et assit on kouluampujia? Tämä sentään tutkittu eikä vain yhden assin musta tuntuu lausunto. No, tuossa jo näkikin sen sosiaalisen kyvyttömyyden.
[/quote]
Tää nyt varmaan oli ihan provo, mutta tartunpa siihen kuitenkin.
Aspergerit tekevät tutkitusti selvästi muita vähemmän rikoksia, ja minkään tutkimuksen mukaan he eivät ole kouluampujia. Päin vastoin. Jos jossain on muuta väitetty, väittämä perustuu virheelliseen ennakkoluuloon, joka on jätetty tarkistamatta.
ADHD puolestaan ymmärtääkseni kyllä merkitsee jossain määrin lisääntynyttä taipumusta/riskiä rikollisuuteen. Ei silti tietenkään jokainen ADHD-henkilö ole rikollinen, eikä tässä ketjussa niin väitettykään.
Jos sinulla itselläsi on ADHD, yritä muistaa että tässä ei puhuttu juuri sinusta. Voit aivan hyvin olla lainkuuliainen kansalainen, vaikka tilastollisesti riski olisikin kohonnut.
Meillä lapsuudenkodissa oli se tilanne, että minä olen ADHD ja veljeni Asperger. Me emme ainakaan lapsina, kun ei ole vielä impulssinhallinta kehittynyt huippuunsa, tulleet toimeen ollenkaan. Minua ärsytti suunnattomasti hidas ja sulkeutunut pikkuveli, ja kiusasin häntä julmasti aina kun vanhempien silmä vältti. Veljeäni taas luonnollisesti ärsytti kamala hirviö-isosisko joka ei voi koskaan jättää rauhaan vaan aina touhuaa jotain ja vaatii häneltäkin jotain.
Toisaalta nyt aikuisena tulemme kyllä erinomaisesti toimeen, ja pääsyy siihen on se että minä olen oppinut ajattelemaan ennen kuin toimin tai puhun, aika paljon hillitsemään luontaisia ylikierroksiani. Vaikka se minua voi joskus ahdistaakin, pystyn olemaan kohtelias myös ihmisille jotka minun hyvin nopean ja vilkkaan mieleni ensituomion mukaan ovat saamattomia, arkoja, onnettomia nysveröitä. Itse asiassa aviomieheni on myös sentapainen, vaikkei hänellä as-diagnoosia olekaan, mutta on sellainen hyvin erakkomainen, rauhallinen tietokonenörtti. Me tunnumme hyvin täydentävän toisiamme, minusta miehen rauhallisuus on hyvä vastapaino ja mies ihailee minun intohimoisuuttani ja dynaamisuuttani.
lähes kaikilla, joilla on noista jompikumpi diagnoosi, on myös vähintää piirteitä siitä toisestakin.
ASperger ja adhd ovat kuitenkin vain osa ihmistä. Asseilla ja addeilla on omat luonteensa ihan kuin muilllakin ihmisillä. Siksi heidän keskinäiset toimeentulemisesnsa ovat ihan yhtä satunnaisia kuin muidenkin ihmisten. Toiset tykkäävät toisistaan ja toiset eivät voi sietää.