Kohta palaa päreet taaperon syömättömyyteen
Jo on saatana, että ei voi syödä kerta kaikkiaan mitään. Vauvana yritin syöttää vielä 5 kertaa päivässä, mutta nykyään ei kiinnostaisi syöttää kuin korkeintaan pari kertaa päivässä. Tarjoan neljä ateriaa, mutta ihan turhaan. Ihan turhaan vaivaudun tekemään erikseen sosekeittoja ja vääntämään kaiken maailman ruokia, mitä voisi itse syödä omin käsin. Aamupalaksi ei kelpaa mikään muu kuin maito. Lounaaksi samoin. Korkeintaan pari vaivaista lusikallista suostuu ottamaan tarjottuna. Jos antaa syödä itse, niin heittelee ruokia minne sattuu ja murentelee ne pitkin lattioita ja piilottelee maton alle ja joka helvetin koloon, mitä löytää. Aamupala ei mitään, lounas ei mitään... Välipalaa on ihan turha edes tarjota... päivällinen ei mitään... Vittu! Lipittäköön pelkkää maitoa sitten. Pitääkö alkaa tunkea puolet öljyä ja puolet maitoa tuttipulloon, että saisi edes jotain energiaa? Ei kelpaa smoothiet, ei banaanit, ei leipä, ei niin vittu mikään! Neuvolassa eivät osaa tehdä mitään muuta kuin valittaa alipainosta. Vittu! Laittaisivat edes johonkin labratesteihin. Haistakoot vittu kaikki! Ja tuossa tuo huutaa taas ja minä huudan sille, että turpa kiinni! Ei tarvii valittaa nälkää eikä mitään muutakaan jos ei ruoka kelpaa.
Kommentit (26)
Siiskyl välillä ihmettelee mihin tää maailma on menossa ja missä pulassa ollaan tulevaisuudessa kun välillä lukee näitä teidän juttuja.. Meillä ei oo ruokapöytää ku lapsi kiipee sille! Tottakai se kiipee, koska se ei tiedä muusta! Se on sun tehtävä VANHEMPANA opettaa sille lapselle mikä on sallittua, turvallista ja kaikki muukin, esim sillon ku syödään, sillon syödään! Ja jos ei sillä kerralla oo nälkä sit syö seuraavalla kerralla. Välillä on ruokaa joka vaan maistuu paremmalle, onhan aikuisillakin omat lempiruuat.
Välillä vaan niin ihmettelee kun lapsista tehdään niitä perheen päättäjiä.. "kun ei se Jani-Petteri nyt haluu sitä eikä tätä niin me nyt tehdään näin"
Sama oli vähän aikas sit ku joku kyseli ku polttaa raskauden aikana, ni Jeesus mitä neuvoja urpot antaa.. Miettii vaan et minkä ikäistä porukkaa tälle pyörii ja ootteko jossain helvetin pullossa kasvanu..
Miettii vaan et minkä ikäistä porukkaa tälle pyörii ja ootteko jossain helvetin pullossa kasvanu..
Voin kertoa että jos lapsi oikeasti on kovin laiha, syö erittäin, erittäin vähän eikä myöskään juo kovin paljon, niin siinä on vitsit vähissä.
Syömättömät lapset eivät syö sillä seuraavalla aterialla. Eivätkä sitä seuraavalla.
Ihan oikeasti osalle lapsista laitetaan nenä-mahaletku tai "nappi" vatsan läpi jotta riittävä määrä ruokaa saadaan sisään. Ennen kuin tuohon mennään vanhemmat tekevät vaikka mitä sirkustemppuja jotta lapsi söisi edes vähän.
Ketuttaa tuollaiset pullossa kasvaneet hyvine neuvoineen.
t. ei-ap
kuin tuo mukijuttu. Tupperwarella on nokkamuki, jossa kansi silikonista, siis pehmeä lapsen suuhun niin kuin tuttipullokin. Ja se ei läikytä, voi pitää hoitolaukussakin täytettynä ihan huoletta. Se kelpasi meillä taaperolle, kun ensin näytti, ettei tuttipullosta päästä millään eroon.
Tsemppiä, pitkiä pinnoja ja kärsivällisyyttä! :/
Minä veisin vielä kunnon lastenlääkärille, jos ei kerran ole ihmeemmin tutkittu. Voisiko olla esim. allergiaa (ruoka voi tehdä suuhun vaikka rakkuloita tai saada mahan kipeäksi), tai silent refluksi, jolloin myös syömisestä tulee ikävä olo. Tai sitten jotain elimellistä nielemisvaikeutta tms. Ja sitten kun nämä on poissuljettu niin sitten niitä sirkustemppuja...
itse oon pitäny kakaroita kolmekin päivää ilman ruokaa antanu vain 2 lasia vettä. kyllä alkaa ruoka maistuun. jää itellekki kaljarahaa paremmin ku ei tarvi lapsien ruokaan laittaa kaikki sossun rahoi. kyl se siitä. ja sit ku lapsi pääsee kouluun niin siä saa kuulemma ruoan ja välipalanki
Tosin ajalta lähes 10 v takaa meidän perheessä. Se syömättömyys oli aivan helvetillistä.
Me saimme avun TAYS:n lastenlääkäriltä ja ravitsemusterapeutilta. Tärkein heiltä saatu asia oli ymmärrys.
Taapero vastusti syömistä niin kovasti, että meille suositeltiin rauhoittamaan tilanne ja antaa lapsen syödä juuri sitä mitä halusi. Myös tv ja sohvalla syöminen oli "sallittua". Kummasti kun minä rauhoituin niin lapsi rauhoittui ja vähitellen syöminen alkoi sujumaan paremmin. Energiansaannin turvaamiseksi käytettiin apteekista saatavia energiajauheita ja pillijuomia sen öljyn lisäksi.
On lapsella nyt kouluikäisenäkin omat omituisuutensa ruoan suhteen, mutta monenlaista silti syö. Poika on erittäin kiinnostunut ruoasta, mikä tietenkin on (parantuneelle) syömishäiriöiselle hyvin tavallista. Masterchefiin haluaisi joskus päästä. ;)
Tsemppiä teille.